Olen käynyt neurologin tutkimuksissa erilaisten liikkeiden häiriöiden vuoksi, muttei mitään ole selvinnyt. On ollut tilanteita, joissa mm. kävelen hassusti, hidastun motorisesti, joku ruumiinosani (usein käsi) tai koko ruumis lakkaa liikkumasta (epilepsian kuuloisia oireita, muttei näyttöä epilepsiasta), on vaikeaa pureskella ruokaa, irvistelen...
Kirjoitin näistä oireista, muistaakseni jopa tällekin sivustolle, ja minulle on ehdotettu mielenterveydellisiä ongelmia, jopa äitini on ottanut tämän vaihtoehdon esille. Onko todella mahdollista, että motoriset häiriöt johtuvat pelkästään aivojen sisällöllisistä ongelmista eikä mitään esim. aivon rakenteen tai sähkökäyrän muutoksia tarvita?
En pidä tätä mahdottomana vaihtoehtona, mutta koen vahvasti olevani mielenterveydeltäni terve. Toki tässä on mahdollisuus, etten itse tiedä olevani sairas. On minulla pientä paniikkikohtaus ja hallusinaatio/vainoharhaisuushistoriaa, mutta niistä ajoista on jo jokunen vuosi. Oudoksun ajatusta, että minun pitäisi varata aika psykologille tai vastaavalle, ovathan he hirveän kalliitakin.
Kiitän etukäteen asiallisista vastauksista.
Kirjoitin näistä oireista, muistaakseni jopa tällekin sivustolle, ja minulle on ehdotettu mielenterveydellisiä ongelmia, jopa äitini on ottanut tämän vaihtoehdon esille. Onko todella mahdollista, että motoriset häiriöt johtuvat pelkästään aivojen sisällöllisistä ongelmista eikä mitään esim. aivon rakenteen tai sähkökäyrän muutoksia tarvita?
En pidä tätä mahdottomana vaihtoehtona, mutta koen vahvasti olevani mielenterveydeltäni terve. Toki tässä on mahdollisuus, etten itse tiedä olevani sairas. On minulla pientä paniikkikohtaus ja hallusinaatio/vainoharhaisuushistoriaa, mutta niistä ajoista on jo jokunen vuosi. Oudoksun ajatusta, että minun pitäisi varata aika psykologille tai vastaavalle, ovathan he hirveän kalliitakin.
Kiitän etukäteen asiallisista vastauksista.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Esim aspergerin oireyhtymäss ä saattaa olla kömpelyyttä ja nielemisvaikeuksia.
Mielenterveys on kielikuva, jolla tarkoitetaan todellisuudessa oikeanlaista, toivutunlaista ajattelua, käytöstä ja tunteilua. Se mikä on oikeanlaista/toivottua on poliittinen päätös, josta luonnollisesti päättävät he, joilla valta sillä hetkellä on.
Siten, mikään fyysinen, esimerkiksi motoriset häiriöt, eivät johdu mielenterveydestä. Eri asia on, jos henkilö on esimerkiksi peloissaan tai jännittynyt. Tällöin voidaan huomata käsien tärinää ja hikoilua jne fyysisiä reaktioita.
Antamasi tietojen perusteella on mahdotonta arvioida onko kaikkien, osan tai ei minkään liikkeiden taustalla fyysistä vikaa vai onko kyseessä niin sanottu reagoiminen elämään (esim. em. käsien tärinä ja hikoilu). Jos haluat kuvata tarkemmin mitä tarkoitat, kun sanot käveleväsi "hassusti", "motoriikkasi hidastuneen" tai "irvisteleväsi", asiaa voi yrittää arvioida paremmin.
