vaikka nähtiin.
Ensin luulin sitä kohtaloksi.
Toivoin kai jotain.
Kuvittelin.
En tiedä.
Ei tunneta?
En osaa enää. En uskalla enää.
Ja lähden pois.
Siinä pienessä hetkessä häpeää itseään, tajuaa aina, ymmärtää.
Ajatus että olinpa tyhmä, ethänedes ollut siellä minun takia.
Särkisit vain minut. Olen jo ennestään rikki. En jaksa sitä. Niitä.
Enkä tule enää.
Ensin luulin sitä kohtaloksi.
Toivoin kai jotain.
Kuvittelin.
En tiedä.
Ei tunneta?
En osaa enää. En uskalla enää.
Ja lähden pois.
Siinä pienessä hetkessä häpeää itseään, tajuaa aina, ymmärtää.
Ajatus että olinpa tyhmä, ethänedes ollut siellä minun takia.
Särkisit vain minut. Olen jo ennestään rikki. En jaksa sitä. Niitä.
Enkä tule enää.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Milloin tämä tapahtui?
Eilen... 😁.
Eilenpä hyvinkin 😊
Niin, toivoisin että tulet uudestaan käymään, tulit niin yllättäen etten hiffannut... ja sitten lähdit pois enkä ehtinyt sanoa mitään...
Minä tulen. Nähdään.
Jospa tietäisit miten ilahduin. Miten hämilleen menin. Tulit ja sitten taas pois. No ei varmaan häneltä.
Huomasin, että ilahduit. Tai siis hän ilahtui.
Harmi, että hänellä oli juuri silloin muuta tekemistä, niin ei ehditty jutella.
Ei voi tietää 😀.