Tuo nykyinen Lieksen hovila ei ole millään sen aika en jolloin Simo hurtta piti keimejä 1600-1700 luvun vaihteessa. Koska tuo Hurtan hovila purettiin? 1800 luvulla? Oliko tuo hurtan hovila samassa paikassa missä sijaitsee nykyinen Lieksan Hovila?
Lieksan Hovila
Anonyymi
46
3566
Vastaukset
- Anonyymi
Ei ollut nykyinen Hovila, vaan se oli siellä saavankallion lähellä pellolla joka on nyt pakkolunastettu ja kaavoitettu! Piiroislouhi oli Sino Hurtan piilopaikka, siellä ne on kirkkohopeatkin!
Nykyinen Hovilan kartano on rakennettu vuonna 1834 ja se on Lieksan vanhin säilynyt asuinrakennus. Jatkuu...
- Anonyymi
Maanviljelynkin voi lopettaa kun keinot tietää! Hovilan tilan viljely loppui näillä ohjeilla!
https://www.youtube.com/watch?v=nzoeVF0FMCI Hovin koivut olivat sananpartena laajalla alueella, ja ne oli kyllä mahtavia koivuja.
- Anonyymi
Siellä Hovilan koivikossa leikittiin lapsena piilosta lämpiminä elokuun iltoina.
- Anonyymi
Ite oon ymmärtänyt että hurtan (Simon Affleckin) hovila olisi ollut nykyisin Lieksan Hovilan tienoilla, saavankalliosta ei mitään tietoa. Tosin yli 300 vuotta vanhaa Hovilan paikkaa on vaikea sanoa missä tarkalleen ollut. Mun ymmärtääkseni Lieksa nykyisen kirkon ja vastapäätä joen toisella puolella on vanha pappila jossa 1600 luvun lopulla oli rovasti härkäpeus niin lieksan kirkon puoleisen rannalla Simo hurtta olisi tehnyt itsemurhan joskus 1725. Korjatkaa jos oon väärässä. Tosin Lieksassa ei ole yhtään 1600 1700 luvun rakennuksia olemassa koska Venäläiset kasakat tuhosivat koko Lieksan isovihan aikaa maa tasalle samoihin aikoihin venäläiset tuhosivat Kajaanin linnan ja koko Kajaanin maantasalle Simo hurtan perhe mun ymmärtääkseni asui 1700 luvulla Sotkamon Turun korvassa jonne Kasakat hyökkäsivät kanssa ja vei hurtan perheen venäjälle vangeiksi, hurtta ei liennyt silloin ollut paikalla. Mummilta ja papalta näistä olen aikoinaan kuullut.
- Anonyymi
Täyttä höpöä ja mummin ja papan mielikuvitusta.
- Anonyymi
Kuka omistanee Hovilan. Toivottavasti rakennus tulee kunnostettua historiaa vaalien. On muuten kaunis kartano, toisin kun naapurustossa oleva Osula!!!!
- Anonyymi
Hovila on ehdottomasti suojeltava ja saatettava entisöintisaneerauksella uuteen uskoon ja menneen lieksan historian muistoksi. ...Ettei vaan tulisi uutta OSULAA..
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Hovila on ehdottomasti suojeltava ja saatettava entisöintisaneerauksella uuteen uskoon ja menneen lieksan historian muistoksi. ...Ettei vaan tulisi uutta OSULAA..
Hovilan tapauksessa kartanon kunnostaminen ei olisi ainakaan omistajatahon rahasta kiinni. Taitaa puuttua tahtoa remonttiin ja entisöintiin. Rakennus alkaa olla jo todella huonosssa kunnossa. Kesäisin Hovilassa piipahtaa joku omistajista ja nostaa salkoon Yhdysvaltain lipun. Näin on tapahtunut jo useana kesänä. Viime kesänä jokin firma korjaili rakennuksen savupiippuja.
- Anonyymi
Muistan hammaslääkärin olleen siellä?
Anonyymi kirjoitti:
Muistan hammaslääkärin olleen siellä?
Kyllä hän siellä oli, kotonaan. Hammaslääkäri Inkeri Ryynäsen vastaanotto oli samassa rakennuksessa Korpi-Jaakon kadun puoleisessa päässä. Inkerin sisar Hertta Ryynänen asui myös kartanossa. Inkeri Ryynäsellä oli kaikkiaan kymmenen sisarusta.
