Miten on mahdollista, että Suomen puolustusvoimat Metsähallituksen myötävaikutuksella saa ampua Rovaniemen ja Kemijärven välisen kauniin Naarman kairan maan tasalle ilman, että kukaan asiaan reagoi. Siellä ei välitetä uhanalaisten eläinten sen paremmin kuin muidenkaan lajien pesimäajoista ja -alueista yhtään mitään. Kalasääsket ja maakotkat saa häipyä, kun tykistö puhuu. Järvet saa pommeista osansa. Tavallista on myös, että kranaatti- ja tykistökeskitykseen jää poroja, jotka joko kuolevat heti tai pakenevat verissään raajarikkoina, mahat auki, leuattomina ja silmäpuolina kauemmas kitumaan ja kuolemaan. Eihän näistä juuri kukaan tiedä, mutta näin asia vain on. Miten tämä on mahdollista, eikö luonnonsuojelulaki ja eläinsuojelulaki koske Suomen valtiota? Poromiehet ja kunnatkin ovat asiasta huomauttaneet, mutta jos asian ottaa esille, suhtautuminen on ylimielistä ja töykeää. Auttakaa hyvät ihmiset.
Kansallismaisema ampuma-alueena
Tilanteen nähnyt
221317
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 22
Vanhimmat
Törkeää :/
jänkhäjuopot, syyttävät porovahingoista susia ja muita petoeläimiä. Älä huoli, ne kyllä saavat korvauksensa. Ja jos ne haluaisi porovahinkonsa pienentää, niin varmasti voisivat huolehtia kotieläimistään paremmin. Vaan eivätpä huoli.
Jos sota tulisi , niin varmasti natura- ja rauhoitusalueet rajattaisiin toki yhteisellä päätöksellä kaikkien sotatoimien ulkopuolelle. Yksikään eläin ei joutuisi kitumaan tai muuten tulisi kaltoinkohdelluksi. Luonnonsuojelulaki ja eläinsuojelulaki menisivät ilman muuta kaikessa päätöksenteossa muiden seikkojen edelle... Vihollinenkin lopettaisi tykistötulen, kun sääski lentäisi maalialueen tuntumassa. Itse asiassa tulenjohtajille annetaan keltaistenkin puolella biologian opetusta, että pystyvät tunnistamaan avainbiotoopit ja uhanalaiset lajit. He käyvät ensin tutkimassa alueen, siirtyvät sitten TJP:lle ja vasta tämän jälkeen antavat komentonsa...
Kun tunnet ohjesäännön, voisitko kertoa, miten sattuikaan, että heinäkuussa 1994 noin 70 poroa joutui keskelle tykistökeskitystä? Sellaisin määrän poroja nyt jo luulisi löytyvän tarkastuksissa.
En ole kirjoittanut tuntevani ohjesääntöä, enkä sitä edes halua tuntea. Vastasitkohan toiseen viestiin? Jahtivouti kirjoitti: "Näin asia ei ole vaan ammunnat ammutaan tietyille alueille jotka tarkastetaan ennen ja jälkeen ammuntojen." Viittasitko tarkastuksella tuohon?
Onkohan tuossa poromäärässä hieman 'lapinlisää'?
Eräästä tapauksesta olen kuullut, että porotokka oli noussut vaaran tai mäen laelle juuri pahaan aikaan. Kranaatit olivat jo lähteneet. Tiedätkö kuinka pitkä niiden lentoaika on? Tulenjohtajat ovat kohteesta johonkin suuntaan. Heitä ei ole sen ympärillä. Tuossa valitettavassa työtapaturmassa poroja menehtyi paljon vähemmän kuin tuo 70. Kituvat porot ammuttiin viipymättä. Sain sen vaikutelman, että tapaus oli laajin Suomessa sattunut. Mitään faktaa asiasta ei ole tiedossani, enkä ollut itse piakalla.
Tervehdys sinulle toimittaja.En toki tunne ohjesääntöjä kovinkaan tarkasti sillä olen vain pahainen reserviläinen,enkä myöskään väittänyt etteikö poroja voi alueelle tulla pimeässä tai huonojen tähystys olojen vallitessa.Kysymys on kuitenkin yksittäisistä tapahtumista. Kirjoititte itsekin tapahtumasta joka oli sattunut kymmenen vuotta sitten.
Reserviläinen taas kertoi tapahtumassa jossa maaliksi määritetyssää niemessä oli ollut kalastajia leirissä,hän ei kuitenkaan kertonut mistä nämä kalastajat olivat maalialueelle päässeet sillä alueelle johtavat tiet ovat ammuntojen aikana puomein ja vartiomiehin suljetut,heidän on täytynyt tulla maastoitse vartiot kiertäen.Vain täysi idiootti menee ammuntojen olleessa käynnissä salaa ampuma-alueelle.
