Kielet ovat välineitä ja ne valitaan tarpeen mukaan yksilöllisesti.
Vain suomi ja englanti voivat olla pakollisia!
Soininvaara: on muka yhtä helppoa lukea ruotsia JA venäjää kuin pelkkää venäjää, ei pidä paikkaansa. Muuten voisimme lisätä kaikki maailman kielet opetussuunnitelmaan, koska uusi kieli ei ole mistään poissa...
Pakon puolustajien käsitys kielistä on väärä - emme elä opiskellaksemme kieliä
Anonyymi
38
<50
Vastaukset
- Anonyymi
Ei kieliä valita peruskoulussa yksilön tarpeiden mukaan, vaan kielet on valittu tarkkaan harkiten, yhdessä ammattilaisten kanssa kunkin maan opetussuunnitelmaan parhaiten sopien. Kielten valinnalla tähdätään maan kilpailukyvyn säilyttämiseen.
Toki kielet ovat aina samalla erittäin hyödyllisiä kaikille yksilöille. Mutta vasta vapaaehtoisessa koulutuksessa astuu enemmän yksilön omat valinnat esiin (lukio, jatko-opinnot, työt, harrastukset...).- Anonyymi
Samoja periaatteita noudattivat Idi Amin, Stalin ja monet muut.
kukin "kansanpuolueensa" nimissä.
Niin RKP:kin "kansanpuolueen" nimissä.
Täällä toki ei vastustajia voida "poistaa", mutta harmaa raha "hoitaa" asian - Anonyymi
Surkuhuvittaa lauseesi : "Kielten valinnalla tähdätään maan kilpailukyvyn säilyttämiseen."
Tiedät erinomaisen hyvin, että pakotusruotsi ei säilytä Suomen kilpailukykyä, ei taloudessa eikä kulttuurissa. Tämä on kiistaton totuus.
Pakotusruotsi HAITTAA merkittävästi Suomen kilpailukykyä taloudessa ja kulttuurissa. Olet itse yksi haittaajista. Miksi haluat haitata meitä muita?
Kielten valinnalla tulee edistää maan kilpailukykyä ja vireyttä ja nuorison mahdollisuuksia menestyä elämässään! - Anonyymi
Ei kieliä ole valittu tarkkaan harkiten.
Pakkoruotsi ostettiin lehmänkaupalla 1968, vastoin asiantuntijanäkemyksiä. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Surkuhuvittaa lauseesi : "Kielten valinnalla tähdätään maan kilpailukyvyn säilyttämiseen."
Tiedät erinomaisen hyvin, että pakotusruotsi ei säilytä Suomen kilpailukykyä, ei taloudessa eikä kulttuurissa. Tämä on kiistaton totuus.
Pakotusruotsi HAITTAA merkittävästi Suomen kilpailukykyä taloudessa ja kulttuurissa. Olet itse yksi haittaajista. Miksi haluat haitata meitä muita?
Kielten valinnalla tulee edistää maan kilpailukykyä ja vireyttä ja nuorison mahdollisuuksia menestyä elämässään!Suomen työpaikoissa ruotsi on englannin ja suomen ohella käytetyin ja kysytyin kieli. Suomi tekee vientikauppaa Ruotsin kanssa merkittävän paljon. Nuoriso menestyy Suomessa, ja jos ei menesty, niin tällä asialla ei ole ruotsin kielen kanssa tekemistä. Suomi oli peruskoulun kulta-aikana, 1980-luvulla, yksi maailman menestyneimmistä valtioista (ja on erittäin menestynyt yhä).
Voit tietenkin kieltää tosiasiat, mutta et tosiasioiden kieltämisellä saa aikaan sitä mitä tavoittelet. Kyllä argumentit pitää olla kohdillaan. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ei kieliä ole valittu tarkkaan harkiten.
Pakkoruotsi ostettiin lehmänkaupalla 1968, vastoin asiantuntijanäkemyksiä.Eikä nämä jutut voisi siirtää salaliittoteoriat-palstalle?
