Hei..
Missä vaiheessa olette synnärille lähteneet??Itse oottelen ekaa ja mietin missä vaiheessa synnärille lähden jos veet ei kerkee mennä..
Sitten olisin vielä kysynyt minkälaisia kokemuksia teillä on katetraalin laitosta ja peräruiskeesta..
Oletteko itse vaatineet niitä vai laittavatko automaattisesti ne siellä laitoksella..
kiitos kaikille vastanneille..=)
Missä vaiheessa olette synnärille lähteneet??Itse oottelen ekaa ja mietin missä vaiheessa synnärille lähden jos veet ei kerkee mennä..
Sitten olisin vielä kysynyt minkälaisia kokemuksia teillä on katetraalin laitosta ja peräruiskeesta..
Oletteko itse vaatineet niitä vai laittavatko automaattisesti ne siellä laitoksella..
kiitos kaikille vastanneille..=)
Vastaukset 9
Vanhimmat
Tuota se on katetri eikä katetraali..
Ekaa täällä myös odotellaan joten muuten en osaa vastata..
antgeeksi kirjoitusvirhe sattui..=)
Itselläni synnytys käynnistyi lapsiveden menolla ja kun soitin synnärille, niin sanoivat että 1-2 tunnin sisällä ois hyvä lähteä laitokselle. Ei kyllä peräpäätä tyhjennelty, eikä katetroitu.
Ensisynnyttäjää kehoitetaan lähtemään synnärille, kun supistukset ovat olleet säännöllisiä jo jonkin aikaa, ja väli n. 5 min, kesto n. 30 sek. Se supparien säännöllisyys ja jämäkkyys on ratkaisevia. Jos vedet menee, kannattaa soittaa (muutenkin kannattaa soittaa ennen kuin lähtee) synnärille lisäohjeita varten, sairaalaan lähtö riippuu omasta tilanteestasi, onko vauva kiinnittynyt jne. Jos kaikki on ok, voi kotona odotella supparien alkua jopa 12 tuntia, ennen kuin on pakko lähteä kontrolliin, tulehdusriski kun nousee vesien mentyä.
Uudelleen synnyttäjä voi lähteä supparien kanssa sairaalaan jo aikaisemmin, mulle annettiin ohjeeksi 3 supparia/ 10 min.
Katetria ei normaalisti laiteta lainkaan. Poikkeuksena on, jos virtsarakko tuntuu täydeltä eikä äiti saa pissattua. Tai jos tehdään sektio.
Peräruiskettakaan ei aina ja kaikissa sairaaloissa laiteta. Mä olen sitä mieltä, että usein luonto hoitaa suolen tyhjennyksen, mula on suoli alkanut tyhjenemään n. 12-24 tuntia ennen synnytyksen alkua. Mutta jos tuntuu ettei maha ole kunnolla toiminut ja synnyttämään pitäisi ruveta, kannattaa vaikka pyytää se peräruiske, onpahan lapsella enemmän tilaa tulla. Eikä se synnytyspöydälle kakkaaminen niin kivaa ole... Tosin vaikka laitettaisiinkin peräruiske, saattaa ponnistusvaiheessa tulla vielä suolen sisältöä ja nesteitä pöydällekin. Kätilöt eivät siitä numeroa tee, se on joksenkin normaalia.
Lähdin synnärille, kun supistusväli oli 9 minuuttia. Silloinkaan ei ollut kiire, vaikka matkaa on 100km. Peräruiskeen sain. Se oli aika ilkeä, väänsi mahaa, mutta kyllä sen kestää. Tuntuu pahalle ripulille, mutta vaan siihen asti että kakka tulee... Jos se on mielestäsi noloa, niin mieti miten noloa on jos kakkaat pitkin pöytiä... Eli kannattaa mielestäni ottaa peräruiske. Minut myös katetroitiin, sillä en saanut pissiä tulemaan epiduraalin laiton jälkeen. Älä jännitä suotta moisia asioita! Ne ovat ihan luonnollisia juttuja, enkä usko että siinä tilanteessa suuremmin edes mietit moisia... Suosittelen muutes lämpimästi epiduraalia. Ainakin minulla auttoi tosi hyvin, ja olo oli lähes taivaallinen ponnistusvaiheeseen asti. Se ei tosin sovi kaikille.
katetroitu, vaikken ollut pissinyt yli vuorokauteen (ei tullut), enkä saanut myöskään peräruisketta. Hyvinhän tuo homma silti sujui.
