Eikös ole niin, että sijoitettuja lapsia kaltoin kohdelleen henkilön tulee tavata valvotusti sijoitettuja lapsia. Ihmettelen, että hänen annetaan taas tavata lapsia, vaikka hän on yrittänyt lahjoa ja manipuloida nuorta ennenkin.
"Tule juttelemaan, niin saat mopon!"
Jotkut nuoret ovat niin herkkiä, että ovat tuollaisen manipulaattorin vallassa suojattomia.
"Tule juttelemaan, niin saat mopon!"
Jotkut nuoret ovat niin herkkiä, että ovat tuollaisen manipulaattorin vallassa suojattomia.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Kyseessä siis sijaisvanhempi, joka jäi vuosien jälkeen kiinni lukuisten lasten kaltoin kohteluista. Kiemurtelee kuin käärme, että saisi jonkun nuoren (joka oli tuolloin vielä pieni) sanomaan, että on oikein hyvä sijaisvanhempia.
Olen vihainen, että viranomaiset sallivat alaikäisen sijoitetun lapsen tavata manipulatiivista ja ihmisiä hyväksi käyttävää entistä sijaisvanhempaa - ilman valvontaa.
Haluan kirjoittaa uudelleen asian, joka näyttää olevan JOKERILLE kova paikka. Niin se oli meillekin, kun hänen vallassaan elimme vuosikausia.
Hän teki kaikkensa, jotta emme olisi saaneet tavata lasta tai pitää muutenkaan yhteyttä. Puhelut, jotka olimme taistelleet hallinto-oikeudesta hän pilasi systemaattisesti.
Saimme aluksi tavata vuosia 6 x 2 tuntia vuodessa tuon "ihastuttavan" sijaisvanhemman valvonnassa. usein hän vei kaiken huomion tapaamisilla ihmetellen esim. miten kunnalla on sellaisia arvokiinteistöjä vuokralla (ei muuten mennyt kauaa, kun tuli tieto, että asunto myydään ja asukaan pitää muuttaa muualle).
Kärsimme kovin sijaisvanhemman läsnäolosta ja tapaamisten vähyydestä ja kävimme kovaa taistelua. Sosiaalijohtaja lisäsi tapaamisten määrää 6x6 tuntiin vuodessa (kylläkin matkat kuuluivat tuohon aikaan), Mutta mikä parasta, EI VALVONTAA! Päätöksen teki sosiaalijohtaja, koska pikku sossukka oli täysin JOKERIN vietävissä ja vikisi vaan hiljaa. (Siksi luultavasti myös kaltoin kohtelut pääsivät tapahtumaan).
Tästä käärmeinen JOKERI= virkamiesten ja puoluekavereiden lemmikki suutahti ja haki liittolaista lapsen vanhemmasta. Kaksin tuumin he kävivät hallinto-oikeustaisteluun. Sijaisvanhempi (pienistä rahnoistaan) palkkasi ihan asianajan.
Mutta peijakas, tapahtui MUOTOVIRHE paholainen, ja valitusta ei otettukaan vastaan. No voih!
Mutta toimelias sijaisvanhempi vaan sisuuntui, ja teki sosiaalilautakunnalle anomuksen, että hänen pitää saada takaisin rahat, jotka hän uhrasi tärkeän asian puolesta taistellessaan asianajajaan. Tällä kertaa sosiaalilautakunta vastasi EI, vaikka lähes kaikkeen JOKERIN ailahduksiin ja sormen nostoihin yleensä suostuikin.
Niinpä me onnellisina tapasimme lasta 6x 6 tuntia vuodessa.
Varmaan harmittaa JOKERIA.
Toimelias sijaisvanhempi ei siitä hätkähtänyt, vaan haki menettämiään rahoja taksiin
Miksi muuten et halunnut, että "kunnan kulutaakkaa" säästetään, kun möhlit asianajajiesi kanssa?
Sinun mielestä teille piti sijoittaa mahdollisimman paljon kriisi- tuki.- leiritoiminta- ja varsinaisesti sijoitettuja lapsia, jotta KUNNAN KULUTAAKKA on pientä.
Hyi hitto. Noin kirjoitit oikein lehdessä.
Sinä olisit voinut säästää kuntien kulutaakkaa jättämällä väliin lukuisat, lukuisat järjestämäsi oikeudenkäynnit. Olisit myös voinut säästää kunnan kulutaakkaa, jos olisimme saaneet hakea lapsen tapaamisille. Se ei sinulle käynyt, vaan lapsen piti KÄSKYSTÄSI kulkea taksilla.
Miten se oma KUNNAN KULUTAAKAN SÄÄSTÄMINEN? Kerropa kuule JOKERI?
Älä järjestä enää yhtään hankaluutta lapsille, jottei kunnan kulutaakka kasva oikeudenkäyntien ja psykologien lisäkustannuksiin.
LUOVUTA jo ja etsi joku toinen työ.
Mikä on sijaisvanhemman ja koko sijaisperheen motiivi kiusata systemaattisesti vuodesta toiseen lasta ja tämän läheisiä. Joka ikisestä asiasta joutui taistelemaan. Vieläkään ei ole toipunut. Sai kuitenkin pidettyä yhteyden lapseen, mikä on tärkein asia. Siinä suhteessa sijaisvanhempi ei onnistunut tavoitteessaan. Ehkä joidenkin muiden lasten kohdalla onnistui sotkemaan mahdollisia ihmissuhteita.
Miksi sijaisvanhempi halusi niin kovasti RIIDELLÄ jokaisesta asiasta? Miksi hän ei halunnut sopua? Ehkä tällä strategialla saatiin peitettyä kaikkia puutteita ja kaltoin kohteluita.
Tuli todellakin tunne, että minua vihattiin ja minua ei pidetty edes ihmisenä. Näin toimivat sekä kaltoin kohteleva sijaisvanhempi, sekä välillä myös häntä avustavat aikuiset lapset. Toista sijaisvanhempaa tuskin juuri näki - missä lie aikaansa vietti?
Normaalia keskusteluyhteyttä ei ollut kuin se aika, ennekuin lapsen huostaanotto astui voimaan. Lähes 10 vuotta helvettiä.