Isäni on n.45-vuotias alkoholisti. Hänellä on aina ollut vain harvoja tosi ystäviä hänen ollessa selvinpäin. Kun isäni juo, tulee hän kaikkien kanssa juttuun ja hän tuntuu rakastavan silloin kaikkia kuin lähimmäisiään... mutta arjen ja näin ollen myös selväpäisyyden koittaessa, ei hän pidä juuri kehenkään perheen ulkopuoliseen ihmiseen yhteyttä. Yksi ystävä (ei perhettä) hänellä on kuitenkin ollut jo usean vuoden ajan. Olemme jokainen mollanneet tätä ystävää isällemme vuoron perään,koska hänellä on ollut tapana houkutella isäämme juomaan. Nyt tämä ystävä kuitenkin on kuollut ja isämme siitä kauhean murheissaan. Hän syyttää ystävänsä kuolemasta itseään. Tiedämme, ettei asia näin ole, mutta hän ei usko meitä ja on ajoittain todella masentunut. Tuntuu pahalta isäni puolesta, vaikka en tästä ystävästä liiemmin pitänytkään. Haluaisin hänet takaisin elävienkirjoihin, silläkin uhalla, että hän houkutteli isäämme juomaan. Välillä isämme muistuttaa myös meitä, kuinka haukuimme tätä henkilöä. Silloin varsin tunnen todella suuren piston sydämessäni. Nyt kysynkin, että kuinka saisimme isämme mielialaa nostettua? Onko kenelläkään samankaltaisia kokemuksia?
Kuinka toimia?
ämp
6569
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Älä loukkaannu. Uskallan sanoa, että tämä pois mennyt ystävä ei ollut ensi sijassa juomaan houkuttaja vaan sielun veli, joka yhdessä isäsi kanssa löysi sukusielun, samoin kuin isäsi, siis tavoitti jotain sellaista, mikä syvältä ymmärsi samoin ajatuksin ja tunnoin.
Mistä voisi löytyä uusi samanlainen? Miehelle se voi olla samaa kuin alkoholin kanssa viihtyminen, siinä vasta moni jörö mies on aito itse, enemmän kuin naisen kanssa. Mielialaa VOI nostaa jos muistaa tätä miestä eri näkökulmasta, täytyi hänen olla isän kanssa hyvä ystävä juomisesta huolimatta, täytyi heidän yhdessä löytää joku sellainen taso, jonne muiden kanssa ei päästy.
Uutta sukusielua ei ole helppo löytää, ikämiehiä on vähän.
Kannattais ostaa tarjolle erilaisia alkoholi juomia ehkä niistä löytyis sopivaa seuraa
Jos isäsi on alkoholisti, ei häntä tarvitse houkutella juomaan. Alkoholisti osaa juoda aina kun se on mahdollista, ja ihan itse.
Vuosia kestänyt juominen aiheuttaa masennusta, ja juominenkaan ei enää ole hauskaa vaan pullosta löytyy ainoastaan pahaa oloa.
Alkoholisti syyttää aina toisia ihmisiä omasta juomisestaan.
Ainoa kestävä ratkaisu isällesi olisi hoitoon hakeutuminen, että juominen loppuisi. Ei kuitenkaan katkolle tai terveyskeskukseen, joissa hänelle kirjoitetaan lääkitys "masennukseen". Sen jälkeen hän on sekakäyttäjä ja sitten vasta teillä helvetti on valloillaan.
Päihteettömään hoitoon, ja teillä opitaan taas hymyilemään.
se se vasta on väärin. Jos isä on ok, huolimatta juomisesta ja kestät ja haluat tukea, niin hyväksy hänet ja tosiasiat. Kukaan ei lopeta juomista ilman omaa tahtoa. Masennus voi olla joko syy tai seuraus, sitä paremmalle syyllä olisi tukea ja kertoa suorastaan, että rakastaa, ainakin, että välittää. Aika auttaa, jos on lähellä ihmisiä, jotka sietävät ja näkevät tilanteen oikein. EI pakkohoitoa, vaan empatiaa.,
..ei auta alkoholismiin, vielä vähemmän empatia, se on karhunpalvelus kaikille asianosaisille. Empatiaa ja hoitoa masennukseen, ei muuhun.
todellakaan ymmärtäminen,se vaan tekee läheisiin vielä huonommat välit.Juoja syyttää kaikkia muita juomisestaan mutta ei itseään,lopulta pisti poikki välit,koska en jaksanut,paloin loppuun juopon kanssa!