Parantuminen vai henkiinjääminen!?

"Hmm. Kumpi oikeasti parantaa? Sisäelimen toiminta heikkenee ja varotoimenpiteenä kirurgi päätyy sen poistamiseen, esim perna, umpilisäke. Potilaan toivomuksesta toinen lääkäri antaa vielä mahdollisuuden, ja niinpä sairastunut päättääkin hakea korjausta vyöhyketerapiasta, jossa aineenvaihduntaan paneudutaan tavalla, jota nykylääketiede ei tunne, ja tämän lisäksi potilas saa vielä muitakin ohjeita mm ravintoon liittyen. Potilaan tila kohenee ja leikkaukselta vältytään.

Parantuminen on osattava erottaa henkiinjäämisestä. Molempia tarvitaan. Ylimielisyys on syytä unohtaa, samoin tuohon liittyvä termistö, kuten uskomushoidot, joita skeptikot ja poliitikot jo vuosikymmeniä ovat omahyväisesti viljelleet.

Poliitikot ja lääkärit mielellään puhuvat muista myös populisteina ja unohtavat kokonaan, ketkä nämä vanhusongelmat oikein ovat aikaansaaneet. Tosin virallisesti meillä tunnetaan ainoastaan kaksi populistihörhöryhmittymää, nimittäin perussuomalaiset ja uskomushoitajat eli lääketieteen ulkopuolisen koulutuksen saaneet hoitajat, joiden kanssa on hyvin kyseenalaista näiden arvollisten arvopohjaisten ryhtyä kanssakäymisiin.

Mielenkiintoista. Mutta sitähän elämä kaikin puolin on! "