Minulla on nyt pieni ongelma. Olen tavannut erään miehen jo noin neljä kuukautta sitten. Meillä on ollut jonkunnäköistä juttua. Jotenkin aina kun näen tämän jossain, niin kasvoilleni nousee typerä hymy, enkä vain voi lopettaa hymyilemistä.. On aika inhottava tilanne hymyillä kuin idiootti=) Muutenkin hänen läheisyydessä tunnen käyttäytyväni jotenkin energisemmin ja tunnen että millään muulla ei ole yhtään mitään merkitystä.
Kuitenkin eräs toinen haluaisi seurustella kanssani ja on aivan ihana. Kohtelee todella ihanasti ja reilusti ja tällaisen kanssa voisin joskus tulevaisuudessa kuvitella perustavani perheen.. Tämän olen tavannut vasta ensin mainitsemani henkilön jälkeen.
Mutta..Pysynkö/ kannataako minun unohtaa tämä ensimmäiseksi mainitsemani henkilö? Uskon että siitä ei kuitenkaan mitään voisi tulla pidemmän päälle
Olisi tosi kiva jos voisitte antaa neuvoja!! Kiitos jo etukäteen! Tunnen olevani epäreilu tätä jälkeenpäin tapaamaani kohtaan, vaikka hän tietääkin tavallaan tästä ensimmäisestä..
Kuitenkin eräs toinen haluaisi seurustella kanssani ja on aivan ihana. Kohtelee todella ihanasti ja reilusti ja tällaisen kanssa voisin joskus tulevaisuudessa kuvitella perustavani perheen.. Tämän olen tavannut vasta ensin mainitsemani henkilön jälkeen.
Mutta..Pysynkö/ kannataako minun unohtaa tämä ensimmäiseksi mainitsemani henkilö? Uskon että siitä ei kuitenkaan mitään voisi tulla pidemmän päälle
Olisi tosi kiva jos voisitte antaa neuvoja!! Kiitos jo etukäteen! Tunnen olevani epäreilu tätä jälkeenpäin tapaamaani kohtaan, vaikka hän tietääkin tavallaan tästä ensimmäisestä..
Vastaukset 13
Vanhimmat
" tunnen että millään muulla ei ole yhtään mitään merkitystä", ja lakkaa hymyilemästä typerästi sinä
onnellinen persikka!
katsastaisin ensimmäisen henkilön nin pitkälle, kun virta vie. Vaikka aina sanon, että "ajattele järjellä", niin jos tuntemus on vahva, niin eihän se väärä voi olla. Tunteistaan myös kannattaa kertoa toiselle osapuolelle:)
vai persikka=)
Kiitos vastauksista, minulla on vain sellainen tunne, että jos nyt sanon tälle jälkimmäiselle ei, niin ensimmäisestäkään ei tule mitään. Tuntuu että tämä ensimmäinenkään ei ehkä halua mitään vakavampaa. Tosin en tiedä että haluanko itsekkään. Mutta olen kyllä enemmän tunne- kuin järki-ihminen..
Pistetään pillit pussiin vähäksi aikaa, eikä ajatella kuin itseämme. Pidä sinäkin molemmat! Vaadi sen verran tilaa ympärillesi, että saat elettyä tätä yhtä ja ainoaa elämäämme ja tutustua molempiin. Jos tuntee voimakkaasti useampaa kuin yhtä kohtaan, niin ei sille mitään näytä voivan, itsekin puhun tuossa alempana omasta kolmen vuoden piinastani... Sinun pitää kuitenkin ottaa huomioon se, että sinulta siis puuttuu vielä perhe, joten sinun jutullasi on suurempi merkitys kuin minun jutullani. Onneksi tunnustat sentään itsellesikin, että pidät kahdesta miehestä! Parempi niin päin, kuin että torjuisit omat tunteesi ja etsisit koko loppuelämäsi ajan itseäsi!
No, voihan sitä kai olla itsekäs ja roikottaa kahta ihmistä samanaikaisestikin.. Mutta olisko kiva olla itse siinä tilanteessa..? Mä sanoisin että tee valinta. Epäreilua tätä vakavammin kiinnostunutta kohtaan, jos alotat hänen kanssaan jotain ja ajatukses ovat muualla.