Lieksan Hovilasta tuli viime vuosisadan alkuvuosikymmeninä kuuluisien taiteilijoiden kohtauspaikka, jossaesimerkiksi säveltäjä Heino Kaski oleskeli usein iltaisin kartanon valtiattaren hammaslääkäri Inkeri Ryynäsen ja eläinlääkäri Yrjö Kokon seurassa. Olihan Yrjö Kokon vaimo myös hammaslääkäri ja Inkerin ystävä.
Hovilassa vierailivat kaikki siihen aikaan paikkakunnalla esiintyneet taiteilijat. Tästä kertoo talon vieraskirja, jossa esiintyvät muiden muassa sellaiset nimet kuin kapellimestari ja säveltäjä Armas Järnefelt, Pietarissa syntynyt pianon soiton opettaja Orest Bodalew ja oopperalaulaja Wäinö Sola, joka on tärkeimpiä nimiä suomalaisessa oopperakulttuurissa.
Lieksan Hovila on empirevaikutteinen ja (mahdollisesti) saksalaisen arkkitehdin Johann Carl Ludwig Engelin suunnittelema. Kartano valmistui vuonna 1834.wanha_lieksalainen kirjoitti:
Kyllä hän siellä oli, kotonaan. Hammaslääkäri Inkeri Ryynäsen vastaanotto oli samassa rakennuksessa Korpi-Jaakon kadun puoleisessa päässä. Inkerin sisar Hertta Ryynänen asui myös kartanossa. Inkeri Ryynäsellä oli kaikkiaan kymmenen sisarusta.
Lieksan Hovilasta tuli viime vuosisadan alkuvuosikymmeninä kuuluisien taiteilijoiden kohtauspaikka, jossaesimerkiksi säveltäjä Heino Kaski oleskeli usein iltaisin kartanon valtiattaren hammaslääkäri Inkeri Ryynäsen ja eläinlääkäri Yrjö Kokon seurassa. Olihan Yrjö Kokon vaimo myös hammaslääkäri ja Inkerin ystävä.
Hovilassa vierailivat kaikki siihen aikaan paikkakunnalla esiintyneet taiteilijat. Tästä kertoo talon vieraskirja, jossa esiintyvät muiden muassa sellaiset nimet kuin kapellimestari ja säveltäjä Armas Järnefelt, Pietarissa syntynyt pianon soiton opettaja Orest Bodalew ja oopperalaulaja Wäinö Sola, joka on tärkeimpiä nimiä suomalaisessa oopperakulttuurissa.
Lieksan Hovila on empirevaikutteinen ja (mahdollisesti) saksalaisen arkkitehdin Johann Carl Ludwig Engelin suunnittelema. Kartano valmistui vuonna 1834.Tätä minä jo odotinkin, täsmätietoa sellaiselta joka tietää.
Minä en muistanut hovin historiaa, eikä ole muistiinpanoissani, no nyt tiedän.- Anonyymi
Uuninpankko kirjoitti:
Onkos tämä Simon Affleck sukua näyttelijä Ben Affleckille?
Ben Afleckin sukujuuret on lähtöisin Irlantilais Skotlantilaiset juurista, Ben Affleckin esivanhempansa muutti amerikkaan 1800-luvulla.
Simon Affleck (Simo Hurtta) suku on lähtöisin Skotlannista, 1600-luvulla suku muutti Ruotsiin. Simon kasvoi nuoruutensa inkerinamaalla, Simonin isä toimi kielenkääntäjänä. Jotain kaukaista sukua Ben Affleckilla ja Simon Affleckin esivanhemilla voisi olla, erittäin hyvin todella voikin olla. Ainoastaan DNA pystyisi selvittämään tuonkin. Hurttahan oli naistenmies Lieksassa ja varmasti on geenit tänäkin päivänä jollain Lieksalaisella, kuuluisan verovoudin perimät suonissaan. Simo Hurttahan joutui huonoon valoon kun Lieksassa ja muualla ympäri Suomea oli katoaika ja nälänhätä vuosina 1696–1697 ja veroa hän silti joutui perimään Kuninkalle (Kaarle XI) Vieläkin tänä päivänä Lieksan saloilla on säilynyt muutamia vanhoja kivikasoja 1600-luvulta jotka ovat olleet kruunu tilallisten savupirtti uuneja. Yksi esimerkki on Heikki