Hyvä lukija. Olet elämässäsi vastaanottanut lukemattoman määrän viestejä, sekä luettavia että kuunneltavia, sinulle nimelläsi osoitettuja tai ihmisjoukoille suunnattuja.
Otamme viestejä vastaan eri puolilta maailmaa. Nuo viestit tuntuvat pääosin kertovan synkistä tapahtumista, jotka pyrkivät valtaamaan mielemme. Olet ehkä itsekin joutunut joskus viemään sanaa ikävästä tapahtumasta tai asiasta. On ollut aivan välttämätöntä saattaa se asianosaisen tietoon. Vastaanottajan on niin ikään ollut tärkeää saada tuo viesti.
Viestintuojat kertovat ilosanomaa
Monet Vanhan testamentin kirjat välittävät meille profeettojen Jumalalta saamia ilmoituksia. Jumalan ilmoitukset eivät jätä ihmistä toivottomuuden tilaan, eivät vaikeissakaan elämäntilanteissa. Jumalan armollisuutta ja kaikkivaltiutta julistaa Jesajan kirjan profeetta seuraavasti: ”Herran armotöitä minä julistan, Herran ylistettäviä tekoja, muistaen kaikkea sitä, minkä Herra on meille tehnyt, hänen suurta hyvyyttään Israelia kohtaan, kaikkea, minkä hän on sille tehnyt, hän, joka on uskollinen ja täynnä armoa.” (Jes. 63:7.)
Useissa Raamatun tapahtumissa enkelit toimivat sanansaattajina. Sanansaattajia ovat myös Jumalan lapset. He ovat saaneet omakseen Jumalan Pojan, Jeesuksen, lunastustyön. Tuohon lunastukseen, syntien sovitukseen uskoivat jo ennen Jeesuksen syntymää eläneet. Siihen kehottavat sanansaattajat tänäänkin uskomaan, lohdulliseen sanomaan lohduttomien sanomien keskellä.
Jumala puhuttelee lapsiaan
Jumala puhuu ihmiselle myös luomistyössään, kaikkialla ympärillämme. Sanansaattajanaan hän usein käyttää pientä ihmistä, joka lapsenuskollaan ilmaisee syvintä uskon salaisuutta, samoin kuin ihmistä, joka ei syystä tai toisesta pysty sanallisesti lähestymään toista.
Sanansaattaja on vain välikappale. Jesajan kirja opettaa tästä, että ihmisen pelastaja ei ole sanansaattaja, ei enkeli, vaan Jumalan Pojan rakkaus. Se sai hänet lunastamaan ihmiskunnan kärsimisellään, kuolemallaan ja voittamalla kuoleman. (Jes. 63:8, 9.)
Henkilökohtainen usko antaa ihmiselle elävän toivon ja kantaa hänet iankaikkiseen elämään. Jesajan kirjan sanoin: ”Teidän vanhuutenne päiviin saakka minä olen sama, vielä kun hiuksenne harmaantuvat, minä teitä kannan. Niin minä olen tehnyt ja niin yhä teen, minä nostan ja kannan ja pelastan.” (Jes. 46:4.)
Veikko Sivula
Otamme viestejä vastaan eri puolilta maailmaa. Nuo viestit tuntuvat pääosin kertovan synkistä tapahtumista, jotka pyrkivät valtaamaan mielemme. Olet ehkä itsekin joutunut joskus viemään sanaa ikävästä tapahtumasta tai asiasta. On ollut aivan välttämätöntä saattaa se asianosaisen tietoon. Vastaanottajan on niin ikään ollut tärkeää saada tuo viesti.
Viestintuojat kertovat ilosanomaa
Monet Vanhan testamentin kirjat välittävät meille profeettojen Jumalalta saamia ilmoituksia. Jumalan ilmoitukset eivät jätä ihmistä toivottomuuden tilaan, eivät vaikeissakaan elämäntilanteissa. Jumalan armollisuutta ja kaikkivaltiutta julistaa Jesajan kirjan profeetta seuraavasti: ”Herran armotöitä minä julistan, Herran ylistettäviä tekoja, muistaen kaikkea sitä, minkä Herra on meille tehnyt, hänen suurta hyvyyttään Israelia kohtaan, kaikkea, minkä hän on sille tehnyt, hän, joka on uskollinen ja täynnä armoa.” (Jes. 63:7.)