Samassa jutussa kerrottiin lampeen menneistä kranaateista, jos ne sinne yleensä menivät se johtui jostakin muusta syystä kuin siitä ,että tulenjohtaja olisi antanut tahallaan lammen koordinaatit tuliasemaan,mitä hän olisi siitä hyötynyt ja sen olisi varmasti huomannut niin ammuntojen johtaja kuin tuliaseman kouluttajatkin.Luulisin syyn löytyvän puutteellisista säätiedoista,tuuli taisi tehdä tepposet ja painaa kaikkien suureksi harmiksi kalliit "morkulat" lampeen.
Sen verran olen minäkin isoissa miesporukoissa ollut,että tiedän tulenjohdosta vastuussa olleen kouluttajan kuulleen eräänkin kerran niistä ammunnoista jossa ensimmäinen ryhmä painui kalalampeen.Siksi kukaan ei varmasti tee sellaista tahallaan,moka mikä moka.
Jutustasi sai sellaisen käsityksen,että tykistöllä ja heittimistöllä ammutaan mistään piittaamatta olipa maalialueella mitä tahansa, kaiken lisäksi minne tahansa.Näin asia ei ole vaan ammunnat ammutaan tietyille alueille jotka tarkastetaan ennen ja jälkeen ammuntojen.Pimeällä on mahdollisuuksien rajoissa ,että alueelle on joutunut poroja,mutta se on harvinaista.Päivällä ammunnat keskeytetään jos alueella havaitaan liikettä.Olen ollut ammunnoissa mukana useita kertoja, myöskin tarkastamassa maastoa ammuntojen jälkeen enkä ole havainnut poroja sen enempi raatoina kuin loukkaantuneinakaan.Mitä taas tulee maaston kulumiseen,se on pääosiltaan soiden pirstomaa kivikkoista ja karua vaaramaisemaan jossa erityisiä luontoarvoja ei mielestäni ole ja jossakin tämän maan puolustusta on voitava harjoitella, siihen alue sopii mainiosti.
on ammuttu kymmeniä vuosia eikä siinä maisemassa olen mitään kansallismaisemaan liittyvää! Paitsi jos pitää kranaattien möyhimää maata sellaisena.
Osoittaa armeijan vanhakantaisuutta. Minusta
esim. tykistölle ja heittimistölle on nykyaikana
käyttöä vain terroristien puolella.
Armeijan olisi siirryttävä ohjuskauteen ja jätettävä luonto rauhaan.
Esimerkiksi sissitoimintaa vastaan on kehitetty
lämpökamerat ja helikopterit.
Näitä vastaan on tehokkaimpia ohjukset.
Tykkipatterit on helppo tuhota lentokoneohjuksilla.
Muutamassa minuutissa.
Näin käsitän nykyaikaisen puollustamisen.
Asian näki selvimmin Afganistanissa ja kun
saivat Stinger-ohjuksia suurvalta Neuvostoliitto
joutui luovuttamaan.
No johan nyt on! Säälimätöntä luonnonpilaamista sanon minä. Miksi herranjestas pitää jysäytellä alueella, missä liikkuu porotokkia? Saati sitten, että alueella pesii maakotkia ynnä muita sen sellaisia. Jotain rajaa nyt tuohonkin mielettömyyteen! Parasta Suomessa on luonto, varsinkin pohjoisessa, ja jos sitäkin nyt aletaan sitten turmella joidenkin harjoitusten takia niin -----!
Voi hyvvee päivvöö ihmisten kanssa...
" Saati sitten, että alueella pesii maakotkia ynnä muita sen sellaisia."
Jos ne maakotkat (ilmeisesti tiedät että oikein monia) ovat sinne hakeutuneet pesimään vuosikymmenten ampumaleirien takia, eihän sitä toimintaa saa lopettakaan ettei ne häiriinny ja muuta pois.
Okei, taisi tulla hieman hätiköidysti kirjoitettua... Taisi olla sellainen mielikuva meitillä, että alueella on pesinyt maakotkia jo ennen kuin siellä alettiin jysäyttelemään, mutta nyt näkökanta valoittui..
Suomen lainsäädännössä sanotaan rauhoitettujen eläinten häirinnästä. Ei se ole mielipideasia. Naarmankairassa (eli sotaväen työnimenä käyttämällä "Rovajärven ampuma-alueeella" on) ennen laajamittaisia harjoituksia ollut maakotkia, kalasääskiä, karhuja, huuhkajia maalintuja ym ym verrattomasti enemmän kuin tänäpäivänä. Älyllistä epärehellisyttä vai mitä lie on väite, että ammunnat ovat lisänneet em eläinten määrää. Sulaa hulluutta ainakin.
Olennaista on, että valtio itse ei lainsäädäntöä noudata, mitä se odottaa muiden tekevän.
