Ruotsi varaa 5600 sotilasta sodan uhatessa Suomeen lähetettäväksi
Prikaati voisi toimia Suomessa paitsi kriisi- ja sota-aikaan myös sotatilan vasta uhatessa.
• Suomeen tarvittaessa lähetettävä prikaati sisältyy Ruotsin valtiopäiväpuolueiden puolustusvalmiuskomitean (Försvarsberedeningen)loppuraporttiin.
• Komitea esittää Ruotsin puolustusvoimien voimakasta kasvattamista.
• Vahvistusta kaipaavat etenkin maavoimat.
Valtiopäiväpuolueet haluavat perustaa Ruotsiin muun muassa neljä uutta prikaatia. Kuva Aurora 17 - sotaharjoituksesta, johon myös Suomi osallistui. AOP
Suomeen tarvittaessa lähetettävä prikaati sisältyy Ruotsin valtiopäiväpuolueiden puolustusvalmiuskomitean (Försvarsberedeningen) loppuraporttiin.
Komitea jätti loppuraporttiinsa tiistaiaamuna puolustusministeri Peter Hultqvistille. Raportin mukaan Ruotsi tarvitsee puolustusvoimia, jotka oikeasti kykenevät torjumaan aseellisen hyökkäyksen. Puolustusvoimia on voimakkaasti vahvistettava. Kehitettävää on etenkin maavoimissa.
Puolustusvalmiuskomitean mukaan maan sota-ajan armeija on organisoitava uudelleen. Uusi organisaatio tulisi voimaan vuonna 2021. Ruotsin sota-ajan puolustusvoimiin kuuluu tällä hetkellä 60000 sotilasta. Vuodesta 2021 eteenpäin sotilaita tulisi olla 90000.
Neljä uutta rykmenttiä
Komitean mukaan uusia rykmenttejä pitää perustaa neljä, joista yksi Pohjois-Ruotsin Arvidsjauriin. Merireittien varrella sijaitseva Gotlanti tarvitsee oman mekanisoidun pataljoonan.
Pelkät ammattisotilaat eivät riitä. Ruotsin puolustusvoimat tarvitsee entistä enemmän myös varusmiehiä ja varusnaisia. Nyt heitä on 3000, mutta tarve on 8000.
Suomeen tarvittaessa lähetettävä prikaati täydennyksineen on osa komitean esitystä.
Kyseinen prikaati (ruotsalaisittain noin 5600 sotilasta) voisi toimia Suomessa sodan uhatessa, sotatilanteessa tai muun tyyppisen kriisin vallitessa.
Päätös on historiallinen, sillä koskaan aiemmin virallinen Ruotsi ei ole varannut joukko-osastoa Suomea varten. (Toisen maailmansodan aikaan Suomessa toimineet ruotsalaiset olivat vapaaehtoisia.)
Ei automatiikkaa
Valtiopäiväpuolueiden puolustusvalmiuskomitea haluaa tiivistää Suomen kanssa tehtävää puolustusyhteistyötä. Komitean mukaan lainsäädännön tulee mahdollistaa se, että Ruotsin hallituksella on tarvittavat valtuudet ottaa vastaan tai antaa puolustuksellista apua myös tilanteissa, jotka eivät vastaa rauhan ajan tilannetta.
Komitean mukaan parlamentaarinen tie voi olla liian hidas. Tietyt valtuudet ovat tarpeen.
Komitea kuitenkin korostaa, ettei yhteistyö Suomen kanssa ole automaattista. Se on kahdenvälistä. Toimintaan tarvitaan aina ensin kummankin maan kansallinen päätös.
”Varautuu avustamaan”
Ruotsin tulee kuitenkin lähteä siitä, että jos Ruotsin lähialueilla syntyy kriisi, maa varautuu avustamaan Suomea.
Komitean mukaan jo pelkästään tämä selvä kannanotto ”kohottaa ruotsalais-suomalaisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan uskottavuutta sekä parantaa yhteistyötä”.
Sanat eivät silti yksin riitä. ”Yhteistyötä tulee suunnitella, valmistella sekä harjoitella jo rauhan aikana”.
Komitea pitää suositeltavana, että ensi vuosikymmenellä maiden eri yksiköiden ja joukko-osastojen yhteistyötä syvennetään.