Saarelaisten perhe. Perhe muutti lähelle havukkalampea 1600-luvun lopulla. Heikilla oli suur-perhe ja koko perhe kuolivat nälkään tilalla noin vuonna 1696. Koska 1696 perheestä ei ole minkäänlaista merkintää missään sen aikaisessa asiakirjoissa. Hyvin todennäköisesti Simo Hurtta on käynnyt voutineen perimässä tässäkin savupirtissä verot viljoin mitään säälimättä. Heikin perheen löysivät kuoleina silloiset naapurit jotka asuivat kesävaarassa ja lievolassa. Nykyään tuossa vanhalla Saarelaisten perheen paikalla on säilynyt kolme kivetystä, Isoin kivikasa on savupirtin uuni. maasto ympärillä on vanhaa peltoa jossa nykyään kasvaa isoa honkaa. Kauempana tilasta perhe teki kaskiviljelyä. Lisään vielä tämän että vuonna 1927 Heikki saarelaisten paikalla kävivät metsäylioppilaita Helsingistä. He kaivoivat silloin luita esiin tilan paikalta ja toiminta keskeytyi luut olivat saarelaisten jotka silloin naapurit hautasivat heidät pihapiiriin. Luut toimitettiin Helsinkiin. Paikalla on havaittavissa nykyäänkin kolme hauta painannteita jotka ovat nuo auki kaivettuja hautoja silloin 1927. Muut haudat on avaamattomia, ja tietenki rauhoitettuja. - Anonyymi
wanha_lieksalainen kirjoitti:
Kyllä hän siellä oli, kotonaan. Hammaslääkäri Inkeri Ryynäsen vastaanotto oli samassa rakennuksessa Korpi-Jaakon kadun puoleisessa päässä. Inkerin sisar Hertta Ryynänen asui myös kartanossa. Inkeri Ryynäsellä oli kaikkiaan kymmenen sisarusta.
Lieksan Hovilasta tuli viime vuosisadan alkuvuosikymmeninä kuuluisien taiteilijoiden kohtauspaikka, jossaesimerkiksi säveltäjä Heino Kaski oleskeli usein iltaisin kartanon valtiattaren hammaslääkäri Inkeri Ryynäsen ja eläinlääkäri Yrjö Kokon seurassa. Olihan Yrjö Kokon vaimo myös hammaslääkäri ja Inkerin ystävä.
Hovilassa vierailivat kaikki siihen aikaan paikkakunnalla esiintyneet taiteilijat. Tästä kertoo talon vieraskirja, jossa esiintyvät muiden muassa sellaiset nimet kuin kapellimestari ja säveltäjä Armas Järnefelt, Pietarissa syntynyt pianon soiton opettaja Orest Bodalew ja oopperalaulaja Wäinö Sola, joka on tärkeimpiä nimiä suomalaisessa oopperakulttuurissa.
Lieksan Hovila on empirevaikutteinen ja (mahdollisesti) saksalaisen arkkitehdin Johann Carl Ludwig Engelin suunnittelema. Kartano valmistui vuonna 1834.Kirkko rakennettiin vuosien 1832-38 välillä Engelin piirustusten mukaan. Rakennusmestareina toimivat puu- ja rautasepäntyöntekijät Junnu ja Matti Paaso. he olivat veljeksiä, Pohjanmaalta kotoisin, myös tarinan mukaan suuria noitia. Kun kirkon lattiaa korjattiin, löydettiin niskahirsien välistä taikakirstuja, jotka huomattiin jo rakennettaessa sinne kätketyn. Sittemmin jatkoivat Paaso-veljekset Engelin rakennustyypiä rakentamalla Sarkkilan ja Lieksan hovit. (Veikko Kyander: uusklassinen muistomerkki Pohjois-Karjalassa. Valvoja 1914, s. 361-369). Kauppaneuvos Antti Juhana Mustonen toimi tuolloin seurakunnan puolelta kirkon rakennuttajana ja rakennutti siis myös itselleen kortteerin.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ben Afleckin sukujuuret on lähtöisin Irlantilais Skotlantilaiset juurista, Ben Affleckin esivanhempansa muutti amerikkaan 1800-luvulla.
