Ihmettelen kovin, miksi kyläkouluja pitäisi lopettaa. Monta sataa pientä
taapertajaa pitäisi keskittää Hirvikosken kouluun.
Tämä on tätä Kokoomus-politiikkaa, pienet hävitetään ympäriltä ja
kaikki keskitetään samaan, tässä tapauksessa Hirvikosken kouluun.
Kyläkoulut ovat Loimaalla hyvässä kunnossa, niissä on hyvät liikuntatilat
ja ulkoilumahdollisuudet metsälenkkeineen ja luonnon tutkimisineen.
Kyläkoulut tuovat eloa ja iloa kyläkeskuksiin. Mikä järki on sulkemisissa ?
Loimaalla on lukuisia kiinteistöjä ja lisää ollaan ostamassa, vaikka
vanhoilla "kaupungintaloilla" on vajaa käyttöä ja korjaukset maksavat.
Kaupungintaloa alkaa isompi korjaus, kustannusarvio 5-6 miljoonaa eikä
tuokaan summa vielä takaa, että homma onnistuu.
Näihin nähden koulujen säästöt ovat minimaalisia kun ne suhteutetaan
muihin kuluihin. Kaikki kuitenkin lasketaan euroina.
Aikanaan asiasta tullaan äänestämään ja nyt on mahdollisuus katsoa ketä
seuraavissa vaaleissa kannattaa äänestää. Itse äänestän henkilöä joka
on aktiivisten kylien kannalla joissa jokaisessa on koulu.
taapertajaa pitäisi keskittää Hirvikosken kouluun.
Tämä on tätä Kokoomus-politiikkaa, pienet hävitetään ympäriltä ja
kaikki keskitetään samaan, tässä tapauksessa Hirvikosken kouluun.
Kyläkoulut ovat Loimaalla hyvässä kunnossa, niissä on hyvät liikuntatilat
ja ulkoilumahdollisuudet metsälenkkeineen ja luonnon tutkimisineen.
Kyläkoulut tuovat eloa ja iloa kyläkeskuksiin. Mikä järki on sulkemisissa ?
Loimaalla on lukuisia kiinteistöjä ja lisää ollaan ostamassa, vaikka
vanhoilla "kaupungintaloilla" on vajaa käyttöä ja korjaukset maksavat.
Kaupungintaloa alkaa isompi korjaus, kustannusarvio 5-6 miljoonaa eikä
tuokaan summa vielä takaa, että homma onnistuu.
Näihin nähden koulujen säästöt ovat minimaalisia kun ne suhteutetaan
muihin kuluihin. Kaikki kuitenkin lasketaan euroina.
Aikanaan asiasta tullaan äänestämään ja nyt on mahdollisuus katsoa ketä
seuraavissa vaaleissa kannattaa äänestää. Itse äänestän henkilöä joka
on aktiivisten kylien kannalla joissa jokaisessa on koulu.
Vastaukset 22
Vanhimmat
Niitä nyt vaan aivan liikaa tulevaisuuden lapsimääriin nähden.
Onko järkeä pitää ja rahaa ennenkaikkea 20 oppilaan kyläkouluja?
Eipä ole ei.Virttaan koulua jo vuosikaudet minimaalisella oppilasmäärällä ylläpidetty.Ei voi erityistä tukea tarvitsevat lapset menestyä koulumaailmassa näin.Ei riitä erityisopettajia kyläkouluihin,ei heillä meinaa olla tarpeeksi tunteja isommissakaan kouluissa.
Ei voida puoli tyhjiä rakennuksia ylläpitää tunteiden vuoksi.Järkitoimintaa Loimaalle.
Koulubussit ja taksiliikenne kuntoon,jotta odotusajat jäävät lapsilta pois.Tai aamu ja iltapäivätoimintaa tarpeeksi kouluihin.
Tutustupa Virttaan koulun oppilaskuluihin (löytyy sivalin kokouspöytäkirjan liitteistä). Ei juuri poikkea muista kouluista. Eli jännä ettei sen "pienen kyläkoulun" ylläpito maksa per oppilas juuri enempää kuin isompienkaan yksiköiden.
Todellakin kulut ovat varmaan samaa luokkaa mutta kun halutaan vain keskittää suuriin yksikköihin. Jätetään pienten koulujen positiiviset puolet huomioimatta.
Lasten turvallisuus, inhimilliset koulumatkat, ympäristötekijät ja monet muut seikat.
Poliittisen päätöksenteossa tuskin koskaan kuunnellaan niitä henkilöitä lapsia perheitä joita asiat koskettaa.
Adressit, kirjoittelut, kokoukset ja äänestykset ovat yhtä tyhjän kanssa.
Päätöksenteon perusteet löytyvät joltain "konsultin" paperilta.
Tulokset näemme ympäriltämme.
