Maanviljelijät, lihantuottajat ja mtk huutavat suureen ääneen maataloustukien olevan "syömätukia" jotta kansa saisi edullista ruokaa. Mielestäni se tuki pitäisi maksaa ruoan kuluttajalle eikä tuottajalle. Perustelen kosk esimerkiksi kullaalla on iso tila joka suoramyy lihaa mutta hinta on paljon kalliimpi kuin kaupassa. Siitä huolimatta vaikka tila saa jatkuvasti 600 tuhatta - miljoona euroa veronmaksajien rahoja !
Syömätuki ja hinta
Anonyymi
13<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 13
Vanhimmat
just just, se tila varmaan suoramyy lihaa samoilla volyymeillä kuin K ja S-ryhmät....
Onkos vaikeuksia havaita suuruusluokkia?
puheet "kuluttajan tukemisesta" maataloustukien muodossa voi jättää omaan arvoonsa.
niitä toitotetaan yleisen hyväksynnän toivossa sekä viljelijöiden itsetuntoa pönkittämään.
maataloustuki on jossain määrin jopa perusteltavissa oleva elinkeinotuki jota valitettavan avokätisesti jaetaan myös kaikenlaisille elämäntapaviljelijöille.
Onkos vaikeuksia havaita suuruusluokkia?
Pelko ruuan tasaisesta saatavuudesta ja hinnan kohtuullisuudesta, on hesan mohikaanille liian vaikea yhtälö, promille ei määrää.
puheet "kuluttajan tukemisesta" maataloustukien muodossa voi jättää omaan arvoonsa.
niitä toitotetaan yleisen hyväksynnän toivossa sekä viljelijöiden itsetuntoa pönkittämään.
Demarit halusivat TUET! Ettei, ruoka maksaisi kaupassa liikaa.
hyvää demarit tarkoitti,
viljelijöillekkin,
mut maalaisliitto/mtk ay-mafia,
tilanteen hyödynsi,
nyt on 60 vuotta harjoitettu ryöstönomaistakiristystä...
Luulisi viljelijän edes tietävän maataloustukien historian alkavan jo 1920-luvulta ja saaneen alkunsa nimenomaan viljelijäjärjestön vaatimuksista.
Mutta tässäkin näkyy...
Demarin muisti ja ahneusko?
Suomessa maataloustuet alkoi apunlantamiljardista.
"Vuonna 1956 yleislakon, suurlakon aikaan, miksi sitä nyt kukin haluaa nimittää, demarit teki esityksen, ettei leivän hintaa nostettaisi vaan valtion varoista maksettaisiin maataloudelle tukea.
Siihen tarkoitukseen osoitettiin miljardi markkaa (apulanta miljardi) jaettavaksi peltopinta-ala perusteisesti. Se oli suurin silloisen keskipinta-alan (8-12 ha) tiloilla.
Silloin alkoi ns. pinta-ala lisän maksu.
Kyllä minä pidän tätä maataloustukien alkuna. On huomioitava, että esitys tuli nimenomaan demareilta, olihan se vaihtoehto leivän hinnan nousulle.
Epäilijöitä kun aina on, niin tämän asian voi kyllä käydä tarkastamassa eruskunnan pöytäkirjoista.
Kekkonen oli kyllä silloin "remmissä", mutta ei suinkaan maataloustukien alulle pania."
Keskustelupalstalla on varsin erikoisia käsityksiä siitä, kuinka ja kenenkä toimesta maataloustukia on aloitettu maksamaan. Kunniaa on tästä järjestelmästä siirretty milloin millekin järjestölle, nyt on aika siis valaista tätäkin historiaa. Suomalaisten maanviljelijöiden vaatimuksesta luotiin tullitariffijärjestelmä vuonna 1919, jota sitten myöhemmin nostettiin. Suojatullit olivatkin sittemmin voimassa ja Suomalaiset olivat leipäviljan suhteen lähes omavaraisia jo vuonna 1929.
MTK.n ansiosta Suomeen saatiin myös ns. kilpailuvapaa tilanne, pyrittiin siis siihen, ettei viljan tuottajien tarvitsisi kilpailla keskenään -keinona hintatakuu. Painostuskeinoina olivat silloin ainakin kolme tuottaja- ja luovuttajalakkoa, lakot olivat ennen vuotta 1950. Viljan hinta saatiinkin näillä toimenpiteillä nousemaan ja tukiverkosto luotua. Näin maanviljely tuli kohtalaisen kannattavaksi toiminnaksi. Koska kilpailua ei ollut ja tuottavuus kasvoi ja syntyi luonnollisesti ylituotanto tilanne. Viljan hintavaihtelujen varalta perustettiin valtioon siiloja, jotka purettiin vasta EU.n liittymisen jälkeen.
Mikäli ajatellaan tavallista kuluttajaa, hänen kannaltaan järkevintä talouspolitiikkaa olisi ollut se, että ostetaan vilja sieltä, mistä sitä on edullisesti saatavissa, näin, vaikkakin hintaheilahtelut olisivatkin olleet suuria.
Miksi sitten Suomessa varsin pitkään oli protektionismi vallalla. Syynä on tietenkin keskustapuolueen pitkä hallituskausi ja myös se, että MTK ja Keskusta ovat selvästi kytköksissä toisiinsa. Koska Suomeen ei tuontiviljaa saanut tuoda, viljan hinnoittelu olisi ollut täysin mielivaltaista, siksi hinnanmuodostusta oli syytä ryhtyä valvomaan. Näin saatiin aikaiseksi mielenkiintoinen talouspoliittinen tilanne. Viljan hinnan ei sallittu nousta koska, jos muualla olisi hinta ollut merkittävästi matalampi. Viljaa oltaisi ryhdytty tuomaan, joko salakuljettaen tai avoimesti, tällöin palkansaajien vaatimuksesta. Viljan hinnan alhaalla pitämiseksi oli tukiaisia maksettava viljelijöille.
Keskustapuolueen pitkä hallituskausi aiheutti sen, että maanviljelijöiden tulotasoa nostettiin mitä eriskummallisimmilla tukimuodoilla. Keskustan kuuluisa ns. "iltalypsypolitiikka" piti tästä huolen. Sosiaalisia uudistuksia tehdessä, keskustapuolueen kannatus hankittiin maataloustukien lisäämisellä.
Nykyisin demareiden suosio hankitaan, erillaisilla tuilla tekemättä mitään.
OLis kivaa tietää, että mitä eriskummallisimpia tukia oli? Jotkut tuet oli niin pieniä, että ne paremminkin kannustin rahoja, niinku kalkitus tuki tai avustus Sonniyhdistykselle.
Historian tuetuimilla elinkeinoharjoittajilla on
yli 200 erilaista tukinimikettä.
Siis yli 200 suoraa tukimuotoa viljelijöille.
Tuon lisäksi epäsuorat tuet.