Simon Affleck (Simo Hurtta) suku on lähtöisin Skotlannista, 1600-luvulla suku muutti Ruotsiin. Simon kasvoi nuoruutensa inkerinamaalla, Simonin isä toimi kielenkääntäjänä. Jotain kaukaista sukua Ben Affleckilla ja Simon Affleckin esivanhemilla voisi olla, erittäin hyvin todella voikin olla. Ainoastaan DNA pystyisi selvittämään tuonkin. Hurttahan oli naistenmies Lieksassa ja varmasti on geenit tänäkin päivänä jollain Lieksalaisella, kuuluisan verovoudin perimät suonissaan. Simo Hurttahan joutui huonoon valoon kun Lieksassa ja muualla ympäri Suomea oli katoaika ja nälänhätä vuosina 1696–1697 ja veroa hän silti joutui perimään Kuninkalle (Kaarle XI) Vieläkin tänä päivänä Lieksan saloilla on säilynyt muutamia vanhoja kivikasoja 1600-luvulta jotka ovat olleet kruunu tilallisten savupirtti uuneja. Yksi esimerkki on Heikki Saarelaisten perhe. Perhe muutti lähelle havukkalampea 1600-luvun lopulla. Heikilla oli suur-perhe ja koko perhe kuolivat nälkään tilalla noin vuonna 1696. Koska 1696 perheestä ei ole minkäänlaista merkintää missään sen aikaisessa asiakirjoissa. Hyvin todennäköisesti Simo Hurtta on käynnyt voutineen perimässä tässäkin savupirtissä verot viljoin mitään säälimättä. Heikin perheen löysivät kuoleina silloiset naapurit jotka asuivat kesävaarassa ja lievolassa. Nykyään tuossa vanhalla Saarelaisten perheen paikalla on säilynyt kolme kivetystä, Isoin kivikasa on savupirtin uuni. maasto ympärillä on vanhaa peltoa jossa nykyään kasvaa isoa honkaa. Kauempana tilasta perhe teki kaskiviljelyä. Lisään vielä tämän että vuonna 1927 Heikki saarelaisten paikalla kävivät metsäylioppilaita Helsingistä. He kaivoivat silloin luita esiin tilan paikalta ja toiminta keskeytyi luut olivat saarelaisten jotka silloin naapurit hautasivat heidät pihapiiriin. Luut toimitettiin Helsinkiin. Paikalla on havaittavissa nykyäänkin kolme hauta painannteita jotka ovat nuo auki kaivettuja hautoja silloin 1927. Muut haudat on avaamattomia, ja tietenki rauhoitettuja.Sukukirja "Pielisen Pakariset - Hurtan sukua" osoittaa DNA- ja sukututkimuksen kautta että Simo Hurtasta on jopa suora isälinja eräisiin Lieksassa nyt eläviin Pakarisiin. Sukunimi tulee Simo Hurtan palvelijatar Margareta Saastamoisen myöhemmältä aviomieheltä.
Ryynäsen Anillehan kävi myöhemmin hassusti, mutta siitä on kirjoitettu täällä joskus aikaisemmin.
En muista olinko minä, vai ehtikö joku kirjoittaa ennen minua, sama se miten päin.Muistelet varmaankin Anni-Rouvaa, jolla nimellä hänet Lieksassa tunnettiin. hänen oikea nimensä oli Anna Maria. Myöhemmin hänestä tuli Korhonen. Anni-Rouvan omakotitalo on Pielisentien varrella nykyisenä Kauppakartanona. Myös Inkerin oikea nimi oli Aili Inkeri, mutta hän käytti toista etunimeään. Myös A:lla alkava Aina oli eräs sisaruksista.
wanha_lieksalainen kirjoitti:
Muistelet varmaankin Anni-Rouvaa, jolla nimellä hänet Lieksassa tunnettiin. hänen oikea nimensä oli Anna Maria. Myöhemmin hänestä tuli Korhonen. Anni-Rouvan omakotitalo on Pielisentien varrella nykyisenä Kauppakartanona. Myös Inkerin oikea nimi oli Aili Inkeri, mutta hän käytti toista etunimeään. Myös A:lla alkava Aina oli eräs sisaruksista.
Tai saatat muistaa Inkerin ikävän tapauksen. Kirjoitin siitä viitisen vuotta sitten seuraavaa vastaten johonkin viestiin:
"Jos tarkoitat tabulla kiellettyä aihetta, niin muistelu ei ole lieksalaisille tabu. Hyvin mielellämme tutkimme vanhoja asioita ja kirjoittelemme niistä. Mainitsemasi oikeudenkäynnin muistamme ja syylliset joutuivat aikanaan vastaamaan teoistaan.
Inkeri Ryynänen oli tuolloin 63 vuoden ikäinen, väsynyt, stressin uuvuttamana ja seurauksena oli vuonna 1965 maankuulu mustalaisjuttu, jota Suomen Kuvalehden monisivuinen artikkeli piti Suomen silloisen rikoshistorian suurimpana huijauksena. Inkeri kuoli vuonna 1993.
Kartanon valtiatar Inkeri Ryynänen oli herkkä, taiteellinen ja kaikkeen innostuva. Musiikin ja maalaustaiteen ohella elokuva oli lähellä hänen sydäntään. Inkeri oli sukunsa tavoin etevä, ahkera ja velvollisuudentuntoinen.