Anonyymi kirjoitti:
Suomen työpaikoissa ruotsi on englannin ja suomen ohella käytetyin ja kysytyin kieli. Suomi tekee vientikauppaa Ruotsin kanssa merkittävän paljon. Nuoriso menestyy Suomessa, ja jos ei menesty, niin tällä asialla ei ole ruotsin kielen kanssa tekemistä. Suomi oli peruskoulun kulta-aikana, 1980-luvulla, yksi maailman menestyneimmistä valtioista (ja on erittäin menestynyt yhä).
Voit tietenkin kieltää tosiasiat, mutta et tosiasioiden kieltämisellä saa aikaan sitä mitä tavoittelet. Kyllä argumentit pitää olla kohdillaan."Suomi oli peruskoulun kulta-aikana, 1980-luvulla, yksi maailman menestyneimmistä valtioista (ja on erittäin menestynyt yhä)."
Suomen menestys 80-luvulla perustui kyllä kauppaan Neuvostoliiton kanssa joten en ihan ymmärrä että mitä tekemistä tällä on pakkoruotsin kanssa? Pakkovenäjä olisi ehkä jotenkin ymmärrettävissä mutta että pakkoruotsi? Koittakkaa edes, pystytte varmasti parempaan. 😂- Anonyymi
Sven-Håkan kirjoitti:
"Suomi oli peruskoulun kulta-aikana, 1980-luvulla, yksi maailman menestyneimmistä valtioista (ja on erittäin menestynyt yhä)."
Suomen menestys 80-luvulla perustui kyllä kauppaan Neuvostoliiton kanssa joten en ihan ymmärrä että mitä tekemistä tällä on pakkoruotsin kanssa? Pakkovenäjä olisi ehkä jotenkin ymmärrettävissä mutta että pakkoruotsi? Koittakkaa edes, pystytte varmasti parempaan. 😂Niin, nimenomaan, ymmärsit pointin: Suomen menestys tai menestymättömyys ei liity pakkoruotsiin, kuten kieliaktiivit kuvittelevat.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Suomen työpaikoissa ruotsi on englannin ja suomen ohella käytetyin ja kysytyin kieli. Suomi tekee vientikauppaa Ruotsin kanssa merkittävän paljon. Nuoriso menestyy Suomessa, ja jos ei menesty, niin tällä asialla ei ole ruotsin kielen kanssa tekemistä. Suomi oli peruskoulun kulta-aikana, 1980-luvulla, yksi maailman menestyneimmistä valtioista (ja on erittäin menestynyt yhä).
Voit tietenkin kieltää tosiasiat, mutta et tosiasioiden kieltämisellä saa aikaan sitä mitä tavoittelet. Kyllä argumentit pitää olla kohdillaan.Ruotsista vienti- ja tuontikielenä: Vientityö Ruotsiin on lähes ainoa kouluruotsin vaativa käyttötarkoitus. Tämä työ on melko työlästä. Siksi finländaret vain harvoin vaivautuvat siihen . Suomalainen tuote ei nimittäin oikein ei myy Ruotsissa. Sen imago on heikko, mistä paljolta voi moittia historiarasitetta, eli entisiä ja nykyisiä freudenthalejamme.
Tuotteen pitää siksi olla paljon parempi tai halvempi kuin ruotsalaisten oma tuote , tai esimerkiksi saksalais- tai tanskalaistuote.
Jos vienti Ruotsiin ei ole epämielekästä jo näillä perusteilla, se voi tulla tuhoisaksi, sillä finländaret ovat erikoistuneet tuontiin Ruotsista.
Tuonti on tuottoisaa koska niin monet suomalaiset haluavat ostaa ruotsalaista - jopa tiskivesi Pripps Blå, sikurikahvi Löfbergs Lila, siirappileipä ja ehtoollistyylinen näkkäri tai Marabou - siis kaikki käy näille kotimaisen sijasta.
Todennäköisesti siis finländaret alkavat tuoda tänne vientituotteesi ruotsalaiskilpailijaa. Ruotsinvientisi tulos onkin silloin vahinko itsellesi.
JOS yritykselläsi olisi sen sijaan ollut saksan ja Euroopan muiden tärkeiden kielien ja markkinoiden osaajia, nämä olisivat neuvoneet menemään Ruotsin ohi.
