Tuore, parinviikon ikäinen katsaus väestön, maakuntien ja kaupunkiseutujen tulevaisuuden näkymistä. Hämeenlinnaan on tarjolla vahvaa synkistelyä. Ennuste kurkistaa vuoteen 2040 saakka.
Lukekaa itse, setti on 121 sivuinen, mutta olennaisilta osin nopeasti luettavaa ja selkeää slide-muotoista yhteenvetoa ja helppoa grafiikkaa.
Koko setti http://www.mdi.fi/content/uploads/2019/05/C23_vaestoennuste.pdf
Laiskemmille maistiaisiksi Hämeenlinnaa ja Kanta-Hämettä alla, sivusta 40 eteenpäin.
Jotain tarttis tehdä, ja vielä toisella lailla kuin tähän asti.
--------
Hämeenlinnan
työssäkäyntialueen
ennuste
Hämeenlinnan työssäkäyntialue koostuu Hämeenlinnasta, Hattulasta ja Janakkalasta.
MDI:n ennusteen mukaan Hämeenlinnan työssäkäyntialueen väkiluku vähenee vuosien 2018-2040 aikana:
§ -5 500 asukkaalla § -5,9 prosentilla
Ennusteen perusteella Hämeenlinnan työssäkäyntialueella asuu yhteensä 87 954 asukasta vuonna 2040.
MDI:n ennusteen mukaan Hämeenlinnan työssäkäyntialueen väestönkehitys jää jopa 10,2 prosenttia heikommaksi kuin Tilastokeskuksen vuoden 2015 ennusteessa.
Hämeenlinnan työssäkäyntialueen väestönkehitys on jäämässä huomattavasti ennakoitua heikommaksi kasvaneiden muuttotappioiden ja laskeneen syntyvyyden johdosta.
------
Kanta-Häme on jäämässä kasvukolmion ainoaksi supistuvaksi
maakunnaksi
1. Kanta-Hämeen väestönkehitys on kääntynyt lievästi positiivisesta erittäin negatiiviseksi 2010-luvun aikana; vuosina 2017 ja 2018 Kanta-Hämeen väkiluku väheni jo yli 1 000 asukkaalla vuodessa. MDI:n ennusteen mukaan Kanta-Hämeen väestönkehitys jääkin huomattavan negatiiviseksi vuosien 2018-2040 aikana. Kanta-Hämeen väkiluku vähenee tämän ajanjakson aikana yhteensä 8,4 prosentilla. Ero on merkittävä Tilastokeskuksen vuoden 2015 ennusteeseen verrattuna, joka ennusti Kanta- Hämeelle kohtuullista kasvua vuosien 2018-2040 aikana. Heikentynyt väestönkehitys selittyy kasvaneilla muuttotappioilla ja syntyvyyden heikkenemisellä.
2. Hämeenlinnan kaupungin kasvu uhkaa jäädä negatiiviseksi. MDI:n ennusteen mukaan Hämeenlinnan väkiluku tulee laskemaan 4 prosentilla. Hämeenlinnan negatiivinen väestönkehitys on kuitenkin selvästi maltillisempaa kuin Hämeenlinnan työssäkäyntialueen tai muun maakunnan kehitys. Hämeenlinnan sisemmän työssäkäyntialueen ja muun maakunnan kehitys on taas hyvin samansuuntaista. Työikäisen väestön kehitys on heikkoa Kanta-Hämeessä: työikäisen väestön määrä vähenee jopa 15,7 prosentilla, ja yli 10 prosentilla myös Hämeenlinnassa.
3. Hämeenlinnan asema vahvistuu Kanta-Hämeessä suhteessa muuhun Hämeenlinnan työssäkäyntialueeseen sekä muuhun maakuntaan, sillä kaupungin väestön supistuminen on huomattavasti muuta maakuntaa maltillisempaa. Hämeenlinnan osuus Kanta-Hämeen väestöstä kasvaa 1,9 prosenttiyksiköllä, ja osuus työikäisestä väestöstä kasvaa 2,6 prosenttiyksiköllä.
4. Kanta-Hämeen sijaintipotentiaali ei ole vielä realisoitunut, huolimatta optimaalisesta sijainnista kasvukolmion keskellä. Esimerkiksi asumisen hintatason nousu pääkaupunkiseudulla tai Tampereella voi yhä johtaa huomattavasti ennustettua vahvempaan kasvuun Kanta-Hämeessä.
Lukekaa itse, setti on 121 sivuinen, mutta olennaisilta osin nopeasti luettavaa ja selkeää slide-muotoista yhteenvetoa ja helppoa grafiikkaa.
Koko setti http://www.mdi.fi/content/uploads/2019/05/C23_vaestoennuste.pdf
Laiskemmille maistiaisiksi Hämeenlinnaa ja Kanta-Hämettä alla, sivusta 40 eteenpäin.
Jotain tarttis tehdä, ja vielä toisella lailla kuin tähän asti.
--------
Hämeenlinnan
työssäkäyntialueen
ennuste
Hämeenlinnan työssäkäyntialue koostuu Hämeenlinnasta, Hattulasta ja Janakkalasta.
MDI:n ennusteen mukaan Hämeenlinnan työssäkäyntialueen väkiluku vähenee vuosien 2018-2040 aikana:
§ -5 500 asukkaalla § -5,9 prosentilla
Ennusteen perusteella Hämeenlinnan työssäkäyntialueella asuu yhteensä 87 954 asukasta vuonna 2040.
MDI:n ennusteen mukaan Hämeenlinnan työssäkäyntialueen väestönkehitys jää jopa 10,2 prosenttia heikommaksi kuin Tilastokeskuksen vuoden 2015 ennusteessa.
