Ruotsi varaa 5600 sotilasta sodan uhatessa Suomeen lähetettäväksi!.

Ruotsi varaa 5600 sotilasta sodan uhatessa Suomeen lähetettäväksi

Prikaati voisi toimia Suomessa paitsi kriisi- ja sota-aikaan myös sotatilan vasta uhatessa.
• Suomeen tarvittaessa lähetettävä prikaati sisältyy Ruotsin valtiopäiväpuolueiden puolustusvalmiuskomitean (Försvarsberedeningen)loppuraporttiin.
• Komitea esittää Ruotsin puolustusvoimien voimakasta kasvattamista.
• Vahvistusta kaipaavat etenkin maavoimat.

Valtiopäiväpuolueet haluavat perustaa Ruotsiin muun muassa neljä uutta prikaatia. Kuva Aurora 17 - sotaharjoituksesta, johon myös Suomi osallistui. AOP
Suomeen tarvittaessa lähetettävä prikaati sisältyy Ruotsin valtiopäiväpuolueiden puolustusvalmiuskomitean (Försvarsberedeningen) loppuraporttiin.
Komitea jätti loppuraporttiinsa tiistaiaamuna puolustusministeri Peter Hultqvistille. Raportin mukaan Ruotsi tarvitsee puolustusvoimia, jotka oikeasti kykenevät torjumaan aseellisen hyökkäyksen. Puolustusvoimia on voimakkaasti vahvistettava. Kehitettävää on etenkin maavoimissa.

Puolustusvalmiuskomitean mukaan maan sota-ajan armeija on organisoitava uudelleen. Uusi organisaatio tulisi voimaan vuonna 2021. Ruotsin sota-ajan puolustusvoimiin kuuluu tällä hetkellä 60000 sotilasta. Vuodesta 2021 eteenpäin sotilaita tulisi olla 90000.

Neljä uutta rykmenttiä
Komitean mukaan uusia rykmenttejä pitää perustaa neljä, joista yksi Pohjois-Ruotsin Arvidsjauriin. Merireittien varrella sijaitseva Gotlanti tarvitsee oman mekanisoidun pataljoonan.
Pelkät ammattisotilaat eivät riitä. Ruotsin puolustusvoimat tarvitsee entistä enemmän myös varusmiehiä ja varusnaisia. Nyt heitä on 3000, mutta tarve on 8000.
Suomeen tarvittaessa lähetettävä prikaati täydennyksineen on osa komitean esitystä.
Kyseinen prikaati (ruotsalaisittain noin 5600 sotilasta) voisi toimia Suomessa sodan uhatessa, sotatilanteessa tai muun tyyppisen kriisin vallitessa.
Päätös on historiallinen, sillä koskaan aiemmin virallinen Ruotsi ei ole varannut joukko-osastoa Suomea varten. (Toisen maailmansodan aikaan Suomessa toimineet ruotsalaiset olivat vapaaehtoisia.)
Ei automatiikkaa
Valtiopäiväpuolueiden puolustusvalmiuskomitea haluaa tiivistää Suomen kanssa tehtävää puolustusyhteistyötä. Komitean mukaan lainsäädännön tulee mahdollistaa se, että Ruotsin hallituksella on tarvittavat valtuudet ottaa vastaan tai antaa puolustuksellista apua myös tilanteissa, jotka eivät vastaa rauhan ajan tilannetta.
Komitean mukaan parlamentaarinen tie voi olla liian hidas. Tietyt valtuudet ovat tarpeen.
Komitea kuitenkin korostaa, ettei yhteistyö Suomen kanssa ole automaattista. Se on kahdenvälistä. Toimintaan tarvitaan aina ensin kummankin maan kansallinen päätös.
”Varautuu avustamaan”
Ruotsin tulee kuitenkin lähteä siitä, että jos Ruotsin lähialueilla syntyy kriisi, maa varautuu avustamaan Suomea.
Komitean mukaan jo pelkästään tämä selvä kannanotto ”kohottaa ruotsalais-suomalaisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan uskottavuutta sekä parantaa yhteistyötä”.
Sanat eivät silti yksin riitä. ”Yhteistyötä tulee suunnitella, valmistella sekä harjoitella jo rauhan aikana”.
Komitea pitää suositeltavana, että ensi vuosikymmenellä maiden eri yksiköiden ja joukko-osastojen yhteistyötä syvennetään.
Myös molemminpuolinen henkilöstönvaihto olisi toivottavaa. Se lisäisi ymmärrystä toisen työtavoista ja järjestelmistä.