Mielestäni ei ole noloa, jos kakki tulee synnytyspöydälle... Ei sitä siinä tuskissaan kerkiä ajattelemaan. Mieluummin siihen saisi tulla mielestäni kova kökäle kuin peräruiskeen johdosta ruikulia.
Jos synnärille ei ole matkaa kohtuuttomasti, kerkee sinne ihan hyvin sitten kun olo kotona alkaa olla liian tuskainen. Itse olen sitä pitänyt mittarina. En jaksa laskea supistuksia, vaan lähden sitten kun alan tarvitsemaan kivunlievityksiä.
näin..mä en ilmeisesti jostain syystä tunne avautumiskipuja ollenkaan, niin että ekaa tehdessö menin synnärille selkälipujen vuoksi, kappas,10cm auki ja ponnistamaan...toisesta olin vähän viisaampi ja olin ajoissa ja lapsi syntyi puolessa tunnissa.MUlla tuntemukset olivat siis sellasta tukalaa oloa ja tuntuivat selässä niin ette teki mieli rentouttaa selkää jollain konsteiila.VAtsa meni kylla kovaksi, mutta se ei ollut ollenkaan kivuliasta ja sita supistelua mulla oli jo hyvin varh vaiheessa raskautta. Mutta kylla minakin ehdin sairaalaan, matkaa n 40km.ja jos kovasti huolettaa kylla siella voi "turhaankin" naytilla kayda, kavin miakin toisesta kun kaskivat olemaan tarkkana kun eka syntyi 2 tunnissa. JA neuvola laakari voi tarkistella onko avautumista tapahtunut.KUullostele itseasti, kylla ne supistukset yleensa muuttavat luonnettaan jokatapauksessa kun aika koittaa:)
mulla melko samanlainen "kivuton" synnytys. otettiin sairaalaan sisään viimesen ultran yhteydessä kun laskettu aika oli jo mennyt (vauva oli isokokoinen, minä en... ja olin ensisynnyttäjä joten synnytyksen käynnistystä suunnittelivat). pillereillä käynnisteltiin, sanoivat että voi mennä parikin vuorokautta ennenkun synnytys käynnistyy. samana yönä tunsin hirmu jomotusta lonkissa ja vähän niinku kuukautiskipua. olikin jo 2 senttiä auki! sitten pääsin synnytyssaliin, ilokaasulla pärjäsin, kaikki kivut hävis. tein ristikoita ja pelasin korttia =) kohdunkaulanpuudutuksen laittoivat myähemmin, sen laittaminen osui johonkin hermoon ja sattui enemmän kuin yksikään supistus...sen jälkeen nukuin tyytyväisenä ainakin 2 tuntia =) heräsin siihen kun sali täynnä hoitsuja, vauvan sydänäänet heikkeni. olin avautunut 7 senttiä ja vauva oli synnytyskanavassa väärinpäin. sitten keisarinleikkaukseen =( mutta tähän seitsemään senttiin asti oli synnytys melkeinpä täysin kivuton, eikä mulle tarjottu edes mitään peräruisketta. katetri tietysti laitettiin kun leikkasivat. mutta luulen että ponnistusvaihe olisi ollut todella kivulias mulla, en tiedä olisinko edes kestänyt sitä.
joku on joskus sanonut että jos avautumisvaihe on todella kivulias niin ponnistusvaihe menee helposti ja "kivuitta". ja jos avautumisvaihe on helppo ja kivuton niin ponnistusvaihe on aivan kamala. mutta uskoako nyt tuota, jokainenhan on yksilö ja ihmisten tuntemukset niin erilaisia.
pelkäsin synnytystä kamalasti mutta kaikki meni niin hyvin että oikein tykkäsin synnyttää. voisin koska tahansa tehdä sen uudelleen. luottakaa vaan ammatti-ihmisiin, he auttavat teitä. yli nelikiloinen poika sieltä saatiin ulos, Onni on nyt 5kk =)
Minulta kysyttiin haluanko peräruiskeen ja halusin sen. Hiemanhan se ilkeeltä tuntuu, mutta ihana helpotus, kun suoli tyhjenee eikä tarvitse synnyttäessä miettiä mitä sieltä työntelee ulos..voi keskittyä pelkkään vauvaan...=) =)