Minä kuuntelin saarnan
se sointui niin,
alussa rukous näyrä
alla kätten siunaavain
alla korkeemman kären
pää painui pyytämään
ja kaikki me siihen yhdyttiin.
Ja alkoi saarna, se ääni
ihmisen, jossa taivainen sointi soi,
kirkas ja nöyrä,
ei sitä kuvaamaan voi
sanat riitä se itse kuultava on
sydämen korva jos avoin on.
Piplia kyllä, rinnallaan
läppäri auki, luettavaa.
Ja sielusta sieluun sanat käy
ylhäältä alas, saamme näyn.
Hän, puhuja, talutti meitä hiljalleen,
vanhoja teitä, mukanaan,
totuutta ammensi kauniin sanoin,
taivas ja armo, niin avoin.
Kertoi juhlasta surujen saaton
jossa näki ikuisuusaaton.
Kertoi kuinka kosketti sana
niitäkin joita ei kirkoissa tapaa.
se sointui niin,
alussa rukous näyrä
alla kätten siunaavain
alla korkeemman kären
pää painui pyytämään
ja kaikki me siihen yhdyttiin.
Ja alkoi saarna, se ääni
ihmisen, jossa taivainen sointi soi,
kirkas ja nöyrä,
ei sitä kuvaamaan voi
sanat riitä se itse kuultava on
sydämen korva jos avoin on.
Piplia kyllä, rinnallaan
läppäri auki, luettavaa.
Ja sielusta sieluun sanat käy
ylhäältä alas, saamme näyn.
Hän, puhuja, talutti meitä hiljalleen,
vanhoja teitä, mukanaan,
totuutta ammensi kauniin sanoin,
taivas ja armo, niin avoin.
Kertoi juhlasta surujen saaton
jossa näki ikuisuusaaton.
Kertoi kuinka kosketti sana
niitäkin joita ei kirkoissa tapaa.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Pyhään temppeliin johti hän meitä,
kynttilänjalkaan katseemme heittäin.
Seitsemän lamppua kirkkaus niissä
keskellä kulkee Kirkkaus itse.
Arjessa mukana sana nyt kulkee,
bensaa tankkaa, ja kirjan antaa
huoltsikan täti lukea saa,
siitä se alkoi, taivaan tie,
seurakuntaan Herra kun vie.
Hengessä voima, se alas antaa,
kuulijan sielu saa aarteen kantaa,
neuvot on uudet ja ikivanhat,
aukaise peitetty sydän, sen taakka
veljesi edessä, mereen heittää
Herra sun syntis, saat uskoa rohki,
syvyys ne hautaa, ja kelle sä kerroit,
unhotuslahjan Herralta sai,
aavana kimmeltää armon meri.
Rauhan on tervehdys, kädet ja syli,
Herra on tässä, kaikessa yli,
pellavaliina nostetaan pois
ehtoollishetki, sanat, alkaa voi.
Sinä yönä on tässä
illassa läsnä
Sana, valkeus, alusta alkaa,
pääty ei koskaan.
Kiitos !
Kauniista sanoista .
Autuas hetki, Herra kun avaa
sydämen korvat kuulemaan,
silmät enemmän näkemään
lempeän tuulen tuntea saa.
Saarnassa aiheita monta, ystävyys
yhteys hengen yksmielisyys
rakkaus lähentää Jumalan lapset,
siksi on vaikea erota taas
siellä me toisiamme kohdataan.
Naksuu nauhuri, CD pomppii,
kirjassa paperiin kääritty eväs
välipala tallenne maistuu myös,
parasta ennen päivää ei näy.
Pelko on maassa! pallomme palaa
meret nousee ja valtaa alaa,
synti on lentää ja puuta polttaa
ilmastokristukset saarnaa täällä.
Kirottu maa, joutaakin palaa,
vaikka nyt kysytään tainta
omenapuun, istuttaa vielä
aattona viimeisen päivän ja yön.
Yksinäisyys, uhka vai haaste,
yhteiseen pöytään on kaipuu kova,
saarnaaja kertoi kannustavasti
etsikää heitä, saattakaa kotiin asti.