Lehdestä luin siitä vuoden 1918 ruotsalaisesta prikaatista. Taaskin lupaillaan 5000 mihen prikaatia Suomeen...
Kotimaa | Turun Sanomat 16.1.2005 03:01
Ruotsissa suunniteltiin joukkojen lähettämistä Suomeen juuri ennen vuoden 1918 sisällissotaa. Suomen osittaisella miehityksellä maa olisi haluttu ”sitoa Pohjolaan”, erään suunnitelman mukaan Suomen kuninkaaksi olisi jopa tullut ruotsalainen prinssi.
Ruotsin miehitysaikeet selvisivät Åbo Akademin dosentin Lars Westerlundin johtamassa laajassa Suomen sisällissotaa käsitelleessä tutkimushankkeessa.
Turun Sanomat 16.1.2005 03:01 |
Aktivistit uskoivat tilaisuutensa tulleen, kun Suomi julistautui itsenäiseksi joulukuussa 1917. Suunnitelman mukaan ruotsalaiset joukot etenisivät Pohjois-Suomeen ja ajaisivat venäläiset joukot pois maasta ja - Ruotsin tulkinnan mukaan - Suomi sidottaisiin ”Pohjolaan”.
Erään suunnitelman mukaan Ruotsin kuninkaan Kustaa V:n pojasta prinssi Vilhelmistä olisi tehty Suomen kuningas. On epäselvää kuinka paljon Ruotsin hallitus tiesi aktivistien suunnitelmista.
Tammikuussa 1918 Leninin Neuvosto-Venäjä ja Ruotsin hallitus tunnustivat Suomen valtion. Tilanne oli kuitenkin epäselvä. Suomi oli täynnä vallankumouksellista venäläistä sotaväkeä, senaatti menettänyt tilanteen kontrollin ja sekä oikeisto että vasemmisto aseistautuivat. Senaatti määräsi Venäjän armeijan kenraali Carl Gustaf Mannerheimin muodostamaan Suomelle armeijan.
Mannerheim vei pohjan väliintulolta
24. päivänä tammikuuta Mannerheimin uskottu ratsumestari Harald Åkerman tuli Tukholmasta Vaasaan ja kertoi, että 5 000 ruotsalaista oli Torniojoen takana valmiina marssimaan Suomeen. Sotajoukon etenemiseen vaadittiin vain Ruotsin koko hallituksen mukaan saaminen virallisella noottien vaihdolla.
Mannerheim ei kuitenkaan halunnut ruotsalaisten sekaantuvan Suomen asioihin, ei ainakaan juuri siinä tilanteessa. Hän muutti pikaisesti omia suunnitelmiaan: armeijan luominen sai odottaa, venäläisten sotilaiden aseistariisuminen tuli etusijalle. Siten Ruotsin joukkojen mahdolliselta Suomeen etenemiseltä vietäisiin pohja.
Ruotsalainen prikaati Torniojoen takana 1918. Mitä varten se oli?
2
<50
Vastaukset
Avaus on pötyä.
Ruotsalaiset joukot vartioivat Venäjän vastaista rajaa myös 1918. Mitään suunnitelmia Suomeen etenemiseksi ei ollut, koska se olisi merkinnyt sotkeutumista maailmansotaan ja lähinnä Saksan puolelle. Se olisi ollut sata vuotta harjoitetun puolueettomuupolitiikan vastaista.
Ahvenanmaan miehitys oli lähinnä kuningasparin ja meriministeri Palmstjiernan yksityisyritys, josta Mannerheim raivostui. Sakemannit antoivat pikalähdön.
"24. päivänä tammikuuta Mannerheimin uskottu ratsumestari Harald Åkerman tuli Tukholmasta Vaasaan ja kertoi, että 5 000 ruotsalaista oli Torniojoen takana valmiina marssimaan Suomeen. Sotajoukon etenemiseen vaadittiin vain Ruotsin koko hallituksen mukaan saaminen virallisella noottien vaihdolla."
Hölynpölyä. Kuningas ja hallitus nimenomaan ilmoittivat Mannerheimin avunpyyntöön, ettei Ruotsi sitä anna. Vapaaehtoiset olivat eri asia.