Nämä olisivat kaikki neuvoneet menemään isolle ja vauraalle keski-Euroopan markkina-alueelle. Siellä suomalaisia arvostetaan suuresti (enemmän kuin ruotsalaisia). Siellä suomalaistuotteisiin suhtaudutaan myönteisesti. Saksassa, Hollannissa ja muualla meitä kunnioitetaan, ja aiheesti. Kokemuksesta puhun.
Pakkoruotsi on poistettava, jotta uusi sukupolvi saksan, ranskan, venäjän ja espanjan osaajia pääsee hoitamaan kestävyysvajemme historiaan. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ruotsista vienti- ja tuontikielenä: Vientityö Ruotsiin on lähes ainoa kouluruotsin vaativa käyttötarkoitus. Tämä työ on melko työlästä. Siksi finländaret vain harvoin vaivautuvat siihen . Suomalainen tuote ei nimittäin oikein ei myy Ruotsissa. Sen imago on heikko, mistä paljolta voi moittia historiarasitetta, eli entisiä ja nykyisiä freudenthalejamme.
Tuotteen pitää siksi olla paljon parempi tai halvempi kuin ruotsalaisten oma tuote , tai esimerkiksi saksalais- tai tanskalaistuote.
Jos vienti Ruotsiin ei ole epämielekästä jo näillä perusteilla, se voi tulla tuhoisaksi, sillä finländaret ovat erikoistuneet tuontiin Ruotsista.
Tuonti on tuottoisaa koska niin monet suomalaiset haluavat ostaa ruotsalaista - jopa tiskivesi Pripps Blå, sikurikahvi Löfbergs Lila, siirappileipä ja ehtoollistyylinen näkkäri tai Marabou - siis kaikki käy näille kotimaisen sijasta.
Todennäköisesti siis finländaret alkavat tuoda tänne vientituotteesi ruotsalaiskilpailijaa. Ruotsinvientisi tulos onkin silloin vahinko itsellesi.
JOS yritykselläsi olisi sen sijaan ollut saksan ja Euroopan muiden tärkeiden kielien ja markkinoiden osaajia, nämä olisivat neuvoneet menemään Ruotsin ohi.
Nämä olisivat kaikki neuvoneet menemään isolle ja vauraalle keski-Euroopan markkina-alueelle. Siellä suomalaisia arvostetaan suuresti (enemmän kuin ruotsalaisia). Siellä suomalaistuotteisiin suhtaudutaan myönteisesti. Saksassa, Hollannissa ja muualla meitä kunnioitetaan, ja aiheesti. Kokemuksesta puhun.
Pakkoruotsi on poistettava, jotta uusi sukupolvi saksan, ranskan, venäjän ja espanjan osaajia pääsee hoitamaan kestävyysvajemme historiaan.Suomihan tekee Saksan kanssa kauppaa koko ajan.
Ja mitä tulee suhtautumiseen, niin suhtautuuko Ruotsi muka nuivasti Suomeen? Ei suhtaudu, kokemukseni mukaan. Ja kuten huomaat se kauppa käy mainiosti ilman pakkosaksaakin. Eli tästä selviää että pakkoruotsi on palvelukieli eikä mitään muuta.
- Anonyymi
Sven-Håkan kirjoitti:
Ja kuten huomaat se kauppa käy mainiosti ilman pakkosaksaakin. Eli tästä selviää että pakkoruotsi on palvelukieli eikä mitään muuta.
'Pakkosaksassa' on se ero, että saksa ei ole tämän maan kasalliskieli. Se on hyvä tiedostaa.
Ruotsikin on viiden prosentin puhuma vähemmistökieli, ei se tee siitä yhtään vähempiarvoista jos tämän myöntää.
- Anonyymi
Olisin pakollisen ruotsin sijaan opiskellut mieluummin kuusi vuotta ranskaa, jonka opiskelu oli mahdollista vasta lukiossa. Ranska on eu kieli.