Hämeenlinnan työssäkäyntialueen väestönkehitys on jäämässä huomattavasti ennakoitua heikommaksi kasvaneiden muuttotappioiden ja laskeneen syntyvyyden johdosta.
------
Kanta-Häme on jäämässä kasvukolmion ainoaksi supistuvaksi
maakunnaksi
1. Kanta-Hämeen väestönkehitys on kääntynyt lievästi positiivisesta erittäin negatiiviseksi 2010-luvun aikana; vuosina 2017 ja 2018 Kanta-Hämeen väkiluku väheni jo yli 1 000 asukkaalla vuodessa. MDI:n ennusteen mukaan Kanta-Hämeen väestönkehitys jääkin huomattavan negatiiviseksi vuosien 2018-2040 aikana. Kanta-Hämeen väkiluku vähenee tämän ajanjakson aikana yhteensä 8,4 prosentilla. Ero on merkittävä Tilastokeskuksen vuoden 2015 ennusteeseen verrattuna, joka ennusti Kanta- Hämeelle kohtuullista kasvua vuosien 2018-2040 aikana. Heikentynyt väestönkehitys selittyy kasvaneilla muuttotappioilla ja syntyvyyden heikkenemisellä.
2. Hämeenlinnan kaupungin kasvu uhkaa jäädä negatiiviseksi. MDI:n ennusteen mukaan Hämeenlinnan väkiluku tulee laskemaan 4 prosentilla. Hämeenlinnan negatiivinen väestönkehitys on kuitenkin selvästi maltillisempaa kuin Hämeenlinnan työssäkäyntialueen tai muun maakunnan kehitys. Hämeenlinnan sisemmän työssäkäyntialueen ja muun maakunnan kehitys on taas hyvin samansuuntaista. Työikäisen väestön kehitys on heikkoa Kanta-Hämeessä: työikäisen väestön määrä vähenee jopa 15,7 prosentilla, ja yli 10 prosentilla myös Hämeenlinnassa.
3. Hämeenlinnan asema vahvistuu Kanta-Hämeessä suhteessa muuhun Hämeenlinnan työssäkäyntialueeseen sekä muuhun maakuntaan, sillä kaupungin väestön supistuminen on huomattavasti muuta maakuntaa maltillisempaa. Hämeenlinnan osuus Kanta-Hämeen väestöstä kasvaa 1,9 prosenttiyksiköllä, ja osuus työikäisestä väestöstä kasvaa 2,6 prosenttiyksiköllä.
4. Kanta-Hämeen sijaintipotentiaali ei ole vielä realisoitunut, huolimatta optimaalisesta sijainnista kasvukolmion keskellä. Esimerkiksi asumisen hintatason nousu pääkaupunkiseudulla tai Tampereella voi yhä johtaa huomattavasti ennustettua vahvempaan kasvuun Kanta-Hämeessä.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Itse katson kyllä vielä jollain lailla positiivisesti Hämeenlinnan tulevaisuuteen. Edellytyksenä tosin on, että viimeisen kuluvan vuosikymmenen täydelliset floppaukset erilaisissa hankkeissa ja Hyvä Veli kytkennät saadaan loppumaan sekä velalla eläminen taittumaan. Muutenhan veroprosenttia on pakko nostaa ja reilusti ja sen jälkeenhän muuttohalukkuus vaan kasvaa muualle. Uusi hallinto ja edustajat ovat siis ihan avain asemassa seuraavien kuntavaalien jälkeen.
Minä ihmettelen suuresti miksei Sari Rautio tee muuta kuin hymyilee maireasto
Ei ole Hämeenlinnan johdolla ja hallinnolla tarpeeksi osaamista eli kompetenssia. Silloin kun kompetenssissa on pahaa vajetta niin on vain parasta hymyillä ja nyökytellä. Avoimesti vaan ilon kautta kohti valoisampaa tulevaisuutta tai sitten kohti yhä syvempää monttua kun kerran ihan suuren rotkon reunalla jo ollaan.
Rautio kuljettaa Hämeenlinnaa vuosi vuodelta yhä lähemmäs rotkon reunaa, no hymy huulliaan toki.
Taiten aseteltu hymy peittää suurimmat juonteet ja kaksoisleuan (melkein).
Juoksevia menoja supistettava, investoinnit priorisoitava ja toteutettava äärimmäisen kustannustehokkaasti, verokantaa ei saa enää nostaa yhtään. Se olisi pahinta myrkkyä kaupungin kiinnostavuudelle plusmerkkistä nettomuuttoa ajatellen. No, tietenkin tärkein ovat uudet työpaikat, niiden oltava yksityisellä, ei julkisella sektorilla (ei kaupungin työpailloja), eli teollisuutta pitäisi saada lisää. Kantolassahan olisi tilaa ja rakennuksia ja onhan kaupunki kuntaliitosten 2008 seurauksena pinta-alaltaan todella laaja. Tottakai valtionhallinnon työpaikat olisivat mannaa. Surullista, miksi aikanaan on menetetty kaikki sotilasesikunnat ja esim opettajainvalmistus. Kuntavelka lienee maksimissaan, eli äärimmäisellä sietorajalla, mitä lienee luokkaa 4000 € per capita. Näivetyksen pysäyttäminen ja talouden uudelleen kasvuun saaminen on kaupungin veronmaksajien ja täällä asunnon omistavien ehdoton ykkösintressi. Sen eteen kaikki mahdollinen on tehtävä ja nopeasti.
Et kertonut miksi et tule perustamaan työpaikkoja joten esityksesi on hölmö
Rinteen hallitus saattaa jotenkin heikentää ilmaisen työvoiman saatavuutta. Kattellaan.