Tervehdys! Tässäpä pähkäilyäni:
On ihana tontti, jolle olisi ihana rakentaa ja jolla olisi ihana asua pitkään. Tontti on kallis, ja rahaa ei ole liikaa.
Kun lukee Keltaista pörssiä, siellä on myynnissä kaikenlaisia hirsikehikoita, hirsihuviloita yms. Eikä hinnat ole hillittömiä. Minä taas en vaadi liikaa, onnellinen elämä noin ensi alkuun olisi kiva :)
Jos siis hankkisi edullisen, esim. n. 80 neliöisen hirsimökin/-talon/-huvilan, rakkaalla lapsella on monta nimeä. Alkuun vessaksi riittäisi puucee, kaivo pitäisi tehdä ja - haja-asutusalueella kun ollaan - vetää sähköt (olen kuullut, että sähköstä on joskus hyötyä). Mutta ei suurta krumeluuria tai sen suurempia hienouksia ensi alkuun. Eli millaisilla kustannuksilla on mahdollista saada viihtyisä ja ympärivuotisesti asuttava koti. Takka/uuni talossa varmasti pitäisi olla, jotta lämmityskulut pysyisivät kurissa.
Ja lisää: entä jos hirsitaloa haluaa myöhemmin laajentaa. Miten se onnistuu? Onko toivotonta ja toivottoman kallista hommaa ja kuinka realistista? Samoin esim. viemäröintien tekeminen jälkeenpäin, meneekö kuinka hankalaksi? En asiasta paljon tiedä ja arvostaisin asiallisia kommentteja ja kokemuksia.
Eli ekologinen viihtyisä koti olisi toiveissa saada aikaan. Mieluiten sellainen, jota voi laajentaa myöhemmin ökympään suuntaan, kun/jos varallisuutta joskus lisää kertyy.
Kiittäen,
J
On ihana tontti, jolle olisi ihana rakentaa ja jolla olisi ihana asua pitkään. Tontti on kallis, ja rahaa ei ole liikaa.
Kun lukee Keltaista pörssiä, siellä on myynnissä kaikenlaisia hirsikehikoita, hirsihuviloita yms. Eikä hinnat ole hillittömiä. Minä taas en vaadi liikaa, onnellinen elämä noin ensi alkuun olisi kiva :)
Jos siis hankkisi edullisen, esim. n. 80 neliöisen hirsimökin/-talon/-huvilan, rakkaalla lapsella on monta nimeä. Alkuun vessaksi riittäisi puucee, kaivo pitäisi tehdä ja - haja-asutusalueella kun ollaan - vetää sähköt (olen kuullut, että sähköstä on joskus hyötyä). Mutta ei suurta krumeluuria tai sen suurempia hienouksia ensi alkuun. Eli millaisilla kustannuksilla on mahdollista saada viihtyisä ja ympärivuotisesti asuttava koti. Takka/uuni talossa varmasti pitäisi olla, jotta lämmityskulut pysyisivät kurissa.
Ja lisää: entä jos hirsitaloa haluaa myöhemmin laajentaa. Miten se onnistuu? Onko toivotonta ja toivottoman kallista hommaa ja kuinka realistista? Samoin esim. viemäröintien tekeminen jälkeenpäin, meneekö kuinka hankalaksi? En asiasta paljon tiedä ja arvostaisin asiallisia kommentteja ja kokemuksia.
Eli ekologinen viihtyisä koti olisi toiveissa saada aikaan. Mieluiten sellainen, jota voi laajentaa myöhemmin ökympään suuntaan, kun/jos varallisuutta joskus lisää kertyy.
Kiittäen,
J
Vastaukset 7
Vanhimmat
pääset sen väriviallisen hirsikehikon kanssa.
Valitse vaan suosiolla lämmin normaali talopaketti pystytettynä, ei tule sen kalliimmaksi.
Viranomaismääräyksiin tyssää romanttinen vessaton, viemäritön rakennus vakituiseksi ympärivuotiseksi asunnoksi. Se direktiivi nääs määrää kaikenlaista kivaa asukkaan kukkarolle käyvää asiaa huonekorkeudesta lähtien. -Tämähän koskee vain uuden rakentamista. Mikään ei estä asumasta vaikka savutuvassa, jos sellainen on jo valmiiksi rakennettuna ja asumiskäytössä ollut.
Näin on. Romanttisessa (kansallisromanttinen tyyli) vessattomassa (ulkohuussi on), vedettömässä ja todella korkeissa huoneissa (3,6-4 m)asuvana voin todistaa, että viihtyy todella hyvin. Vanhana kun hirsitalonsa hankkii niin saa luksusta ja vapautuu uuden edellyttämistä säännöksistä. Lisäplussa: Talossani ei takuuvarmasti ole vesijohtovuotoja :)
Isäukko rakensi noin kymmenen vuotta sitten
leskeksi jäätyään haja-asutusalueelle uuden omakotitalon, mallia rintamamiestalo. Ei huolinut sisävessaa, ei viemäriä. Pihalle kaivoi kaivon.
Tyytyväisenä asustaa siellä edelleen.
Kyllä sai ihan laillisesti rakentaa ympärivuotiseen asumiseen. Asiaan varmaan vaikutti iso tontti, mutta käsittääksen pykälät eivät tuosta ole juuri muuttuneet.
Minulle rakennustarkasta sanoi vuoden 2000 jalkeen tulleen sellaisen vaatimuksen, joka edellyttaa monenlaista uutta. Ilmastointia yms. Mutta ei hankaan vaatinut sisavessaa.
2004-vuoden alusta muuttui jätelaki, joka 10-vuoden siirtymäajalla velvoittaa myös haja-asutusalueella asuvan saattamaan jäätevesien käsittelynsä ajan tasalle. Tarkoittaa käytännössä kolmikaivoista saostusta ja imeytyskenttää. Tai pienpuhdistamoa. Helpoin (ja halvin) tapa on liittyä kunnalliseen vesilaitokseen, mikäli se on mähdollista ja riittävän lähellä.
mikään määräys ei vaadi tiettyä nimelliskorkeutta, sisävessaa saati suihkua eikä lämmityksen lisäksi kuin tietyn lämpöarvon täyttävän rakenteen. ne ovat siis suosituksia ja niitä ei tarvitse ottaa kirjaimellisesti, tietysti lisäävät mukavuutta kylläkin..