Neljän vieraskielen opiskelu lukiossa oli rankkaa, koska aikoinani ei kirjoituksia voinut jatkaa usealle vuodelle.- Anonyymi
Kieliä voi opiskella koko ikänsä. Kieliä voi myös oppia kouluajan jälkeenkin. Aika paljon tämä on omasta itsestä kiinni. Suomessa luetaan paljon kieliä myös työväenopistoissa, mikä on aika ainutlaatuinen asia maailmanlaajuisesti.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kieliä voi opiskella koko ikänsä. Kieliä voi myös oppia kouluajan jälkeenkin. Aika paljon tämä on omasta itsestä kiinni. Suomessa luetaan paljon kieliä myös työväenopistoissa, mikä on aika ainutlaatuinen asia maailmanlaajuisesti.
Onko sinulla käsitystä mitä vaaditaan jotta pääsee yliopistoon opiskelemaan esim ranskaa, jos sitä alkaa opiskella vasta lukion jälkeen?
Nykyään yo todistuksella pyritään yliopistoon.
On kyse ammatista eikä harrastuksista. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Onko sinulla käsitystä mitä vaaditaan jotta pääsee yliopistoon opiskelemaan esim ranskaa, jos sitä alkaa opiskella vasta lukion jälkeen?
Nykyään yo todistuksella pyritään yliopistoon.
On kyse ammatista eikä harrastuksista.Edellyttää yleensä ulkomailla oleskelua ja kielen oppimista siellä. Tämä ei kuitenkaan päde kaikkiin. Osa kielten laitoksilta valmistuneista ei ole ollut ennen opintojen alkamista ulkomailla, ainakaan pidempään. Lahjakkuutta ja kielipäätä ja sinnikästä yrittämistä voi olla sen verran, että pääsee suoraan koulunpenkiltä sisään.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kieliä voi opiskella koko ikänsä. Kieliä voi myös oppia kouluajan jälkeenkin. Aika paljon tämä on omasta itsestä kiinni. Suomessa luetaan paljon kieliä myös työväenopistoissa, mikä on aika ainutlaatuinen asia maailmanlaajuisesti.
Voi opiskella, mutta vaativampien kielien osalta se jää puuhasteluksi vaativampien kielien osalta. Koulussa ei tarvitsisi opiskella englantia, koska sen oppii vaikka sana kerrallaan, ja sitä tulee joka suunnalta.
Koulussa ei myöskään tarvitsisi opiskella ruotsia, koska sen rakenne on helppo ja sitäkin tulee Suomessa riittävän monelta suunnalta.
Koulussa sensijaan pitäisi lukea saksaa, ranskaa, venäjää ja muita laajakäyttöisiä, mutta vaativampia kieliä. Niitä ei monikaan voi oppia ilman koulun apua (työväenopistot ovat puuhastelupaikkoja).
Työelämän kuormitukset, perheen perustaminen ja muu elämä vie paukut niin tarkkaan, että kunnon tulosta ei tällä tavalla synny.
Tämä pätee 99 prosenttiin imeistä. Se 1 prosentti meistä ei riitä.
Tämä pitäisi jo vihdoin jo uskoa, eikä olla jarruna muutoksille. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Voi opiskella, mutta vaativampien kielien osalta se jää puuhasteluksi vaativampien kielien osalta. Koulussa ei tarvitsisi opiskella englantia, koska sen oppii vaikka sana kerrallaan, ja sitä tulee joka suunnalta.
Koulussa ei myöskään tarvitsisi opiskella ruotsia, koska sen rakenne on helppo ja sitäkin tulee Suomessa riittävän monelta suunnalta.
Koulussa sensijaan pitäisi lukea saksaa, ranskaa, venäjää ja muita laajakäyttöisiä, mutta vaativampia kieliä. Niitä ei monikaan voi oppia ilman koulun apua (työväenopistot ovat puuhastelupaikkoja).
Työelämän kuormitukset, perheen perustaminen ja muu elämä vie paukut niin tarkkaan, että kunnon tulosta ei tällä tavalla synny.
Tämä pätee 99 prosenttiin imeistä. Se 1 prosentti meistä ei riitä.
