Olen ollut väärässä koko ajan?

Entä jos tilanne onkin aivan erilainen kuin itse kuvittelen todennäköisyyslaskelmissani? Jep, siis ihan oikeasti. Tavallisesti ensimmäisenä mieleen johtuvat selitykset tuntuvat todellisilta, ja ne ovat omalta kannalta negatiivisia. Tietenkin. Ei minulle satu koskaan hyvin jne. Syy on minussa, siinä etten minä... Siis tässä se merkitsee mitä? No sitä, että ehkä jumitus johtuukin Hänestä. Taustalla on pelko joutua nolatuksi, pelko tulla torjutuksi, pelko seurauksista, tulevaisuudesta. Ehkä Hän pelkää menettävänsä kontrollin, sitä että joutuu tunteittensa valtaan jne. Ei uskalla antautua. Muuta asiaan vaikuttavaa voisi olla sotkuinen tilanne. Epävarmuus. Ihmisten mielipiteet. Ihan hyvin voi olla näin. Mahdollista on. Sisimmässään Hän rakastaa, tahtoo ja haluaa, mutta sitten kontrolli ja kasvojen menettämisen pelko. Kaipaa, ikävöi ja toivoo pääsevänsä luo, mutta jokin voimakkaasti estää. Positiivinen näkemys asiantilasta. Joo.

Vain Hän itse tietää. Mutta anna minun pitää hieman positiivisuutta.