Kristinuskon arvostus roimassa laskussa

Kirkosta erotaan kiihtyvään tahtiin. Kun vielä 1980-luvulla kirkkoon kuului peräti 90,3 % ja 1990-luvulla 87,8%, niin nykyään jäseniä on enää vain 69,7%.
Huomata saamme, että negatiivinen jäsenmääräkehitys on ollut loppua kohden vain voimistuva. Samalla laskee jatkuvasti myös kastettujen määrä, eli jossain vaiheessa kirkko romahtaa totaalisesti.
Samalla kristinuskon arvostus on laskenut roimasti. Nykyään jos on uskovainen, niin täytyy ihan todistella, ettei ole vähä-älyinen ja sivistymätön ihminen.

Siinä samalla, kuin evankelisluterilaisen kristinuskon kannatus laskee, voimistuu villiseurakuntien (karismaattiset suuntaukset) asema. He määrittelevät jatkossa, millaisena ihmiset kristinuskon näkevät. Kun kristinusko jää psykopaattien ja hallusinoivien haltuun, se ei totisesti paranna kristinuskon arvostusta.
Jo nyt turhan monet mieltävät uskovaisen ihmisen mielenvikaiseksi, joka ei kieltämättä pidä paikkaansa. Näin ihmiset kuitenkin yhä useammin ajattelevat. Luullaan, että terve ihminen ei voi uskoa kuin vain systemaattisen aivopesun tuloksena, jota on harrastettu ihan vauvaiästä asti, joka taas kuitenkin syö ihmisen terveyttä.

Samalla, kuin yhteiskunta on kiihtyvään tahtiin maallistunut, on luopumusta tapahtunut myös Jumalan lasten keskuudessa. Yhä useammin saamme kuulla, kuinka jokin läheinen ihminen on luopunut uskosta. Nämä ovat surullisia uutisia siltikin, vaikka niistä on tullut jo hyvin yleisiä. Itsellekin nämä uutiset ovat olleet viime aikoina lähes viikottaisia viimeisen vuoden ajan. Sisaruksistani juuri kukaan ei enää usko. Samoin suvussani on ollut valtavasti luopumusta. Kumpa itse saisi pysyä uskovaisena tässä ajan illassa!