Tämä pitäisi jo vihdoin jo uskoa, eikä olla jarruna muutoksille.Kielten opetuksen uudistus on tähdännyt juuri siihen, että "vaikeampia" kieliä valittaisiin a1-kieliksi, ja englanti vasta toiseksi kieleksi.
Nyt tätä uudistusta vastaan tuntuvat tällä palstalla haraavan kieliaktiivit. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kielten opetuksen uudistus on tähdännyt juuri siihen, että "vaikeampia" kieliä valittaisiin a1-kieliksi, ja englanti vasta toiseksi kieleksi.
Nyt tätä uudistusta vastaan tuntuvat tällä palstalla haraavan kieliaktiivit.Pakkoruotsin poisto tähtää pakkoruotsin poistoon.
Soininvaara: on muka yhtä helppoa lukea ruotsia JA venäjää kuin pelkkää venäjää, ei pidä paikkaansa. Muuten voisimme lisätä kaikki maailman kielet opetussuunnitelmaan, koska uusi kieli ei ole mistään poissa... - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Pakkoruotsin poisto tähtää pakkoruotsin poistoon.
Soininvaara: on muka yhtä helppoa lukea ruotsia JA venäjää kuin pelkkää venäjää, ei pidä paikkaansa. Muuten voisimme lisätä kaikki maailman kielet opetussuunnitelmaan, koska uusi kieli ei ole mistään poissa...Olisiko mahdollista, että lopettaisit muiden ihmisten siteeraamisen palstalla, ja ottaisit vaihteeksi kantaa vaikkapa kielten opetuksen uudistukseen. Sehän tarjoaa nyt erinomaisella tavalla sen ratkaisun, mitä toivot: vaikeina pidettyjä kieliä voi lukea pitempään, ja taas "helpompia" lyhyemmän ajan.
Etkö olekaan iloinen tästä mahdollisuudesta? Kun minä kirjoitin kirjoitettiin lyhyet kielet, saksa ja ranska, samana päivänä!
Ihan hyvin meni.- Anonyymi
Ankdam kirjoitti:
Kun minä kirjoitin kirjoitettiin lyhyet kielet, saksa ja ranska, samana päivänä!
Ihan hyvin meni.Minä kävin peruskoulun ja lukion, ja silloinkin oli sama tilanne: jos kirjoitti kaksi lyhyttä kieltä, niin ne piti suorittaa yhdessä ja samassa kokeessa.
Siksi tuntuu käsittämättömältä tämä jatkuva valitusvirsi kielten luvun "mahdottomuudesta". Ennen nimittäin kieliä luettiin siksi, että niitä oli tapana käyttää eri maissa ja myös työelämässä. Niistä oli siis hyötyä ja niiden lukeminen oli suuri etuoikeus.
- Anonyymi
Sinulla itselläsi on mielestäni väärä käsitys kielistä.
Kielet ensinnäkin kuuluvat kaikille ja kaikille ihmisille on hyödyllistä osata kieliä. Ja kielet ovat paljon muutakin kuin kommunikaation väline. Kielet ovat esim. kielen harrastajalle ja osaajalle ainainen ilon lähde. Kielten avulla maailma avartuu. Täällä tuodaan kielet esiin usein hyvin negatiivisesti - välttämättömänä pahana. Kielet ovat minusta jotain täysin päinvastaista!- Anonyymi
Matematiikan avulla maailma avartuu.
Matematiikka on loputon ilon lähde.
Matematiikka vahvistaa tiedettä, tekniikkaa ja kansantaloutta.
Silti pitkä matematiikka ei kuulu pakolla kaikille - koska järki ja kohtuus ja yksilölliset painotukset... Anonyymi kirjoitti:
Matematiikan avulla maailma avartuu.
Matematiikka on loputon ilon lähde.
Matematiikka vahvistaa tiedettä, tekniikkaa ja kansantaloutta.
Silti pitkä matematiikka ei kuulu pakolla kaikille - koska järki ja kohtuus ja yksilölliset painotukset...Hienoa! Kerropa mitä arkista, päivittäistä hyötyä sinulla on matematiikasta vai tarvitsetko sitä työssäsi?