Sellaisena naapurina minä hänet muistan. Taitavasti hän poisti myös yhden hampaani 60-luvun alkuvuosina ja hänen vastaanottonsa oli avoinna 24/7 kuten nykyään sanotaan."- Anonyymi
Inkeri Ryynänen oli tosiaankin herkkä ja taiteellinen hammaslääkäri. Kävin joskus 70-luvun puolivälissä paikkauttamassa hampaan. No, hän paikkasi hampaani jollain pahanmakuisella tökötillä. - Lurautti sen jälkeen kauniin pianosonaatin-.
Paikka liukeni pikkuhiljaa pois, liekkö ollutkin ns. kuoletuspaikka?..Mitään muistikuvaa ei ole toimenpiteen hinnasta, mutta hammaskipu kaikkosi pois. Kiitokset ja siunaus Inkerin muistolle...Toivottavasti Hovila kuitenkin "pelastuu". wanha_lieksalainen kirjoitti:
Muistelet varmaankin Anni-Rouvaa, jolla nimellä hänet Lieksassa tunnettiin. hänen oikea nimensä oli Anna Maria. Myöhemmin hänestä tuli Korhonen. Anni-Rouvan omakotitalo on Pielisentien varrella nykyisenä Kauppakartanona. Myös Inkerin oikea nimi oli Aili Inkeri, mutta hän käytti toista etunimeään. Myös A:lla alkava Aina oli eräs sisaruksista.
Se on tällaista "kun on sama piä kesäsä talavesa".
Tarkoitin Inkeri Ryynästä ja sitä huijausta., jonka summa taisi olla 17 miljoonaa.
Se huijauksen organisoija mies oli muistaakseni hyvin isokokoinen ja massiivinen, kämmenet kuin soralapiot.kamuttaja kirjoitti:
Se on tällaista "kun on sama piä kesäsä talavesa".
Tarkoitin Inkeri Ryynästä ja sitä huijausta., jonka summa taisi olla 17 miljoonaa.
Se huijauksen organisoija mies oli muistaakseni hyvin isokokoinen ja massiivinen, kämmenet kuin soralapiot.Isosta summasta markkoja oli silloin kyse, mutta huijarit joutuivat tiilenpäitä lukemaan. Tapaus järkytti Inkeriä, mutta hän kykeni kuitenkin jatkamaan praktiikkaansa vielä vuosia. Hän kuoli 91 vuotiaana ja haudattiin Lamminkylän vanhalle hautausmaalle sukuhautaan vuonna 1993.
- Anonyymi
wanha_lieksalainen kirjoitti:
Muistelet varmaankin Anni-Rouvaa, jolla nimellä hänet Lieksassa tunnettiin. hänen oikea nimensä oli Anna Maria. Myöhemmin hänestä tuli Korhonen. Anni-Rouvan omakotitalo on Pielisentien varrella nykyisenä Kauppakartanona. Myös Inkerin oikea nimi oli Aili Inkeri, mutta hän käytti toista etunimeään. Myös A:lla alkava Aina oli eräs sisaruksista.
Oikeita ovat tiedot. Kun kävin Retkiaitassa, Ahti Karjalainen antoi minulle enoni, talvisodan lopussa Tuppuraan jääneen Kalle Korhosen valkomarmorista tehdyn muistolaatan, koska Lieksan kirkkomaalla kaatuneiden muistolaatat oli uusittu. Laatan vein Kallen pojantyttärelle Kirsille, nykyisin Hedman. Isoäitini Anna jäi 1919 leskeksi neljän lapsen kanssa ja kehitti insinöörskän roolin ja sukunsa avulla sai lapsensa maailmalle, kolmesta tuli insinööri, yhdestä voimistelunopettaja.
- Anonyymi
Olin 1965 viisitoista vuotias ja kerran Inkeri tuli kotiini ja pyysi minua viemään paksun kirjekuoren postiin. Muistan kuoressa olleen paikkakunnan, joka oli Lammi. Siinä vaiheessa oli jo kiristykset tiedossa ja käsketty ottamaan yhteyttä tuomari Pitkäseen. Kun Inkeri lähti ovesta, hyökkäsin käytävään ja naapuriin huutaen ,että pitää soittaa tuomarille. Inkeri olikin vielä rappukäytävässä ja tuli ja tempaisi kuoren kädestäni. Pitkäseen otettiin kuitenkin yhteys. Olin joutunut aiemminkin kirjekuriiriksi, piti viedä aina vuorotellen Rantalan ja aseman posteihin.
