Mitä ajattellette? Kesällä tulee täyteen 7 vuotta päivittäisiä pakkoajatuksia joten alkaa jo riittämään. Kaikki avut on kokeiltu. Ei tämä ole oikeaa elämää ollut pitkiin aikoihin. Kärsin hyvin harvinaisista pakkoajatuksista vielä. Ammattilaiset sen enempää kuin perhekään ei ymmärrä näitä. Eipä lapsena tajunnut minkälaiseksi voi aikuisena elämä mennä. Kesällä kun tulee taas helteet ajatukset voimistuu taas. Ei auta vaikka söisi kourallisen nappeja. Julmaa on ihmiselo.
Ocd ja itsemurha
Anonyymi
123949
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 6 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
saanko kysyä mikä lääkitys sinulla on tähän? mitä muuta olet kokeíllut?
itselläni pakkoajatuksiin auttoi ensinäkin;
1. Hyväksy tilanteesi; ajatukset ovat ajatuksia. vaikka ajattelisit mitä, se ei tarkoita että haluaisit toteuttaa niitä. Anna ajatusten tulla, jos on tullakseen.
2. lääkitys pahimmassa vaiheessa
3. Ahdistuksen vähentäminen/poissaanti. Itselläni ainakin ahdistus toi ocd oireet. Kun ahdistus hävisi, niin hävisi ajatuksetkin. Mikä sinua ahdistaa?
On lapsuuden traumoja jotka vaikuttaneet syntyyn. Toisaalta uskon perimällä olevan enemmän vaikutusta nimenomaan Ocd:n synnyssä. Olen kyllästynyt jonka Ocd sisälläni aiheuttaa. En tiedä koskaan minkälainen on seuraava päivä, joudun syömän lääkkeitä enkä silloinkaan ole täysin oireeton. Lääkkeiden seurauksena rakastuminen, ihastuminen, seksuaalisuus jne on keinotekoista. Olen kokeillut eri ruokavalioita, olin kofeiinitonkin yli puolitoista vuotta. Kofeiinittomuus auttoi aluksi mutta sekin vaikutus loppui ajan saatossa. Lääkityksen kokeiltu mm. Essitaloparam, Paroksetiini ja monet muut. Aina niistä aluksi on apua, mutta teho häviää ajan saatossa. Otettava myös huomioon läheiset, joille tämä on todella raskasta. Heidän kärsimyksensä voisi vähentyä jos deletoin itseni. Toivon myös sitä vaikka en ole tavallaan luovuttaja. Rajansa kaikella!
Moi
Itsemurhaa elä ainakaan tee, se olisi se viimeinen virhe.
Kyllä meitä muitakin on joilla ocd on raskas taakka elämässä, et ole yksin.
Juuri eilen kävin psykologin juttusilla, hän kertoi että olenkin haastava tapaus, tarkoitti sitä kun kerroin näistä omista ocd ongelmista .
Itsellä myös vähän poikkeukselliset ocd ongelmat.
Itse käytän brintellix- nimistä lääkettä ja minulle ei juurikaan ole tullut sivuoireita, tuntuu myös ettei se syö tunteita.
Sitä en tiedä uskotko Jumalaan mutta hän kumminkin on olemassa, häneltä voit pyytää apua.
Jos uskallat tänne kirjoittaa tarkemmin ongelmistasi ja kuvata niitä, ehkä täällä voisi joku auttaa sinua.
Voimia, älä anna periksi, meitä on paljon jotka kantavat samaa sairautta.
En ole uskovainen, mutta olen rukoillut Jumalalta apua muihinkin asioihin, mutta eipä ole apua tullut. Ocd on sisäinen ongelma ettei siinä kukaan voi auttaa. Ammattilaiset ei edes tunne Ocd ongelmaa saati sitten tiedä mitä on kantaa sitä päivästä ja yöstä toiseen. Kuten sanoin, omaisilla myös hyvin raskasta. He ovat hermoraunioina jo nykyään. Pitää taistella niin kauan kun jaksaa ja sitten miettiä ratkaisuja. Elämästä pitäisi voida nauttia eikä stressata siitä miten selviäisi seuraavan päivän saati seuraavan tunnin.
Kyllä voi auttaa.
Ketä tarkoitat ammattilaisilla, välttämättä kaikki lääkärit eivät ocd:sta paljoa tiedä mutta kyllä psykoterapeutit paljonkin tietävät.
Ocd voi oireilla niin eritavoin.
Psykoterapeutit, Jumala tai kukaan mukaan ei ole taikuri. Ihmisen on pärjättävä niillä geeneillä ja kohtalolla mikä hänelle on suotu. Näin.
Minulla on ehkä Ocd ei ole vain diagnosoitu mutta usko Jumalaan rukoile Herraa Jeesusta Kristusta niin Hän auttaa sinua.
Usko
" Ocd on sisäinen ongelma ettei siinä kukaan voi auttaa"
OCD-sairauteen löytyy kyllä apukeinoja, onko sinulla mahdollisuus osallistua vertaistukiryhmään? Älä missään nimessä ikinä tee itsemurhaa. Tiedän itsekin, että OCD on todella raskas ongelma, mutta vielä tulee sinulle parempi aika, jatka elämää ÄLÄ koskaan luovuta. Itsemurha ei ole koskaan ratkaisu. Olet arvokas ihminen, ja ansaitset parempaa. On todella raskasta nyt, mutta moni on löytänyt ajan kanssa apua.
Oletko ottanut selvää OCD-tukiryhmistä? Voin vinkata lisää apuideoita. Jos näit tämän viestin niin kommentoi vaikka. Pitkän ajan kuluttua en välttämättä enää näe vastaustasi, mutta tosiaan yksi mahdollinen apukeino voisi ehkä olla eri puolella Suomea kokoontuvat vertaistukiryhmät. Jos et voi mennä sellaiseen, niin sitten apua löytyy ajan kanssa muualta. Usko tulevaisuuteen. Älä luovuta.
Voimia elämään.
"Minulla on ehkä Ocd ei ole vain diagnosoitu mutta usko Jumalaan rukoile Herraa Jeesusta Kristusta niin Hän auttaa sinua."
Et taida tietää OCD:staa juuri mitään. OCD on vakava sairaus eikä kuulu niihin, jotka parantuvat muuten vain ja sitten kuvitellaan Jeesuksen auttaneen. Jeesuksesta ei todellakaan ole OCD sairaudessa apua (eikä muissakaan oikeissa vakavissa sairauksissa).
Kognitiivinen psykoterapia ja viime kädessä leikkaushoito ovat ainoat tepsivät keinot. Jos siis tosiaan on OCD eikä mikään sellaiseksi luultu pikkuvaiva.
Joo. Uskotaan kaikki oikein kovasti ja maailmasta häviää sodat, julmuus, vaino ja tuska!
Usko siirtää vuoria, niinhän väitetään.
Ja isot P-skat sanon minä!!!!!
Älä luovuta. Kokeile vielä vertaistukea niistä on ryhmiäkin. Onko sulle annettu vinkkejä mitä tehdä, jos oot ollut terapiassa. Pakkooireiden omahoito-opas on hyvä ainakin alku. Käy katsoo se ja mee vertaistukeen. Älä ainakaan luovuta!