Vai opiskelitko alaa jossa opinnoissa vaadittiin korkeampaa matematiikkaa. Kerro vähän itsestäsi ja miksi matematiikka on sinulle tärkeää.
Minä puhun useaa kieltä ja kolmea niistä käytän ihan joka päivä. Hallitsen ensimmäisen aritmetiikkaa ja prosenttilaskua, niillä olen pärjännyt vallan mainiosti.
- Anonyymi
Kieltenopetuksesta puhuttaessa ei voi olla puhumatta englannista. Englannin opettajat kohtaavat innostuneet ja motivoituneet opiskelijat. Ei ole mitään syytä, miksei opiskelu voisi olla tähän tapaan win-win-tilanne.
Kaikki, jotka elävät nuorten lähellä, tuntenevat, miten tärkeää englanti on heille ja miten varhain esimerkiksi pojat kokevat olevansa osa maailmanlaajuista peliyhteisöä, jossa tsempataan, hiotaan ja koulitaan toisia kavereita muista maista - englanniksi.- Anonyymi
Englannin osaajista ei ole meillä pulaa. Suomessa on luettu englantia peruskoulun alkuhämärästä asti, 50 vuotta käytännön pakolla 10 vuoden putkena (jos menee lukioon). Nyt sitä luetaan 12 vuotta halutessa. Englanti oli jo minun peruskouaikanani 80-luvulla "ykköskieli".
Eli mistä moinen englannin suitsutus v. 2019? Etkö itse ole englantia lukenut? Harvemmin kukaan lähtee ajamaan englannin opetusta Suomessa ja kokee asian niin suureksi ongelmaksi, että sitä pitää erikseen tuoda esiin, kuten tuot. Nuorille englanti on ollut itsestäänselvyys iät ajat.
- Anonyymi
On kuulemma arvioitu, että 90%:ssa tilanteista, joissa maailmassa puhutaan englantia, ei ole yhtään syntyperäistä puhujaa paikalla. Kyse on siis kielestä, joka toimii tyystin toisin kuin muut vieraat kielet, joita opiskelemalla pyritään osaksi yhteistöä, joka käyttää opiskeltua kieltä äidinkielenään.
- Anonyymi
"Kyse on siis kielestä, joka toimii tyystin toisin kuin muut vieraat kielet, joita opiskelemalla pyritään osaksi yhteistöä, joka käyttää opiskeltua kieltä äidinkielenään."
Jos muutat asumaan sellaisiin maihin kuin vaikkapa Ranska, Espanja, Italia, Portugali, Brasilia, Argentiina.... niin sinun on todellakin opeteltava maan kieli. Englannilla et pärjää. Englanti toimii "apukielinä" kun mitään muuta kielitaitoa ei ole, mutta virallisten asioiden hoitoon tarvitaan jo em. maissa tulkki.
- Anonyymi
Suomiareenalla joku vuosi sitten monikulttuurisuustutkija Pasi Saukkonen kertoi olleensa suuressa kielipolitiikan ammattilaisten tapaamisessa Genevessä ja siellä kuulemma oltiin yhtä mieltä siitä, että englanti on lingua franca ja englannin sujuva taito (paljon koulutaitoa laajempi) on oleellinen tulevaisuudessa. Lähimaiden ja kauppakumppanien kielien osaaminen on toki tärkeää. Saukkonen mainitsi venäjän, ruotsin, viron ja saksan. Tosiasiallisesti kielitaito hänen mukaansa hankitaan koulun ulkopuolella. Kysymys on Saukkosen mukaan myös siitä, mitä yhteiskunta tarjoaa koulutietojen päälle, jotta ihmiset voisivat omaksua sujuvan kielitaidon.
- Anonyymi
Suomessa ei ole pulaa englantia riittävän hyvin osaavista ihmisistä, vaan tiettyjen muiden kielten osaajista. Tähän vaikuttaa osaltaan se, että kielet eivät kiinnosta koululaisia, koska he kuvittelevat, että englannilla pärjää kaikkialla. Turistina toki pärjää, mutta ei muuten.
- Anonyymi
Kuuntelemmeko, mitkä ovat nuorten ja heidän perheittensä omat toiveet ja tavoitteet?