- Anonyymi
No, saiko Inkeri mitään takaisin petoksella viedyistä rahoistaan, vai saivatko ne huijariMANNET kivensisällä istuessaan kuitiksi Inkeriltä huijatut varat?Minkälainen oikeuslaitos oli niinä aikoina? Tutkittiinko edes perusteellisesti em.tapauksia, vai painettiinko "villasella". --Nykyään tämmöset iäkkäämmät "inkerit ja iivarit" ovat edunvalvonnan alaisuudessa (lääkärin lausunnon perusteella tietenkin). Onneksi on näin jotta i huijarit ei pääse "apajilleen"..!!!
Anonyymi kirjoitti:
No, saiko Inkeri mitään takaisin petoksella viedyistä rahoistaan, vai saivatko ne huijariMANNET kivensisällä istuessaan kuitiksi Inkeriltä huijatut varat?Minkälainen oikeuslaitos oli niinä aikoina? Tutkittiinko edes perusteellisesti em.tapauksia, vai painettiinko "villasella". --Nykyään tämmöset iäkkäämmät "inkerit ja iivarit" ovat edunvalvonnan alaisuudessa (lääkärin lausunnon perusteella tietenkin). Onneksi on näin jotta i huijarit ei pääse "apajilleen"..!!!
Muistan lukeneeni lehdestä, että suurin osa huijatuista rahoista saatiin takaisin. Mainittiin, että Hovilan kartanon henkilökunta oli ollut valppaana ja poliisi pääsi heidän tietojen perusteella varsin nopeasti huijareiden jäljille ennen kuin he ehtivät piilottaa tai kuluttaa saaliinsa.
Anonyymi kirjoitti:
No, saiko Inkeri mitään takaisin petoksella viedyistä rahoistaan, vai saivatko ne huijariMANNET kivensisällä istuessaan kuitiksi Inkeriltä huijatut varat?Minkälainen oikeuslaitos oli niinä aikoina? Tutkittiinko edes perusteellisesti em.tapauksia, vai painettiinko "villasella". --Nykyään tämmöset iäkkäämmät "inkerit ja iivarit" ovat edunvalvonnan alaisuudessa (lääkärin lausunnon perusteella tietenkin). Onneksi on näin jotta i huijarit ei pääse "apajilleen"..!!!
Inkeri Ryynänen oli huijaustapauksen sattuessa 63 vuotias, eli ei vielä edes eläkkeellä, saatikka iäkäs. Työtään hän jatkoi tapauksen jälkeen vielä pitkään. Hän eli varsin iäkkääksi, eli 91 vuotiaaksi.
Hovilasta kun on ketjussa kyse, tuli mieleeni, että Hovilan tytär Anna Ryynänen avioitui insinööri Kalle Korhosen kanssa. Korhonen kuului rautatien Joensuu - Lieksa rakennusporukkaan. Korhoset rakennuttivat talon Pielisentien varteen. Talo tunnettiin muinoin Anni-Rouvan talona. Rakennus on nykyinen Retkiaitta, tosin äskettäin uusittuna ja suurennettuna.
- Anonyymi
kamuttaja kirjoitti:
Tunsin joitain rataa rakentamassa olleita, jotka asettuivat asumaan Lieksaan,
En nyt tuota aivan usko et voi olla niin vanha sentäs. Rata valmistui 1910 eli 109 vuotta sitten. Kannattasi hieman miettiä miten hurjia juttuja puhuu.
Anonyymi kirjoitti:
En nyt tuota aivan usko et voi olla niin vanha sentäs. Rata valmistui 1910 eli 109 vuotta sitten. Kannattasi hieman miettiä miten hurjia juttuja puhuu.
Miksi et usko? Minä olen syntynyt vasta 1940-luvulla ja Lieksaan muutettuani 40-luvun lopulla, entisiä rautatien rakentajia vieraili kotonamme isäni luona. Minäkin opin heitä tuntemaan. Asuimme silloin rautatieaseman lähellä. Muutimme sieltä pois vuonna 1953. Arvioisin, että rakentajat olivat tuolloin vasta noin 70 vuoden ikäisiä. Minä olen nyt vanhempi, kuin he silloin.
Mainitsemani Anni-Rouvan elämä ei ollut ruusuilla tanssimista. Joensuu-Nurmes-radan suunnittelijana insinööri Kalle Korhoselle järjestyi kortteeri Lieksan kylän Hovilan talosta. Yksi talon tyttäristä, tarmokas Joensuun tyttökoulun juuri päättänyt 17-vuotias Anna sai 29-vuotiaan osastoinsinöörin vihille Hovilassa 23.12.1907.