Edellisen kerran kun Loimaalla vähennettiin kouluja jouduttiin keskuskoulun remontoimaan miljoonilla euroilla. Sitä remontointia on jatkettu vuosittain milloin urheilupaikkojen, keittiöiden, sähkötöiden, pelastusteiden, putkitöiden, liikennejärjestelyiden yms puitteissa eikä siitä koskaan näytä tulevan valmista.
Silloinkin kunnossa olevia ja kunnostettuja kouluja suljettiin.
Keskuskoulun rehtori oli silloisen päätöksen takana.
Kukahan lienee ajamassa nykyistä pienten kyläkoulujen vähentämistä.
Ei Loimaalle saada lapsiperheitä asumaan kun kaikki palvelut otetaan pois kyliltä.
keskuskoulua peruskorjataan jatkuvasti. Pienet kyläkoulut kannattaa säästää, enemmän maksaa isojen koulujen aiheuttama koulukiusaaminen. Samoin asukkaat nimenomaan lapsiperheitä saadaan. kun palveluita on riittävästi, Perheet haluavat usein pikkukylille asumaan.
Isoissa kouluissa on enemmän kavereita kiusatuillakin. Perheet ei muuta pikkukylille, koska siellä ei ole harrastuksia, kavereita, kauppoja, julkista liikennettä ja katuvaloja. Kulkeminen kallistuu koko ajan, jätevesijärjestelmä on rakennettava, sähkönsiirto maksaa, tiet on ylläpidettävä itse, sudet kiusaa ja rakennusten arvot laskee.
-on katuvaloja
-on harrastuksia
-on kavereita
-tien ylläpitomaksu on alle satasen vuodessa
-viemäristöön liittyminen on kertamaksu eikä uuden asukkaan tarvitse maksaa sitä uudestaan jos viemäriin on kerran liitytty
-sudet kiusaavat myös maaseutu taajamissa
-kauhean moni ei asu aivan prismojen vieressä saati jaksa kantaa viikon ostoksia kotiin, joten isompaan kauppaan lähdetään joka tapauksessa autolla vaikka kaupungissa kun
-eräästäkin pikkukylästä katosi kaksi myytävänä ollutta omakotitaloa alle kahdessa viikossa. Toisessa oli vain lappu ikkunassa että myytävänä ja toinen ehti juuri ja juuri nettiin. Kumpaakin odottavat uudet asukkaat lähipäivinä.
Monet epämukavuudet kestetään, mutta edes lasten on saatava viettää arkea suht vaivattomasti jos se vain on mahdollista. Ja sehän on. Kyläkoulujen sulkemiselle on paljonkin vaihtoehtoja.
Ei Loimaalla riitä rahaa muuhun, kun pitää maksella isoja maataloustukia.
Ei Loimaan budjetissa ole maataloustukia.
Se kateus näyttää vievän kaiken älyynkin.
Loimaan budjetissa ei ole maataloustukia mutta valtion budjetissa on. MTn mukaan maajussit saavat kohta yli 400 miljoonaa lisää. Samanaikaisesti kaikille työttömille ei viitsitä maksaa edes peruspäivärahaa. Kokemusta on.
Maataloustuki vaikuttaa Loimaaseen esim. pienempinä valtionosuuksina, koska rahaa ei ole tai ainakaan ei viitsitä verottaa enemmän palkansaajia.
Tämä ei ole mikään satuilupalsta.
Eduskunta ja hallitus hoitavat valtion talouden menot veroilla ja velalla. Sieltä tukea,tulee työttömille, teollisuudelle, kulttuurille, elinkeinoelämälle, maataloudelle infralle ja moneen muuhun tärkeään.
Siihen tuhatsivuiseen opukseen voit hyvin perehtyä ja palata maan pinnalle.
Loimaa hoitaa taloutensa oman hallinnon kautta ja omien resurssien mukaan. Tilanne on nyt huono kuten se oli silloin kun Alastaro pelasti Loimaan suosta ja maksoi miljoonia Loimaalle. Kiitoksena Alastarolle Loimaa on karsinut Alastoralta kaikki palvelut.
Yksikään kylä ei kuole siihen kun kyläkoulu loppuu. Kylän kuoleman seuraus on kyläkoulun loppuminen. Näyttää siltä, että kojonperä, virttaa, niinijoki ja kauhanoja on jo kuolleet. Enää pitää kyläkoulu haudata, kuten on tehty jo kymmenille kouluille Loimaallakin! Tämä on vain siedettävä. Sivukylille ei kannata kyläkoulun toivossa muuttaa.
*Kojonkulma. Ja tutustu niihin todellisiin lukemiin. Hirvikoskelta katoaa järkyttävät 120 oppilasta vuoteen 2025 mennessä eikä koulu ole silti lakkautusuhan alla. Hmmm.
