HS: Musteen jäljillä
~ x -
Ilkka Luoma 6.6.2019 - 8:03
Paperillinen informaatiosiirto on eräs kunniakas aikakausi, joka toi töitä ja loi kokonaisen elinkeinosaarekkeen – kaikkine oheispalveluineen. Eilen, tänään eikä huomennakaan muu eläinkunta ole tarvinnut/ tarvitse keskinäiseen kommunikointiin mitään (materiaalista) kantorataa, paitsi evoluution luomat ääniaallot, hajumolekyylit, fotonisiirron sekä meille tuntemattomat muut kommunikointitavat.
Ihminen kehitti paperista kantoradan toimittajan kynästä lukijan postiluukun kautta kahvipöytään luettavaksi. Meille on kehittynyt vallaton ja joskus kiusaannuttava uteliaisuus – nk. ”seitsemän päivää viikossa tiedonnälkä”. Pitää tietää mitä muualla tapahtuu.
Kehomme sisäinen informaatio kulkee tuntoelimistä hermoratojen kautta keskuskoneeseemme, aivoihin. Aivot kokevat ja säätelevät kaiken - vieden merkittävimmän määrän energiasta, jonka ravintona tankkaamme vatsalaukkuihimme.
Samalla tavalla moderni yhteiskunta lataa enemmän ja enemmän tietoa Google- yms. keskustietokoneisiin ja pilvipalvelimiin (datakeskukset) – vieden sielläkin jo vuoteen 2088 mennessä suhteellisesti saman määrän sähköä kokonaisuudesta kuin verrantona aivomme nappaavat kehostamme!
Printtimedia on aloitanut kuolinkamppailunsa – ihmiset katselevat uutisensa, juorunsa ja haluamansa tiedon ”verkoista” littunäyttöjensä läpi aivojen käsiteltäväksi ja yksilöllisesti ymmärrettäväksi. Tieto muuttaa matkalla ja tieto käsitteistyy aivoissamme – kullekkin kapasiteettinsa mukaisesti.
Paperilehti on miltei ympäristörikos?
Koko informaatiologistiikka on paperillisena muotona täynnä erilaisia energiareikiä – toki myös tuottoisia kohtia, joista voidaan tuotannon hukkaenergia johtaa esimerkiksi kotitalouksien leivänpaahtimiin. Paperiradan viive on huomattava; eläinkunnassa ei ole kaukoinformaatiota, mutta lähitietoistuminen tapahtuu välittömästi – ikäänkuin sähköisesti.
Sähköinen informaatio vähentää energeettistä liikettä – tuoden tiedon päätteisiin - taskuihin kännyköihimme.[2013]
...
4370
~ x -
Ilkka Luoma 6.6.2019 - 8:03
Paperillinen informaatiosiirto on eräs kunniakas aikakausi, joka toi töitä ja loi kokonaisen elinkeinosaarekkeen – kaikkine oheispalveluineen. Eilen, tänään eikä huomennakaan muu eläinkunta ole tarvinnut/ tarvitse keskinäiseen kommunikointiin mitään (materiaalista) kantorataa, paitsi evoluution luomat ääniaallot, hajumolekyylit, fotonisiirron sekä meille tuntemattomat muut kommunikointitavat.
Ihminen kehitti paperista kantoradan toimittajan kynästä lukijan postiluukun kautta kahvipöytään luettavaksi. Meille on kehittynyt vallaton ja joskus kiusaannuttava uteliaisuus – nk. ”seitsemän päivää viikossa tiedonnälkä”. Pitää tietää mitä muualla tapahtuu.
Kehomme sisäinen informaatio kulkee tuntoelimistä hermoratojen kautta keskuskoneeseemme, aivoihin. Aivot kokevat ja säätelevät kaiken - vieden merkittävimmän määrän energiasta, jonka ravintona tankkaamme vatsalaukkuihimme.
Samalla tavalla moderni yhteiskunta lataa enemmän ja enemmän tietoa Google- yms. keskustietokoneisiin ja pilvipalvelimiin (datakeskukset) – vieden sielläkin jo vuoteen 2088 mennessä suhteellisesti saman määrän sähköä kokonaisuudesta kuin verrantona aivomme nappaavat kehostamme!
Printtimedia on aloitanut kuolinkamppailunsa – ihmiset katselevat uutisensa, juorunsa ja haluamansa tiedon ”verkoista” littunäyttöjensä läpi aivojen käsiteltäväksi ja yksilöllisesti ymmärrettäväksi. Tieto muuttaa matkalla ja tieto käsitteistyy aivoissamme – kullekkin kapasiteettinsa mukaisesti.
Paperilehti on miltei ympäristörikos?
Koko informaatiologistiikka on paperillisena muotona täynnä erilaisia energiareikiä – toki myös tuottoisia kohtia, joista voidaan tuotannon hukkaenergia johtaa esimerkiksi kotitalouksien leivänpaahtimiin. Paperiradan viive on huomattava; eläinkunnassa ei ole kaukoinformaatiota, mutta lähitietoistuminen tapahtuu välittömästi – ikäänkuin sähköisesti.
Sähköinen informaatio vähentää energeettistä liikettä – tuoden tiedon päätteisiin - taskuihin kännyköihimme.[2013]
...
4370
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.