Myös molemminpuolinen henkilöstönvaihto olisi toivottavaa. Se lisäisi ymmärrystä toisen työtavoista ja järjestelmistä.
Prikaati voisi toimia Suomessa paitsi kriisi- ja sota-aikaan myös sotatilan vasta uhatessa.
• Suomeen tarvittaessa lähetettävä prikaati sisältyy Ruotsin valtiopäiväpuolueiden puolustusvalmiuskomitean (Försvarsberedeningen)loppuraporttiin.
• Komitea esittää Ruotsin puolustusvoimien voimakasta kasvattamista.
• Vahvistusta kaipaavat etenkin maavoimat.
Valtiopäiväpuolueet haluavat perustaa Ruotsiin muun muassa neljä uutta prikaatia. Kuva Aurora 17 - sotaharjoituksesta, johon myös Suomi osallistui. AOP
Suomeen tarvittaessa lähetettävä prikaati sisältyy Ruotsin valtiopäiväpuolueiden puolustusvalmiuskomitean (Försvarsberedeningen) loppuraporttiin.
Komitea jätti loppuraporttiinsa tiistaiaamuna puolustusministeri Peter Hultqvistille. Raportin mukaan Ruotsi tarvitsee puolustusvoimia, jotka oikeasti kykenevät torjumaan aseellisen hyökkäyksen. Puolustusvoimia on voimakkaasti vahvistettava. Kehitettävää on etenkin maavoimissa.
Puolustusvalmiuskomitean mukaan maan sota-ajan armeija on organisoitava uudelleen. Uusi organisaatio tulisi voimaan vuonna 2021. Ruotsin sota-ajan puolustusvoimiin kuuluu tällä hetkellä 60000 sotilasta. Vuodesta 2021 eteenpäin sotilaita tulisi olla 90000.
Neljä uutta rykmenttiä
Komitean mukaan uusia rykmenttejä pitää perustaa neljä, joista yksi Pohjois-Ruotsin Arvidsjauriin. Merireittien varrella sijaitseva Gotlanti tarvitsee oman mekanisoidun pataljoonan.
Pelkät ammattisotilaat eivät riitä. Ruotsin puolustusvoimat tarvitsee entistä enemmän myös varusmiehiä ja varusnaisia. Nyt heitä on 3000, mutta tarve on 8000.
Suomeen tarvittaessa lähetettävä prikaati täydennyksineen on osa komitean esitystä.
Kyseinen prikaati (ruotsalaisittain noin 5600 sotilasta) voisi toimia Suomessa sodan uhatessa, sotatilanteessa tai muun tyyppisen kriisin vallitessa.
Päätös on historiallinen, sillä koskaan aiemmin virallinen Ruotsi ei ole varannut joukko-osastoa Suomea varten. (Toisen maailmansodan aikaan Suomessa toimineet ruotsalaiset olivat vapaaehtoisia.)
Ei automatiikkaa
Valtiopäiväpuolueiden puolustusvalmiuskomitea haluaa tiivistää Suomen kanssa tehtävää puolustusyhteistyötä. Komitean mukaan lainsäädännön tulee mahdollistaa se, että Ruotsin hallituksella on tarvittavat valtuudet ottaa vastaan tai antaa puolustuksellista apua myös tilanteissa, jotka eivät vastaa rauhan ajan tilannetta.
Komitean mukaan parlamentaarinen tie voi olla liian hidas. Tietyt valtuudet ovat tarpeen.
Komitea kuitenkin korostaa, ettei yhteistyö Suomen kanssa ole automaattista. Se on kahdenvälistä. Toimintaan tarvitaan aina ensin kummankin maan kansallinen päätös.
”Varautuu avustamaan”
Ruotsin tulee kuitenkin lähteä siitä, että jos Ruotsin lähialueilla syntyy kriisi, maa varautuu avustamaan Suomea.
Komitean mukaan jo pelkästään tämä selvä kannanotto ”kohottaa ruotsalais-suomalaisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan uskottavuutta sekä parantaa yhteistyötä”.
Sanat eivät silti yksin riitä. ”Yhteistyötä tulee suunnitella, valmistella sekä harjoitella jo rauhan aikana”.
Komitea pitää suositeltavana, että ensi vuosikymmenellä maiden eri yksiköiden ja joukko-osastojen yhteistyötä syvennetään.