Useissa Raamatun tapahtumissa enkelit toimivat sanansaattajina. Sanansaattajia ovat myös Jumalan lapset. He ovat saaneet omakseen Jumalan Pojan, Jeesuksen, lunastustyön. Tuohon lunastukseen, syntien sovitukseen uskoivat jo ennen Jeesuksen syntymää eläneet. Siihen kehottavat sanansaattajat tänäänkin uskomaan, lohdulliseen sanomaan lohduttomien sanomien keskellä.
Jumala puhuttelee lapsiaan
Jumala puhuu ihmiselle myös luomistyössään, kaikkialla ympärillämme. Sanansaattajanaan hän usein käyttää pientä ihmistä, joka lapsenuskollaan ilmaisee syvintä uskon salaisuutta, samoin kuin ihmistä, joka ei syystä tai toisesta pysty sanallisesti lähestymään toista.
Sanansaattaja on vain välikappale. Jesajan kirja opettaa tästä, että ihmisen pelastaja ei ole sanansaattaja, ei enkeli, vaan Jumalan Pojan rakkaus. Se sai hänet lunastamaan ihmiskunnan kärsimisellään, kuolemallaan ja voittamalla kuoleman. (Jes. 63:8, 9.)
Henkilökohtainen usko antaa ihmiselle elävän toivon ja kantaa hänet iankaikkiseen elämään. Jesajan kirjan sanoin: ”Teidän vanhuutenne päiviin saakka minä olen sama, vielä kun hiuksenne harmaantuvat, minä teitä kannan. Niin minä olen tehnyt ja niin yhä teen, minä nostan ja kannan ja pelastan.” (Jes. 46:4.)
Veikko Sivula
Vastaukset 5
Vanhimmat
Tuostakin tarinasta olisi voinut kristallisoida olennaisen 5-6:een rviin.
Lisäinfoa ilman vl-myrkkyä: https://sansa.fi/
Useissa Raamatun tapahtumissa enkelit toimivat sanansaattajina. Sanansaattajia ovat myös Jumalan lapset. He ovat saaneet omakseen Jumalan Pojan, Jeesuksen, lunastustyön. Tuohon lunastukseen, syntien sovitukseen uskoivat jo ennen Jeesuksen syntymää eläneet. Siihen kehottavat sanansaattajat tänäänkin uskomaan, lohdulliseen sanomaan lohduttomien sanomien keskellä.
Monet Vanhan testamentin kirjat välittävät meille profeettojen Jumalalta saamia ilmoituksia. Jumalan ilmoitukset eivät jätä ihmistä toivottomuuden tilaan, eivät vaikeissakaan elämäntilanteissa. Jumalan armollisuutta ja kaikkivaltiutta julistaa Jesajan kirjan profeetta seuraavasti: ”Herran armotöitä minä julistan, Herran ylistettäviä tekoja, muistaen kaikkea sitä, minkä Herra on meille tehnyt, hänen suurta hyvyyttään Israelia kohtaan, kaikkea, minkä hän on sille tehnyt, hän, joka on uskollinen ja täynnä armoa.” (Jes. 63:7.)
1 Varokaamme siis, koska lupaus päästä hänen lepoonsa vielä pysyy varmana, ettei vain havaittaisi kenenkään teistä jääneen taipaleelle.
2 Sillä hyvä sanoma on julistettu meille niinkuin heillekin; mutta heidän kuulemansa sana ei heitä hyödyttänyt, koska se ei uskossa sulautunut niihin, jotka sen kuulivat.
3 Sillä me pääsemme lepoon, me, jotka tulimme uskoon, niinkuin hän on sanonut: "Ja niin minä vihassani vannoin: 'He eivät pääse minun lepooni'", vaikka hänen tekonsa olivat valmiina maailman perustamisesta asti.
4 Sillä hän on jossakin sanonut seitsemännestä päivästä näin: "Ja Jumala lepäsi seitsemäntenä päivänä kaikista teoistansa";
5 ja tässä taas: "He eivät pääse minun lepooni".
6 Koska siis varmana pysyy, että muutamat pääsevät siihen, ja ne, joille hyvä sanoma ensin julistettiin, eivät päässeet siihen tottelemattomuuden tähden,
7 niin hän taas määrää päivän, "tämän päivän", sanomalla Daavidin kautta niin pitkän ajan jälkeen, niinkuin ennen on sanottu: "Tänä päivänä, jos te kuulette hänen äänensä, älkää paaduttako sydämiänne".