Olen hyvin uskonnollinen kaikista heikkouksistani huolimatta. Rukoilen monta kertaa päivässä ja luen uskonnollisia tekstejä, joita analysoin traditiontuntemuksen ja yhteiskunnallisen kehityksen kontekstissa. Ei varmaan näy ulospäin, eikä ole tarvettakaan.
Samalla olen esimerkiksi vanha salimake, joka syventyy palautusjuomien aminohappokoostumukseen ja tilailee niitä netistä. Ja kaikkea muutakin, mikä näkyy ulospäin. Voi olla hämmentävää.
Samalla olen esimerkiksi vanha salimake, joka syventyy palautusjuomien aminohappokoostumukseen ja tilailee niitä netistä. Ja kaikkea muutakin, mikä näkyy ulospäin. Voi olla hämmentävää.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Jumala ja Palautusjuomat ahaa.... joskus töissä työkaveri pyysi avuksi autoon, joskus kauan sitten apumieheksi, oli korillinen kaljaa autossa samalla, kattopeltejä haimme jostain firmasta, otti kyytiin ajanvietteenä apumieheksi :D
Silloin sanoi tuo isäntä että: rukoiletko iltarukouksen aina joka ilta?
- Vastasin että kyllä jokainen ilta.
Tuo isäntä naurahti että: älä valehtele et kuitenkaan.
Ap tarkoitatko, että olet vain uskonnollinen vai uskossa. Nehän ovat 2 eri asiaa.
Olepa mikä olet muut on mitä on ketä kiinnostaa?
Mielenkiintoista!
Mulla on vähän samanalaisia taipumuksia. Olen yrittänyt kanssa noiden uskonnollisten tekstien kautta päästä tajunnan maailmaan ja tutkimaan sen rakennetta. Minua on jo pikkulapsesta asti kiinnostanut, koska isovanhemmilta sain hyvän pohjan. Siinä oli semmoista vanhaa metsän asukkaan viisautta, joihin kristilliset maalaiskoulut olivat saaneet tehtyä vankan arvopohjan. Moraali heillä oli kasvanut sodan oloissa evakkolapsina.
Päädyin tutkimaan vähän erilaisia amiinohappoja etiketeissä. Ja sitä kautta sitten omalla tutkimusmatkalla. Aina kun elää jossain painajaisessa, pidän isovanhemmat mielessä. Koska tässä maailmassa joutuu hukkatielle melko helposti, kuin itsestään.
Sitä mitä ek nuorempana tajunnut tajuan enemmän ja enemmän mkstä hyvyys ja sen sellainen tulee. Sitä on joka paikassa ja eri muodoissa. Ei sitä oikeen näistä arvorakenteista saa tolkkua. Peruselementti on koko ajan olemassa.
Aina kun olen jossain sillä hetkellä perseestä revästystä jutussa mukana, heittäydun ukin kyytiin veneeseen ja yritän mielen syövereissä kuunnella sen tarinoita. Toimii! Sillä oli varsinkin vanhuuden päkvillä muistisairaana taipumus kertoa samat asiat miljoonaan kertaan. Pänttäsi vikat opit mulle tähän pieneen kukkakaaliin.
Ainiin. Ja kun ukki oli muistisairaana jo ihan muissa maailmoissa, näin paljon unia missä vierailin ukin ja mummun makuuhuoneessa. Mummu kertoi kun kävin lomilla, että ukki yöllä bongasi katonrajassa jotain valopalloja joille se höpötteli.
Mietin jälkeenpäin, että ehkä olin ukin maailmassa silloin kyläilemässä. Lohdullista miettiä, että se ei ollut yksin kumminkaan. Niissä unissa meillä oli ihan oma tarina menossa.
Ollaan tarinoitu paljonkin kuoleman jälkeen...
Ukissa oli aina sellaista lapsen uskoa josta olen itsekin yrittänyt kovasti pitää kiinni.
Yksi oikeastaan isoin asia jos haluaa uskoa mihinkään, on ymmärtää epälineaarisen ajan mahdollisuus tajunnan maailmassa. Kaikki ei ole tällä hetkellä tapahtuvaa, vaan asiat voivat hyppiä tajunnan maailmassa eteen ja taakse ajassa.
Ok. Hyvä.se on avautua välillä.
Voit lukea "Mikä on luxonia" sivua jos haluat uskontoa nykymaailmaan sovitettuna.