Kerro vielä millainen se luonnonsuojelulaki oli silloin kun ko. alue otettiin tähän käyttöön. Mitkä eläimet olivat silloin rauhoitettuja.
Mitähän kaikkia ötököitä mahtaisi oleilla pääkaupunkiseudun alueella ellei siellä olisi alettu harrastaa laajamittaista ihmisten asutusta.
siellä on ammunnat aloitettu jo 1950-luvulla. Taisi olla lainsäädäntö hieman erilaista siihen aikaan!!!
Taitaa olla kotkankin etu, että pojat siellä vähän treenailee.
Viime syksynä ja viimeksi eilen illalla karhu tuolla rajan takana osoitti pitkän talviunensa jälkeen heräämisen merkkejä.Se ei tuntunut pitävän siitä,että maan korkein johto uskaltaa sanoa asiat niinkuin ne ovat olleet.
Ellei aikaisemminkin olisi treenattu tosissaan kotkia ja poroja mahtaisi niin puolustaa kuin sortaakin vähän eri heimoon kuuluvat ihmiset.
Esimerkki: Pyytelin aikanaan keväisin karhuja. Laki muuttui; en pyytele enää.
Enkä tee paljon mitään muutakaan muuttuneista olosuhteista ja muuttuneesta lainsäädännöstä johtuen. Siitä on kysymys. Vai onko valtiolla erityinen etuoikeus menetellä myös lain noudattamisen suhteen toisin yksityisiin nähden?
Ei nyt ole poikkeustila ja ammunnat voidaan toteuttaa vähemminkin vaurioin - jos halutaan.
Kai se on niin, että Pohjois-Suomessa saa valtiokin mellastaa miten haluttaa, koska vähäväkinen maakunta ei saavuta riittävää poliittista voimaa taakseen asian korjaamiseksi.
Etelässä vastaavanlainen tilanne olisi täysin mahdoton: että Uudenmaan läänin kokoinen alue on sotilaiden mellastuskenttänä. Ei puhettakaan.
Muistellaanpa mikä haloo nousi muutaman paviaanin hävittämisestä. Täällä silitellään koko kaira - ja laista välittämättä.
Olen ollut reserviläisten kertausharjoituksissa alueella. Kranaatinheittimet oli asennettu, tähtäyskoordinaatit katsottu erääseen niemeen järven rannalla. Ammukset otettiin esiin. Niemestä alkoi nousta ohut savukiehkura. Asia tarkastettiin ja siellä oli kalamiehet aloittelemassa kahvin keittoa.
Toinen tapaus oli, kun tulenjohtaja (res) määräsi koordinaatit järveen, joka on kalanviljelylaitoksen emokalavesi. Sinne vain kranaatit ja siikakeittoa illaksi.
Näin se usein käytännössä tapahtuu, valitettavasti.
Olen itse valmis ja pystynkin poraamaan vajaan kahdeksan millin reiän vihollisen kalloon jos niikseen tulee, ei se siitä ole kiinni, mutta tämmöinen rauhan aikana tapahtuva holtiton roiskiminen sinne tänne Uudenmaan läänin kokoisella alueella ei ole mistään kotoisin. Kyllä harjoitusammunnat voidaan ja pitää keskittää ja rajoittaa tietyille alueille, joissa ei ole vaaraa ihmiselle, eläimille eikä luonnolle ylipäätään.
Kerro, minne sijoittaisit ammunnat niin että niistä ei ole haittaa?
Minusta tuo kaira sopii siihen käyttöön hyvin. Siellä on kohta Lapin komeimmat männiköt, kun sirpaleiset puut eivät kelpaa puunjalostusteollisuudelle.
Lapsena tuli siellä liikuttua useinkin marjassa ja kalassa. Ei ne maisemiltaan poikkea mitenkään eteläisen Lapin maisemista, Muutama nätti lampi ja joenpoukama, mutta kyllä niitä Lapista löytyy kaikkialta.
Tykistöammunnat vaativat tilaa. Eipä taida sopivia alueita löytyä Lapinläänin ulkopuolelta.
Siirretään ammunnat Punkaharjulle. Siinähän on soma törmä mitä vasten jytkyttää. Eikä haittaa porot eikä kalamiehet. Miltä kuulostaa, Punkaharjun kävijät?
Kyseisellä harjoitualueella puollustusvoimien
luutnantti oli kalastanut käsikranaatilla.
Varusmiehet tekivät ilmiannon...
Seurauksia oli tullut, kertoi luutnantin joukku-
eessa ollut varusmies. On kylläkin vanhempi tapaus.
70-luvulta.
Ajankohtainen kakkonen lähetti joulukuun puolella jutun Rovajärven ampuma-alueesta. Se taitaa vielä pyöriä netissä, en ole tosin kattonu, mut pyörii siellä muitakin ylen ohjelmia. Kattokaapa. Hävitöntä touhua, en muuta sano.