Totta turiset. Ensiksi kylällä lopetetaan Posti ja kukkakauppa, sitten Nordea, lihakauppa tuhoutuu tulipalossa, palvelutalot homeeessa, terveyskeskus henkitoreissaan ja nyt mietinnässä koulut ja kirjasto.
Onneksi on Ärrä ja S-market ja Teboil ja apteekki sinnittelee.
Valoisa tulevaisuus edessä.
Loimaan kylien syntyvyys on oikein mallillaan. Sen sijaan lähempänä keskustaa on suuri lapsivaje (Hirvikoskelta vähenee n. 120 lasta) joten kylien lapset halutaan sinne pienentämään kiinteistökuluja. Eli kylät eivät suinkaan ole kuolemassa tai kuolleet vaan ongelma on jossain ihan muualla, mutta kylät saavat maksaa muiden alueiden lapsikadosta ainoilla harrastustiloillaan ja viimeisillä palveluillaan.
Onkohan+tästä+jotain+faktaa+olemassa?+Käsittääkseni+kyläkouluja+lopetetaan+koska+kylissä+ei+synny+lapsia.+Mm+Niinijoen+lapsiluku+on+putoamassa+70%+siitä+jota+se+oli+koulun+valmistuttua.
Faktaa tai ei mutta taksi kuljetuksiin upotetaan Loimaalla yli miljoona euroa. Keskuskoulun pihalla on aikamoinen kuljetusrumba ( taksit, bussit, henkilöautot) koko ajan joten jostain kauempaa nämä pienet piltit tulevat.
Kuntamaiseman selvityksessä todetaan Virttaan koulun oppilasmärän jopa kaksinkertaistuvan. Sikäli kylä ei ole kuolemassa vaan hyvinkin vireä. Koulu näyttää tilastoissa aina vain hyvin pieneltä muihin verrattuna koska sen luokkia on siirretty Alastarolla. Viime lukukaudelle siellä oli luokat 1-3, tulevana 1-4. Koulu olisi ihan mainion kokoinen jos myös luokat 5-6 palautettaisiin. Koulussa on myös toiminut pari vuotta sitten esikoulu joten siellä olisi hyvät tilat myös heitä varten.
Muista kylistä en tiedä mutta Virttaa voi siis ihan vireästi myös tilastojen valossa. Jos ette tunne kylää niin tervetuloa tutustumaan 8.6 kyläpäiville.
Sivistysvaliokunnan kokouspöytäkirjan liitteenä on konsulttifirman raportti. Sieltä vain lukemaan. Kyläkoulut on mahdollista saada hyvinkin kustannustehokkaiksi, eikä valtakunnallisen oppilaskulujen keskiarvon yli mennä juuri missään. Asukasmäärissä kylät pysyvät myös hyvin tasaisissa lukemissa. Lapsimäärien vaihtelut pysyvät normaalin rajoissa. Sitä paitsi sellainen kyläkoulu, jossa oppilasmäärä on puolittumassa ja sellainen, jonka oppilaskulut ovat kaupungin korkeimpia, ovat lakkautussuunnitelmilta suojassa, eli tässä ei nyt ole kyse siitä, että suljettaisiin vähälapsisimmat tai kalleimmat kyläkoulut.
Jos kyläkouluissa olisi pätevää henkilökuntaa ei tarvitsisi kuljettaa oppilaita Hykkiin tai Keskuskoululle.
Mellilä saa kummasti säilyä, mistähän se johtuu?
Kauhanojan saisi sulkea ensimmäisten joukossa, sinne kuljetetaan jo nyt kauempaa lapsia. Kulut kasvaa.
Koululaisen näkökulmasta pieni kyläkoulu on rauhallisempi kun oppilaista suurin osa jo tuntee toisensa entuudestaan, lisäksi lyhyeen koulumatkaan ei tarvita autoa eikä stressaavia aikatauluja. Olen itse käynyt ensimmäiset neljä vuotta pientä kyläkoulua ja täytyy sanoa että se oli parasta kouluaikaa. Sen jälkeen koulumatka nelinkertaistui ja tuli uusi yllättävä ilmiö kuvaan nimittäin koulukiusaaminen alkoi näkyä joidenkin kohdalla. Kun kouluja keskitetään yhdeksi isoksi niin se myös maksaa, taloudellisessa vertailussa edut ovat todellisuudessa suhteellisia ja lapsen henkisen kehityksen kannalta jopa kyseenalaisia? Säästämisestä ei ole veronmaksajille hyötyä koska ne säästöt ei näy oikeastaan missään, vaikka vuodesta toiseen "säästetään" niin verotus ei kevene mihinkään, välillinen verotus pitää siitä huolen.
Itselläni oli taas ihan helvettiä koko ala-aste juurikin pienessä koulussa. Onneksi isompaan kouluun siirtyessäni sain jättää kaiken taa ja löysin uusia ystäviä. Ystäviä jotka ymmärsivät minua. Bussimatkat oli ainut miinus.