Jumalan oikealle puolelle

Jeesus nousi taivaaseen ja antoi seuraajilleen tehtävän viedä evankeliumia kaikkialle maailmaan.
Helatorstai eli Kristuksen taivaaseenastumisen päivä on harvoja kirkollisia juhlia, joita suomalaisessa yhteiskunnassa yhä vietetään keskellä viikkoa ja myös yleisenä, palkallisena vapaapäivänä. Työmarkkinajärjestöjen painostuksesta helatorstaita vietettiin vuosina 1973–1991 lauantaina, koska työviikon katsottiin pirstaloituvan arkipyhien takia.

Apostolien tekojen alku sekä Markuksen ja Luukkaan evankeliumien loput kertovat, että helatorstaina Jeesus ”otettiin ylös”. Apostolien teot mainitsee myös, että ennen kuin ylösnoussut Jeesus otettiin taivaaseen, hän näyttäytyi useasti apostoleille 40 päivän aikana ja puhui Jumalan valtakunnasta.

Ei uskon sankareita

Päivän tekstissä, Markuksen evankeliumissa, Jeesus moitti opetuslapsiaan, kun he eivät olleet uskoneet niitä, jotka olivat nähneet hänet kuolleista nousseena. Pääsiäisajan kuvauksissa kerrotaan usein, että Jeesuksen läheiset eivät uskoneet todeksi hänen ylösnousemustaan eivätkä ilmestyksiään.

Markus liittää opetuslapsiin voimakkaita ilmaisuja: epäusko ja sydämen kovuus. Sanat kuvaavat ehkä avuttomuutta, uupumusta, hämmennystä, epätietoisuutta, epäilyä, mielen haurautta ja ihmisen syntisyyttä järjelle käsittämättömien pääsiäistapahtumien äärellä.

Pääsiäisaamun ja helatorstain välisenä aikana opetuslapset elivät ikään kuin sumussa. He eivät olleet uskon sankareita. Tämä näkökulma rohkaisee nykyajankin ihmisiä, kun sumu peittää uskon näkymiä. Jeesuksen läheisissäkin toteutui sama asia, mikä on tuttua myös tämän päivän uskoville: ”Aarre on meillä saviastioissa, jotta nähtäisiin tuon valtavan voiman olevan peräisin Jumalasta eikä meistä itsestämme” (2. Kor. 4:7).

Moitteesta huolimatta opetuslapset olivat Jeesuksen veljiä. Hänhän oli sanonut Magdalan Marialle tyhjällä haudalla: ”Mene sinä viemään sanaa veljilleni ja sano heille, että minä nousen oman Isäni ja teidän Isänne luo, oman Jumalani ja teidän Jumalanne luo” (Joh. 20: 17). Mielenkiintoinen yksityiskohta on, että Jeesus käyttää tässä opetuslapsistaan veljet-nimitystä ensimmäisen kerran.

Menkää kaikkialle

Tuntuisi järkevältä, että moitteen saaneet yksitoista miestä olisi kannattanut panna ”vaihtopenkille” kasvamaan ja ottaa paremmat tilalle. Mutta Jeesus menetteli toisin. Hän lähetti nämä yksitoista ykköstehtävään: ”Menkää kaikkialle maailmaan ja julistakaa evankeliumi kaikille luoduille. Joka sen uskoo ja saa kasteen, on pelastuva.”

Jeesus lupasi myös tunnusmerkkejä: pahojen henkien ajamista, vierailla kielillä puhumista ja sairaiden parantamista. Kaikki nämä tapahtuvat ”minun nimessäni”. Työnantajana oli silloin – ja on tänään – kirkkauden Herra. Hänen vallassaan on antaa usko, tarpeelliset tunnusmerkit ja pelastuksen lahja taivaassa.

Evankeliumi on täydellinen. Palvelijat ovat heikkoja, armahdettuja syntisiä, joiden voimana on evankeliumi. Vanha katekismus (1948) sanoo ytimekkäästi: ”Kristuksen työ maailmassa jatkuu hänen seurakunnassaan Pyhän Hengen työnä.” Rohkaisuksi on hyvä muistella, millaisia oppilaita ylösnoussut Herra lähetti arvokkaaseen työhön.

Voittajalla on valta

Tehtäväksiannon jälkeen Jeesus otettiin ylös taivaaseen, Jumalan oikealle puolelle. Hän siirtyi aistiemme ulottumattomiin. Helatorstain viesti on ikään kuin sinetti eli tunnus, joka vahvistaa Jeesuksen kuninkuuden. Hän on voittaja, jolla on kaikki valta taivaassa ja maan päällä.

Helatorstain viesti on myös sinetti sille, että vihollisista viimeinen, kuolema, on voitettu. Nyt on omakohtaisen uskomisen, seurakunnan ja evankeliumin työn aika.

Teksti: Eero Nuolioja