Myös molemminpuolinen henkilöstönvaihto olisi toivottavaa. Se lisäisi ymmärrystä toisen työtavoista ja järjestelmistä.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Miten sotahullut saataisi hoitoon ajoissa?
Tekemällä niistä V###n duuman sotilasvaliokunnan jäseniä kuten tähänkin asti.
Sotahullu = wanha taistolainen termi henkilölle, jonka ykköskiinnostuksen kohde ei ole itäisen naapurimme puolustaminen kapitalistisen maailman pahuudelta.
Hehheh!?+Älä+unta+näe+ja+usko+tuohon+valheseen,+jota+Ruotsi+nyt+levittää+myydäkseen+Jas-romujaan!+;-)
Läntiset suomen liitolaiset haluavat työntää taistelukentän pohjanlahden yli suomineidon syliin. Ei järkevä ihminen haluaa kotipihalleen taistelukenttää , mikä häiritsee näkymää kauniiseen luontoon. Ainoastaan suomalaiset ovat niin torvi kansa että kutsuu läntiset asevoimat moukaroimaan maansa kivikauteen , kuten eräskin pressa sanoi.
Suomen asevelvollisuus on pelkkä vitsi. Armeijan suorittaa monet sellaiset jotka todellisuudessa ajatelevat ettei tämä maa ole puolustamisen arvoinen. Ja tosi paikan tulleen ei ole aikomustakaan jäädä tänne vaan lähteä turvaan turvalliseen maahan. Ma-tujen viitoittamaa esimerkkiä seuraten. Tässäkin näkee ettei pakolla saada hyvää aikaan. Mielestäni myöskään naisilla ei ole varaa kommentoida aselvollisuus asioita niin kauan kuin se on heille vapaaehtoinen ja helpotettu. Vaikka mielestäni naisten mahdollisuus mennä armeijaan onkin turha jo nykyisellään kun ei ole kannattavaa taistella tästä maasta.... rauhan ajan poliitiikka määrittää sen mikä on milloinkin maanpuolustus motivaatio.
Väärin.
Santahaminan varuskunnassa Helsingissä on harjoitellut alkuviikolla yli 100 brittiläistä jalkaväkisotilasta. Harvinainen joukko tutustui myös suomalaisten taistelijoiden perusvarusteisiin.
Molemmin puolin arvostusta riittää ja kehuja on jaettu. Suomalaiset varusmiehet sanovat hieman jännittävänsä esityksiä brittiläisille ammattisotilaille, mutta vastapuolen kommenttien perusteella jännittämiseen ei ole tarvetta: heidän mukaansa varusmiehet osaavat tehtävänsä hyvin.
Brittisotilaat ovat vaikuttuneita suomalaisesta asevelvollisuusjärjestelmästä ja osa heistä pohti ääneen voisiko sellainen sopia myös Britanniaan. Positiivisin kommentein ajatusta täydensi heidän oma maanmiehensä korpraali Kristian Owen Kaartin jääkärirykmentistä, joka on tullut suorittamaan asevelvollisuutensa Suomessa.
Harmi ettei suomalaiset älyä omaa etuaan ja liity muiden sivistysmaiden tapaan NATOon. Nykyisellään Ruotsista ei ole apua kun piilottelevat vain selän takana. Ruotsin tulisi kyetä vastaamaan Suomen ilmapuolustuksesta, täysin ja kokonaan.
Miksi Ruotsi ei lähetä Suomen avuksi tiukassa tilanteessa 10 000-30 000 sotilasta?:(
Pistää vaan 5600 pahinta Ma-Tu:aan tänne, sanoen niitä "sotilaiksi".
"Miksi Ruotsi ei lähetä Suomen avuksi tiukassa tilanteessa 10 000-30 000 sotilasta?"
-Ihan siksi, että pitää nyt muutama jättää manner-Ruotsia puolustamaan. Ruotsi kun on ajanut tehokkaasti alas asevelvollisuuden ja armeijansa. Näyttävät katuvan hölmöilyjään...
Taas yksi puupää-suomalainen ei tajua ruotsalaisten perinteistä kieroutta!? ;-)
Siis Ruotsi kyllä "varaa" joukkoja Suomeen lähetettäväksi, mutta ei koskaan niitä tositilanteessa lähetä tänne. Tajusitko?
Pelkkää suomalaisin vaikuttamista hävittäjäpäätöksen edellä...