Nuoren perheen elämä kerrottiin olleen hieman levotonta. Heille syntyi neljä lasta vuosina 1909 - 1916. Kesällä vuonna 1916 isä Kalle sairastui ja joutui loppuelämäkseen laitoshoitoon ja kuoli toukokuussa 1919. Anna Korhonen oli siis neljän lapsen yksinhuoltaja 29-vuotiaana.- Anonyymi
wanha_lieksalainen kirjoitti:
Miksi et usko? Minä olen syntynyt vasta 1940-luvulla ja Lieksaan muutettuani 40-luvun lopulla, entisiä rautatien rakentajia vieraili kotonamme isäni luona. Minäkin opin heitä tuntemaan. Asuimme silloin rautatieaseman lähellä. Muutimme sieltä pois vuonna 1953. Arvioisin, että rakentajat olivat tuolloin vasta noin 70 vuoden ikäisiä. Minä olen nyt vanhempi, kuin he silloin.
Vaivastalolla on olleet nuorimmatkin ratantekijät jo viisikymmentäluvulla se on saletti. Sinä ja Komutti puhutte aivan pehmosia.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Vaivastalolla on olleet nuorimmatkin ratantekijät jo viisikymmentäluvulla se on saletti. Sinä ja Komutti puhutte aivan pehmosia.
Kannattaa tehdä laskutoimituksia ennen kuin suotaa puuta heinää. Esimerkiksi vuonna 1909 ratatöissä olleet parikymppiset vuonna 1889 syntyneet rautatieläismiehet olivat vuonna 1955 vasta 66 vuotiaita. Kukaan ei ollut vieä vaivaistalolla. Ei taida olla matematiikka vahvimpia lahjojasi.
- Anonyymi
Eikös joku vois tehdä Karjalaiseen hyvän jutun tästä Hovilasta. On tietääkseni siellä yks toimittajakin perinteitä hyvin tuntien.
Ehdotuksesi on mielenkiintoinen. Mutta... Noin 25 vuotta sitten ehdotin juuri sanomalehti Karjalaiselle, että voisin tehdä veloituksetta lehteen matkakuvauksia mielenkiintoisista kohteista valokuvineen eurooppalaisiin kaupunkeihin tekemiltäni työmatkoilta. Eipä uponnut ehdotukseni Karjalaiseen. Sain lehdeltä varsin tylyn vastauksen maininnalla, että ”eipä taida sellainen onnistua”. En ryhtynyt utelemaan syitä moiseen vastaukseen. Sen jälkeen ole enää kysellyt lehdiltä mitään.
Olen tehnyt toki matkakertomuksia kuvineen matkoiltani, mutta vain omaan käyttööni. Osan kertomuksista olen muuttanut jälkikäteen eläkkeellä ollessani kirjojen muotoon Ifolor Designer -ohjelmalla.
Ilman toimittajakoulutusta lienee turha kenenkään yrittää saada juttujaan lehtien sivuille ilmaiseksikaan! Meikäläisestä puhumattakaan!wanha_lieksalainen kirjoitti:
Ehdotuksesi on mielenkiintoinen. Mutta... Noin 25 vuotta sitten ehdotin juuri sanomalehti Karjalaiselle, että voisin tehdä veloituksetta lehteen matkakuvauksia mielenkiintoisista kohteista valokuvineen eurooppalaisiin kaupunkeihin tekemiltäni työmatkoilta. Eipä uponnut ehdotukseni Karjalaiseen. Sain lehdeltä varsin tylyn vastauksen maininnalla, että ”eipä taida sellainen onnistua”. En ryhtynyt utelemaan syitä moiseen vastaukseen. Sen jälkeen ole enää kysellyt lehdiltä mitään.
Olen tehnyt toki matkakertomuksia kuvineen matkoiltani, mutta vain omaan käyttööni. Osan kertomuksista olen muuttanut jälkikäteen eläkkeellä ollessani kirjojen muotoon Ifolor Designer -ohjelmalla.
Ilman toimittajakoulutusta lienee turha kenenkään yrittää saada juttujaan lehtien sivuille ilmaiseksikaan! Meikäläisestä puhumattakaan!Tuollaisen vastauksen jälkeen en minäkään tarjoaisi enempää juttujani.
Aika tyhmä ja tyly vastaus.kamuttaja kirjoitti:
Tuollaisen vastauksen jälkeen en minäkään tarjoaisi enempää juttujani.
Aika tyhmä ja tyly vastaus.Jäi tuossa kertomatta, että täällä näyttää lehtien asenne olevan aivan toinen.