Jos päätät olla hänen kanssaan, yrität olla fiilistelemättä toisen suhteen mahdollisimman vähän vaikka sitä ihastusta ei voikaan väkisin sammuttaa. Kyllä se siitä sitte ajan kanssa. Jos taas haluat katsoo sen ensimmäisen tapauksen, sanot vain toiselle reilusti että tarvitset vielä miettimisaikaa. Se sitten odottaa tai ei odota, sen näkee sitte. Kaikkee ei voi saada.
Kannattaisi keskustelemalla molempien kanssa erikseen ja tutkimalla tunteitaan mitä tehdä. Ei kannata pelailla pitämällä kahta, se ei ole oikein ketään kohtaan pitemmän päälle.
Joo voi olla et joskus on parempi että pitää tavallaan molemmat, mutta itselläni on just tää tilanne. Olen naimisissa ja jotenkin suhde mieheeni on ollut jäissä, koska ajattelen toista, siis vain ajattelen. En ole puhunut ihastukselleni tunteistani ja samalla laiminlyön miestäni. Olen energinen ja iloinen ihastukseni seurassa. toisaalta en muista milloin mieheni kanssa oltais riidelty, ehkä joululomalla jostain. Ihastumisen tunne on ollut nyt niin voimakas, että vaikka oolen hyvän matlkaa yli 30, niin tunne vie jalat alta! Olen sisältä se sama teinityttö, joka ihaili salaa, saavuttamatta yhtään mitään sen kummempaa.
Ennen kesää ihastukseni lähtee pois...kuolenkohan ikävään vai voinko olla yhteydessä häneen edelleen. Hän on kuitenkin erittäin hyvä ystäväni ja vieläpä perhetuttu, PAHA JUTTU!
hymy kertoo kaiken.eikä se ole hänen mielestään varmaaan typerä.sinusta vaan tuntuu siltä koska hän saa sinussa aikaan niin vahvoja tunteita..oisko jotenkin näin...
Niin, voihan se olla. Tuntuu vain tyhmältä kun ei vaikka kuinka yrittäisi pysty hallitsemaan edes omia ilmeitään..=)
Luuleeko se toinen mies että se sun ekaks tapaamasi mies on sun veli tjs.? Mielestäni kannattas kertoaa että tapaat toista. Ei ole vissiin kiva kuulla sit vuoden päästä että "olenpas tässä tavannut kaiken aikaa toistakin".
Tai sit vaan teet sen ekan kanssa lapset ja sen jälkimmäisen miehen otat kasvattamaan niitä :)
Siis en varsinaisesti tapaile sitä ensimmäistä, jossain yhteydessä kuitenkin ollaan, mutta aika vähän. Ja kyllä tämä jälkimmäinen tietää että meillä on ollut ja että meillä on tavallaan juttua vieläkin sen ensimmäisen kanssa..
Tiedän että minun pitäisi päättää, sillä en todellakaan ole sellainen joka leikkii monella yhtä aikaa, se ei ole reilua ketään kohtaan. Tavallaan olen kuitenkin jo siinä tilanteessa.. Mutta kiitos kuitenkin neuvoista kaikille!!
sulla taitaa nyt olla asiat niin että haluat joka tapauksessa olla jomman kumman kanssa, et yksin. eli haluat olla varma, että jos toista ei saa, niin toisen sitten. pelkäät sitä tilannetta jos "menetät" kummatkin.. sanoisin että kuuntele sydäntäsi äläkä leiki asioilla, ei kitkaa tms voi päässään kehittää. Vaikka toinen kuinka olisi ihanne-isi, et kai halua seurustella henkilön kanssa joka nyt OLISI kaikinpuolin hyvä muttei kuitenkaan ole..ja hmm, jos se suhun ihan lääpällään on ni saattaa se olla vielä myöhemminkin. Nyt keskityt tähän ihastukseen ja katsot tuleeko siitä mitään. jos ei, niin ei silti kannata rynnätä tän kakkosmiehen syliin vaan sen takia et se nyt on tosi jees vaihtoehto..