Kyläkoulut Loimaalla

Niitä nyt vaan aivan liikaa tulevaisuuden lapsimääriin nähden.
Onko järkeä pitää ja rahaa ennenkaikkea 20 oppilaan kyläkouluja?
Eipä ole ei.Virttaan koulua jo vuosikaudet minimaalisella oppilasmäärällä ylläpidetty.Ei voi erityistä tukea tarvitsevat lapset menestyä koulumaailmassa näin.Ei riitä erityisopettajia kyläkouluihin,ei heillä meinaa olla tarpeeksi tunteja isommissakaan kouluissa.
Ei voida puoli tyhjiä rakennuksia ylläpitää tunteiden vuoksi.Järkitoimintaa Loimaalle.
Koulubussit ja taksiliikenne kuntoon,jotta odotusajat jäävät lapsilta pois.Tai aamu ja iltapäivätoimintaa tarpeeksi kouluihin.

Edellisen kerran kun Loimaalla vähennettiin kouluja jouduttiin keskuskoulun remontoimaan miljoonilla euroilla. Sitä remontointia on jatkettu vuosittain milloin urheilupaikkojen, keittiöiden, sähkötöiden, pelastusteiden, putkitöiden, liikennejärjestelyiden yms puitteissa eikä siitä koskaan näytä tulevan valmista.
Silloinkin kunnossa olevia ja kunnostettuja kouluja suljettiin.
Keskuskoulun rehtori oli silloisen päätöksen takana.
Kukahan lienee ajamassa nykyistä pienten kyläkoulujen vähentämistä.
Ei Loimaalle saada lapsiperheitä asumaan kun kaikki palvelut otetaan pois kyliltä.

keskuskoulua peruskorjataan jatkuvasti. Pienet kyläkoulut kannattaa säästää, enemmän maksaa isojen koulujen aiheuttama koulukiusaaminen. Samoin asukkaat nimenomaan lapsiperheitä saadaan. kun palveluita on riittävästi, Perheet haluavat usein pikkukylille asumaan.

Ei Loimaalla riitä rahaa muuhun, kun pitää maksella isoja maataloustukia.

Loimaan budjetissa ei ole maataloustukia mutta valtion budjetissa on. MTn mukaan maajussit saavat kohta yli 400 miljoonaa lisää. Samanaikaisesti kaikille työttömille ei viitsitä maksaa edes peruspäivärahaa. Kokemusta on.
Maataloustuki vaikuttaa Loimaaseen esim. pienempinä valtionosuuksina, koska rahaa ei ole tai ainakaan ei viitsitä verottaa enemmän palkansaajia.

Yksikään kylä ei kuole siihen kun kyläkoulu loppuu. Kylän kuoleman seuraus on kyläkoulun loppuminen. Näyttää siltä, että kojonperä, virttaa, niinijoki ja kauhanoja on jo kuolleet. Enää pitää kyläkoulu haudata, kuten on tehty jo kymmenille kouluille Loimaallakin! Tämä on vain siedettävä. Sivukylille ei kannata kyläkoulun toivossa muuttaa.

Totta turiset. Ensiksi kylällä lopetetaan Posti ja kukkakauppa, sitten Nordea, lihakauppa tuhoutuu tulipalossa, palvelutalot homeeessa, terveyskeskus henkitoreissaan ja nyt mietinnässä koulut ja kirjasto.
Onneksi on Ärrä ja S-market ja Teboil ja apteekki sinnittelee.
Valoisa tulevaisuus edessä.

Loimaan kylien syntyvyys on oikein mallillaan. Sen sijaan lähempänä keskustaa on suuri lapsivaje (Hirvikoskelta vähenee n. 120 lasta) joten kylien lapset halutaan sinne pienentämään kiinteistökuluja. Eli kylät eivät suinkaan ole kuolemassa tai kuolleet vaan ongelma on jossain ihan muualla, mutta kylät saavat maksaa muiden alueiden lapsikadosta ainoilla harrastustiloillaan ja viimeisillä palveluillaan.

Sivistysvaliokunnan kokouspöytäkirjan liitteenä on konsulttifirman raportti. Sieltä vain lukemaan. Kyläkoulut on mahdollista saada hyvinkin kustannustehokkaiksi, eikä valtakunnallisen oppilaskulujen keskiarvon yli mennä juuri missään. Asukasmäärissä kylät pysyvät myös hyvin tasaisissa lukemissa. Lapsimäärien vaihtelut pysyvät normaalin rajoissa. Sitä paitsi sellainen kyläkoulu, jossa oppilasmäärä on puolittumassa ja sellainen, jonka oppilaskulut ovat kaupungin korkeimpia, ovat lakkautussuunnitelmilta suojassa, eli tässä ei nyt ole kyse siitä, että suljettaisiin vähälapsisimmat tai kalleimmat kyläkoulut.

Jos kyläkouluissa olisi pätevää henkilökuntaa ei tarvitsisi kuljettaa oppilaita Hykkiin tai Keskuskoululle.

Mellilä saa kummasti säilyä, mistähän se johtuu?

Kauhanojan saisi sulkea ensimmäisten joukossa, sinne kuljetetaan jo nyt kauempaa lapsia. Kulut kasvaa.

Koululaisen näkökulmasta pieni kyläkoulu on rauhallisempi kun oppilaista suurin osa jo tuntee toisensa entuudestaan, lisäksi lyhyeen koulumatkaan ei tarvita autoa eikä stressaavia aikatauluja. Olen itse käynyt ensimmäiset neljä vuotta pientä kyläkoulua ja täytyy sanoa että se oli parasta kouluaikaa. Sen jälkeen koulumatka nelinkertaistui ja tuli uusi yllättävä ilmiö kuvaan nimittäin koulukiusaaminen alkoi näkyä joidenkin kohdalla. Kun kouluja keskitetään yhdeksi isoksi niin se myös maksaa, taloudellisessa vertailussa edut ovat todellisuudessa suhteellisia ja lapsen henkisen kehityksen kannalta jopa kyseenalaisia? Säästämisestä ei ole veronmaksajille hyötyä koska ne säästöt ei näy oikeastaan missään, vaikka vuodesta toiseen "säästetään" niin verotus ei kevene mihinkään, välillinen verotus pitää siitä huolen.