Minultakin ovat pyytäneet omaan alaani liittyviä kirjoituksia (arkielämään sopivia), ja myös luontoon liittyviä.
Ovat julkaisseet kaikki, ja pyytäneet lisääkin, heillä on minulle jatkuva tilaus.
Viimeisimmän luontojuttunikin julkaisivat koko aukeaman juttuna.kamuttaja kirjoitti:
Jäi tuossa kertomatta, että täällä näyttää lehtien asenne olevan aivan toinen.
Minultakin ovat pyytäneet omaan alaani liittyviä kirjoituksia (arkielämään sopivia), ja myös luontoon liittyviä.
Ovat julkaisseet kaikki, ja pyytäneet lisääkin, heillä on minulle jatkuva tilaus.
Viimeisimmän luontojuttunikin julkaisivat koko aukeaman juttuna.Nuorilla toimittajilla on oikeinkirjoitus hukassa. Kirjoitetaan sanoja väärin, sana tavutetaan väärästä kohdasta jne...Eivät osaa kirjoittaa sanaa keisarileikkaus ja prikaatikenraali oikein. Eikö kukaan kokenut vanhempi toimittaja tarkasta tekstejä?
- Anonyymi
Kuka muistaa muuten Simo Hurtan patsaan historian tarkkaan? Mielestäni se ei ollut alun perin nykyisellä paikallaan?
Onko tällä tapauksella todenperää ja yhteyttä Hovilaan? "Joulukuussa 1697 talonpojat ryöstivät Nurmeksen hovin ja yrittivät hyökätä myös Lieksan hoviin, jota Affleck kuitenkin puolusti 14 miehen kanssa."Simo Hurtan patsasta ei Lieksasta löydy. Pietari Brahen patsas pystytettiin Lieksan kirkon eteen vuonna 1953, jolloin oli kulunut 300 vuotta Brahean kaupungin perustamisesta. Patsaan on suunnitellut taiteilija, kuvanveistäjä Eeva Ryynänen.
wanha_lieksalainen kirjoitti:
Simo Hurtan patsasta ei Lieksasta löydy. Pietari Brahen patsas pystytettiin Lieksan kirkon eteen vuonna 1953, jolloin oli kulunut 300 vuotta Brahean kaupungin perustamisesta. Patsaan on suunnitellut taiteilija, kuvanveistäjä Eeva Ryynänen.
Kävin joskus Eeva Ryynäsen ateljeessa.
Oli kyllä hieno paikka.
- Anonyymi
Olishan se hienoa, jos Hovilankin omistajat saisivat rakennuksen edes ulkopuolelta yhtä siistiin kuntoon kuin vanha pappila, mutta epäilen heidän kykyjään, kun eivät ole edes ulkomaalausta saaneet aikaan, näyttää aika rappeutuneelta ohikulkiessa ja olisi välittömän korjauksen tarpeessa.
Voin kertoa, että nykyinen Hovilan omistaja on luvannut maalauttaa kartanon ulkoseinät vielä tämän kesän aikana. Viime kesänä hän kunnostutti kartanon rapistuneet savupiiput. Ymmärsin, että tiilikatto sai myös ehostuksen samalla.
- Anonyymi
Olen pannut hovilassa. Paljaalla. Tuhansia kertoja. Olen voittaja 👑
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 175610
Jouluinen bonus VB:ltä 250 ilmaiskierrosta 0x kierrätys min 20e talletuksella
No nyt pätkähti! Ainutlaatuinen tarjous VB:ltä. 250 ilmaiskierrosta peliin Blue Fortune, 0x kierrätys ja minimitalletus03841Kirjoita yhdellä sanalla
Joku meihin liittyvä asia, mitä muut ei tiedä. Sen jälkeen laitan sulle wappiviestin2252819- 412515
Onko muita oman polkunsa kulkijoita
Jotka ei oikein pärjää kenenkään kanssa eli on niin omat ajatukset ja omat mielenkiinnon kohteet yms. On tavallaan sella432211Minua nainen harmittaa, että en pääse sun rahoihin käsiksi
En pysty myöskään pilaamaan elämääsi niin kauan kun sulla on fuck off pääomaa. Harmittaa myös etten tiedä kuinka paljon332146Olet hyvin erilainen
Herkempi, ajattelevaisempi. Toisaalta taas hyvin varma siitä mitä haluat. Et anna yhtään periksi. Osaat myös ilkeillä ja731727Sydän karrella
Jos yritän olla niin rehellinen kuin pystyn paljastamatta mitään tärkeää. Ensiksi mä huomasin sun tuijottavan mua. Ihme141548- 381410
- 1681327