"Mannerheim ei kuitenkaan halunnut ruotsalaisten sekaantuvan Suomen asioihin, ei ainakaan juuri siinä tilanteessa. Hän muutti pikaisesti omia suunnitelmiaan: armeijan luominen sai odottaa, venäläisten sotilaiden aseistariisuminen tuli etusijalle. Siten Ruotsin joukkojen mahdolliselta Suomeen etenemiseltä vietäisiin pohja."
Hölynpölyä. Aseistariisuminenhan juuri mahdollisti suojeluskuntien muodostamisen hallituksen armeijaksi, mistä senaatti oli antanut julistuksen 25.1. 1918. Samalla yritettiin perustaa värättyjä joukkoja vakinaiseksi armeijaksi Mannerheimin ensimmäisen suunnitelman perusteella."24. päivänä tammikuuta Mannerheimin uskottu ratsumestari Harald Åkerman tuli Tukholmasta Vaasaan ja kertoi, että 5 000 ruotsalaista oli Torniojoen takana valmiina marssimaan Suomeen. Sotajoukon etenemiseen vaadittiin vain Ruotsin koko hallituksen mukaan saaminen virallisella noottien vaihdolla."
Hölynpölyä. Harald Åkerman oli entinen aliratsumestari ja senaatin virkamies, joka oli tammikuussa 1918 senaatin lähetämänä Tukholmassa ostamassa aseita ja järjestämässä jääkärien paluuta.
Vaasaan palattuaan hänet nimitettiin everstiluutnantiksi ja senaatin yhteysupseeriksi Päämajaan 13.3. 1918.Aseita hän ei saanut.
Mannerheimin luottomiehenä Tukholmassa oli aluksi Vaasan läänin maaherra Heikel, jonka hän lähetti Tukholmaan jo tammikuussa. Heikel neuvotteli ruotsalaisten upseerien lähetämisestä Suomeen saaden apua Mannerheimin veljiltä. Upseereita tulikin 85.
Heikelin jälkeen edustajana toimi Jonas Castren, mutta epäonnistui.
Lopulta Mannerheim lähetti majuri Sixtus Hjelmmannin sotilasasiamieheksi Tukholman lähetystöön 25.2. 1918.
Tämä vain vielä osoituksena avauksen puutaheinää-luonteesta.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 636163
Tappo Kokkolassa
Päivitetty tänään Iltalehti 17.04.2024 Klo: 15:23..Mikähän tämä tapaus nyt sitten taas on.? Henkirikos Kokkolassa on tap253936Miksi tytöt feikkavat saaneensa orgasmin, vaikka eivät ole saaneet?
Eräs ideologia itsepintaisesti väittää, että miehet haluavat työntää kikkelinsä vaikka oksanreikään, mutta tämä väite ei2552319Poliisit vaikenee ja paikallinen lehti
Poliisit vaikenee ja paikallinen lehti ei kerro taposta taaskaan mitään. Mitä hyötyä on koko paikallislehdestä kun ei261920MAKEN REMPAT
Tietääkö kukaan missä tämmöisen firman pyörittäjä majailee? Jäi pojalla hommat pahasti kesken ja rahat muisti ottaa enna261373- 951296
Itämaisesta filosofiasta kiinnostuneille
Itämaisesta filosofiasta kiinnostuneille. Nämä linkit voivat auttaa pääsemään niin sanotusti alkuun. https://keskustel3041077Kuntoutus osasto Ähtärin tk vuode osasto suljetaan
5 viikkoa ja mihin työntekijät, mihin potilaat. Mikon sairaalan lopetukset saivat nyt jatkoa. Alavudelle Liisalle tulee541040Välillä käy mielessä
olisiko sittenkin ollut parempi, että emme koskaan olisi edes tavanneet. Olisi säästynyt monilta kyyneleiltä.77986Mulla on kyllä
Järkyttävä ikävä sua. Enkä yhtään tykkää tästä olotilastani. Levoton olo. Ja vähän pelottaa..39951