Sanoit käyneesi neurologisissa tutkimuksissa, jossa ei mitään löytynyt. Siitä voisi päätellä, että syyt saattaisivat olla ihmisyyteen liittyvät. Toisin sanoen, ei mitään fyysistä vikaa, vaan reagoimista elämään. On kuitenkin mahdollista, että neurologissa tutkimuksissa ei ole mitään löytynyt vaikka vikaa olisi. Vaikka en sano, että tässä tapauksessasi olisi kyse vilpistä, muistutan yleisesti, että neurologit ovat hyvin vastahakoisia antamaan virallista lausuntoa psykiatrisen käsittelyn aiheuttamista aivovaurioista. Esimerkiksi neuroleptien käyttö aiheuttaa ennen pitkään pysyvän aivovaurion, mikä näkyy mm. motorisina häiriöinä, kuten vapinoina ja nykinöinä. Vastaavia nykinöinä ja vapinaa voi jäädä myös SSRI-aineiden ja vastaavien stimujen käytöstä. Pahimmillaan neuroleptikäyttö voi johtaa tardiiviksi dyskeniaksi kutsuttuun sairauteen. Tuosta saat lisää tietoa nettihaulla.
Mitähän muita sairauksia täällä vielä aloittajalle ehdotellaan.
Hyvätasoinen autismi( asperger ominaisuudet) ei ole sairaus.
Hyvätasoinen autismi? Mitähän tuolla tarkoitat? Onhan myös asia niin että autismi on synnynnäistä eikä puhkea myöhemmällä iällä.
Aloittaja ei maininnut milloin akanut. Neurokirjon moninaisuutta tunnetaan liian huonosti.
Hulluuden ja nerouden raja ei ole kovin suuri. Mielenterveysongelma (sairaus) voi johtua fyysisestä sairaudesta ja mielenterveysongelma voi tuottaa fyysisiä sairausksia.
Juu kyllä se niin on, että moniin sairauksiin, tai ainakin sairauksien luuloihin, vaikutta se mielenterveys mahottoman paljon.
Jos ihmistä tutkitaan riittävän paljon, niin jokaisesta löytyy sekä ruumiillisia että henkisiä poikkeavuuksia. Ja toisaalta vaikka kuinka hyvin tutkittaisiin, niin kaikkia muhivia sairauksia ei siitäkään huolimatta löydetä.
Alunperin neurologia ja psykiatria oliva yhtä tieteenalaa. Ne on erotettu toisistaan vasta myöhemmin. Yleisesti neurologit ovat tosi fiksua porukkaa. Psykiatreista itsessäänkin löytyy aika sekoipäitä. Psykiatiassa diagnoosit ovat enemmän sopimuksen varaisia kuin neurologiassa. Neurologiassa vaaditaan yleensä enemmän näyttöä kuin psykiatriassa.
Jos sinulla on perusteita, niin pääset kyllä julkisellakin puolella psykiatrisiin tutkimuksiin. Tosin kun olet jo oireillut ja kun neurologi ei ole löytänyt mitään (mikä ei todista sitä, ettei mitään olisi), niin diagnoosinimikekin tulee löytymään psykiatrian puolelta. Itse päätät.
Onko sinut tutkittu borrelioosin varalta? Se voi aiheuttaa monenmoisia oireita. Onko fyysinen terveytesi tutkittu (verenpaine, verensokerit jne)? Ja tehtiinkö sinulle jokin pään/keskushermoston kuvantamistutkimus? Oletko käyttänyt joskus huumeita? Nekin voivat vaikuttaa vielä pitkän ajan päästä.
Toinen asia on se, miten pärjäät oireidesi kanssa. Nimittäin sairaudet tai niiden oireet ja elämässä pärjääminen eivät korreloi suoraan keskenään. Jos pärjäät pienistä omituisuuksistasi huolimatta, niin elä elämääsi turhaan murehtimatta. Tosi isot sekopäät tekevät isoliksaisia hommia (tai pärjäävät muuten erikoisuuksistaan huolimatta). Toisaalta taas joku hyvinkin fiksun ja tavallisen oloinen ihminen ei pärjää . Ihminen on monen ominaisuuden summa.