Esim amerikassa omakotitaloissa tuollaista vielä harrastetaan. Onko meillä jo joku täysin eri (huono) menetelmä käytössä?
Tehdäänkö Suomessa sähköjen maadoitus hautaamalla kuparitanko tms maahan?
Anonyymi
162089
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Suomessa vaaditaan maadoituselektrodi kiinteistöasennuksissa. Elektrodin mallia, mittoja tai muotoa ei ole tarkasti määritelty.
Tankojen hautaaminen on harrastelijoiden askareita, ammattilaiset kaivavat kupariköyttä maastoon.
Nimenomaan ammattilaisilta löytyy vehkeet pystymaadoitusten tekoon eikä harrastelijoilta -että semmosta soopaa taas tuossa yllä
Hah, hah. Ranet ja antennihemmot ne moukaroivat maahoituspiikkejä torppien nurkille. Oikeat ammattilaiset eivät moiseen alennu.
Laitappa googleen hakusanaksi vaikkapa "pystymaadoitus" ja mieti että vaikuttavatko tulokset harrastelijoiden vai ammattilaisten töiltä.
ps. ei ammattilaset niitä tankoja moukarilla lyö vaan esim. Pionjärillä.
Ei oikeiset sähköammattilaiset tuollaiseen pelleilyyn lähde, kun on lääniä tehdä kunnon maadoituksiakin. Harvoin on tilanne että maadoitusta ei voisi muualle tehdä kuin perunakellarin pohjalle. Siellä täytyisi hakata maadoituspiikki vaikka Kiinaan saakka.
Maadoituselementin fyysisellä koolla on merkitystä salamaniskun hetkellä muodostuvien potentiaalijakaumien kannalta katsottuna.
Lehmät laitumella voivat kuolla, jos lähellä lyö maahan salama. Syynä se, että yhteen pisteeseen osuvan salaman syöksyvirta aiheuttaa maan pintaan potentiaalijakauman (jännite = potentiaaliero) jossa korkein potentiaali on iskukohdassa ja siitä se sitten putoaa noin 1/r lain mukaan. Kun lähellä iskukohtaa potentiaali muuttuu nopeasti paikan funktiona niin lehmän etu- ja takajalkojen välille syntyvä potentiaaliero eli jännite riittää tappamaan lehmän. Myös vedessä oleva uimari on vaarassa kuolla sähköiskuun jos salama lyö lähelle veteen.
Nyt jos maadoituselektrodi on yksi ainoa tanko niin tapahtuu sama ilmiö eli tangon ympäristössä salamaniskun hetkellä on vaarallisia potentiaalieroja hyvin lyhyellä matkalla. Jos elektrodi sen sijaan onkin esimerkiksi pitkä rakennuksen ympärille maahan haudattu kaapeli, niin se tuottaa hitaammin etäisyyden funktiona muuttuvan potentiaalijakauman. Tälläin maadoituselektrodin lähialue ei salamaniskun hetkelläkään ole yhtä vaarallinen kuin tankoelektrodin tapauksessa.
Yhden maadoistuselektrodin sijaan mieluummin kuparinen maadoitysköysi ja yhden maadoitusköyden sijaan mieluummin useamman maadoitusköyttä jos on omakotitalosta kyse. Tällöin yhden kaapelin katkeaminen maansiirtotöiden yhteydessä ei pilaa maadoitusta.
Tuossa jäi minulle virhe. Tuo 1/r potentiaalijakauma pätisi kolmiulotteisessa tapauksessa, jolloin sähkökenttä pistevarauksesta on 1/r^2 lain mukainen. Maadoitustilanne on jossakin määrin kaksiulotteinen, kun ukkospilven peilikuvavaraukset sijaitsevat maan pinnassa. Salamaniskun potentiaalijakauma on siis kutakuinkin sylinterisymmetrisen tilanteen Laplacen yhtälön mukainen (pystysylinteri) eli potentiaali on V=A*ln(r) B tietenkin jättäen huomioimatta maaperän johtavuuden epähomogeenisuudet kuten puiden juuret jne.
Riittävän iso demagnetisoitumaton rautakanki korvaa kaikki kupariviritelmät. Varsinkin jos sen lyö pystyyn MCMK 5x16 32S-tyyppiseen kaapeliin.
Suomessa haudataan tavallisesti esim. vesijohdon tai viemärin ojaan kuparivaieria. Toinen keino on perustusten valun sekaan haudattu kuparivaijeri. Yksi rulla 16 mm2 25m riittää omakotitalolle.
En nyt muista tarkkaan, mutta aika syvälle tuli haudattua, kun maadoitus asennettiin pellon alle - ettei kyntöaura ota kiinni. Siellä tuli pohjavesi vastaan ja tästä syystä kaapelia pistettiin muistaakseni vain 15m. Tiedä sitten, onko laillinen, vai menikö asentajan omiin varastoihin loppupätkä? Rantatontin hyötyjä taitaa olla.
Pystyelektrodilla voi olla jotain merkitystä 50 Hz kannalta. Ukkossuojauksessa se on nollan arvoinen. Ukkosen aiheuttama syöksyaalto kulkee pintaa pitkin eikä se maahan kaivaudu.
Voimalatoksissa ja kytkinkentillä maadoitus tehdään koko kentän kiertävällä ja kentän alle kaivetulla elektrodiverkolla johon johtojen ukkosköydet kytketään.
Maadoitusverkon potentiaali tietysti nousee syöksyaallon vaikutuksesta mutta laitteet ei mene rikki kun ne kaikki ovat samassa potentiaalissa.
"Tehdäänkö Suomessa sähköjen maadoitus hautaamalla kuparitanko tms maahan?"
Tuo on yksi monista tavoista. Tosin ei umpikuparia, vaan kuparilla pinnoitettu teräspuikko.
Niin siis joo.. Riippuu mistä roikkuu, mitä maadoituksella tarkoitetaan tässä...
Jakelumuuntajalla kaivetaan toision tähtipiste PEN-johtimena maahan oikein huolella, sitten saman potentiaalin PEN tuodaan joka kiinteistöön ja se kaivetaan sieltäkin päästä oikein huolella maahan...
Eli nolla voidaan periaatteessa ottaa maasta ja se kestää jopa kuormaa kun jokainen jakelumuuntajan rakennus on kaivettu maahan. Salamahan taas kulkee rakennuksesta tuota PEN:iä pitkin sitten maahan tehokkaasti joka suuntaan..
Meikä-
Maan resistiivisyydessä eroja eripuolella Suomea, mutta "täälläpäin muuntamoiden maadoitusresistanssit tyypillisesti luokkaa 5-30 ohmia.
Kovin hyvin ei noilla arvoilla "kuormaa kestetä"
Joku märkä mutamaa johtaa paremmin kun kuiva hiekka ja siinäkin on eroa että kuinka läheltä otetaan muuntamoa, montako rakennusta on ympärillä, ja kuinka iso "vastaanottava" maadoituselektrodi on.. sen verran märkä muta kestää kuormaa että henki lähtee ainakin palajainjaloin. "kuorman kestäminen" ilman mittayksiköitä on suhteellinen käsitys, 30mA voi olla jo paljon.
Meikä-