Kielikoulutus on osa koulutuksen kokonaisuutta, jossa pitäisi olla tavoitteena sekä nuoren persoonallinen kasvu että hänen tulevaisuudessa tarvitsemiensa taitojen kannalta oleelliset perustaidot, myös mahdollisuus kiinnostua ja syventyä itselle tärkeisiin asioihin. - Anonyymi
"Monipuolinen kielitaito on aarre, mutta niin on moni muukin taito. Valitettavasti mikään osaaminen ei tule itsestään, vaan vaatii kovaa työtä ja aikaa – joka on aina pois jostain muusta. Todellisuudessa laajan kielitaidon merkitys vaikkapa työelämässä on lähes olematon. Tehdäänpä pieni gallup. Kuinka usein käytät ruotsia --- paljonko olet tarvinnut saksaa, ranskaa, tai jotain muuta koulussa oppimaasi kieltä? Entäpä sama kysymys englannin kielestä? No niin, sitähän minäkin. Tätä kysymystä ei vain koskaan esitetä, koska kansan antama omaan kokemukseen perustuva vastaus olisi niin kovin poliittisesti epäkorrekti."
Valtaojan osuvaa pohdintaa.
"On tietoja ja taitoja, jotka jokaisen olisi pakko osata. Luku- ja kirjoitustaito, oma äidinkieli, filosofian opettama ajattelun taito, matematiikka, ja perustiedot ympäröivästä todellisuudesta – ihmisen historiasta biologiaan, fysiikkaan, yhteiskuntaoppiin ja muihin maailman ymmärtämisen aakkosiin. Niin, ja englannin kieli, tuo yleismaailmallisen kommunikoinnin kieli. Tuohon ydinosaamiseen eivät ruotsi ja muut kielet kuulu eivätkä mahdu."
Valtaoja kysyy myös, kauanko kestää, ennen kuin korvissamme on pieni kuuloke, joka simultaanitulkkaa paremmin kuin mihin itse pystymme? Luultavasti pienten kielten välillä ei vuosiin tai vuosikymmeniin saada sujuvaa käännöstä, mutta tässäkin englanti on luultavimmin se ensimmäinen, johon käännetään ja josta käännetään. - Anonyymi
Ruotsinkieliset palvelut eivät voi jatkossa perustua pakkoruotsiin, pakko on purettava.
- Anonyymi
"Valtaoja kysyy myös, kauanko kestää, ennen kuin korvissamme on pieni kuuloke, joka simultaanitulkkaa paremmin kuin mihin itse pystymme? "
Niin paljon muutoksia tulossa tekniikan avulla ja ne nimenomaan koskevat kielipalveluja sekä tulkkausta.
Ketjusta on poistettu 4 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 894230
Minä en ala kenenkään perässä juoksemaan
Voin jopa rakastaa sinua ja kääntää silti tunteeni pois. Tunteetkin hälvenevät aikanaan, poissa silmistä poissa mielestä1032383Onko jollakin navetassa kuolleita eläimiä
Onko totta mitä facebookissa kirjoitetaan että jonkun navetassa olisi kuolleita eläimiä? Mitä on tapahtunut?342358Miksi olet riittämätön kaivatullesi?
Mistä asioista tunnet riittämättömyyden tunnetta kaipaamaasi ihmistä kohtaan? Miksi koet, että et olisi tarpeeksi hänell972134Tiedän, että emme yritä mitään
Jos kohtaamme joskus ja tilaisuus on sopiva, voimme jutella jne. Mutta kumpikaan ei aio tehdä muuta konkreettista asian281907- 321895
Näin pitkästä aikaa unta sinusta
Oltiin yllättäen jossain julkisessa saunassa ja istuttiin vierekkäin, siellä oli muitakin. Pahoittelin jotain itsessäni91587Aloitetaan puhtaalta pöydältä
Mukavaa iltaa mukaville. 😊 ❤️ ⚜️ Minusta ei kaikki täällä tykkää, eikä tarvitsekaan. Kun eivät ymmärrä, niin sitten ei1881550- 291548
- 751314