Moi,
olin katsomassa ostomielessä n. 30 vuotta vanhaa lasikuitinen purjevene. Vantteja on kolme per puoli, alavantti sekä eteen ja taakse, ylävantti keskellä. Kannen alapuolella jokaisella on hieman eriltyyppinen kiinnitys — taaksepäin menevalla vantilla on hyvin vankka rautaprofiilia joka muotoutuu kyljen mukaisesti, ylävantillä keskellä on kiinni metalli joka on kiinnitetty puurakenteisiin ja sekin ohjaa voimat hyvin runkoon, ja alavantit eteenpäin ovat kannen alapuolella ruuvattu kiinni vain kattoa vasten n. 5x10cm metallilevyjä välissä.
Juuri näillä vain metallilevyllä kiinnitettyllä alavanteillä eteenpäin on lasikuitu kohonut noin sentin verran, eli koko se 5x10cm leveä metallilevy ja sen ympäristö on tai on ollut niin vedossa ylöspäin, että kanssi on sen alueella hieman ylöspäin koholla. Kansi ei kuitenkaan vantien ollessa paikalla liikkuu mitenkaan, eli kannen muoto on vaan pysyvästi omaksunut nuo vetovoimat.
Kysymykset lienee sitten:
1) Vaikuttaako miten ongelmalliselta, näin kestävyys- ja turvallisuusmielessä?
2) Pystykö miten helpposti vahvistamaan, ja miten/millä?
3) Saako kannen jotenkin taas suoraan — ongelmana päitsi optikkaa myös päällä olevat teakrimat jotka liikkuvat sen mukaan…
Kiitos neuvoista ;)
olin katsomassa ostomielessä n. 30 vuotta vanhaa lasikuitinen purjevene. Vantteja on kolme per puoli, alavantti sekä eteen ja taakse, ylävantti keskellä. Kannen alapuolella jokaisella on hieman eriltyyppinen kiinnitys — taaksepäin menevalla vantilla on hyvin vankka rautaprofiilia joka muotoutuu kyljen mukaisesti, ylävantillä keskellä on kiinni metalli joka on kiinnitetty puurakenteisiin ja sekin ohjaa voimat hyvin runkoon, ja alavantit eteenpäin ovat kannen alapuolella ruuvattu kiinni vain kattoa vasten n. 5x10cm metallilevyjä välissä.
Juuri näillä vain metallilevyllä kiinnitettyllä alavanteillä eteenpäin on lasikuitu kohonut noin sentin verran, eli koko se 5x10cm leveä metallilevy ja sen ympäristö on tai on ollut niin vedossa ylöspäin, että kanssi on sen alueella hieman ylöspäin koholla. Kansi ei kuitenkaan vantien ollessa paikalla liikkuu mitenkaan, eli kannen muoto on vaan pysyvästi omaksunut nuo vetovoimat.
Kysymykset lienee sitten:
1) Vaikuttaako miten ongelmalliselta, näin kestävyys- ja turvallisuusmielessä?
2) Pystykö miten helpposti vahvistamaan, ja miten/millä?
3) Saako kannen jotenkin taas suoraan — ongelmana päitsi optikkaa myös päällä olevat teakrimat jotka liikkuvat sen mukaan…
Kiitos neuvoista ;)
Vastaukset 44
Vanhimmat
Jos muutos ei palaudu, se on pysyvä ja rakenne on antanut periksi. Valmistaja ei ole suunnitellut sitä sellaiseksi, kuten tiikkirimatkin kertovat. On ihan varma asia, että lujuus on murto-osa siitä, mikä se on olut uutena.
Ainoa tapa saada kansi suoraksi, on rakentaa se uudelleen ja ainoa tapa saada se pysyvästi suoraksi, on tehdä siitä vahvempi ja senkin jälkeen varoa rikkomasta sitä kiristämällä liikaa. Kun kiristää tarpeeksi, joku paikka antaa periksi.
Kaikki olennaiset tiedot puuttuvat, joita tarvittaisiin asian arvioimiseen.
Esim venekoko tai jos osaamista olisi niin vanttien suurin vetovoima olisi tietysti parempi. Sitten rustien paikat suhteessa mastoon, laitaan ja toisiinsa.
Jos kannessa on pysyvä muodonmuutos väliaineena käytetyn vaahdon alueella, ei laminaatin eikä koko kerrosrakenteen lujuus ole alentunut välttämättä juuri ollenkaan. tämä on mahdollista silloin, kun muodonmuutos on aiheutunut väliaineen liukumisesta leikkausjännityksen seurauksena. Balsakerrosrakenteessa tai umpilaminaatissa tätä mahdollisuutta ei ole olemassa, vaan pysyvä muodonmuutos on niissä aina pysyvä lujuuden alentuminen.
Asia riippuu siitäkin, millä matkalla sentin korkeussuuntainen muodonmuutos on syntynyt. Jos matka on tarpeeksi pitkä, on ongelmakin pienempi.
Jos venekoko on suurempi, pitäisi kannen vahvistamisen sijasta siirtää myös etummaisen rustin kuormat runkoon, eikä kanteen. Ihan pienessä veneessä voimat ovat sen verran pienet verrattuna kannen mitoituskuormiin, että on mahdollista jättää ne kanteenkin. Mutta se riippuu rikin geometriasta, eli missä suhteessa alavanttien kuormitus jakautuu etummaisen ja takimmaisen vantin kesken. Ilman alussa kysyttyjä mittoja ei sitäkään ole mahdollista päätellä.
Kiitos jo vastauksista. Kysymyksessä siis noin 30 jalkainen toppiriki, masto on 12m, ja kaikki kolme vanttit suorassa linjassa, noin 10cm sisään veneen ulkoreunasta . Tosiaan ainostaan etu-alavanttien kohdalla on kohonut, ja kohoman alue on sisältä/alapuolelta katsoen 5-10 cm sen 5x10cm vastaraudan ympäristöltä.
Ajatelin esim. sellaista, että voisiko vantin vastarauta ottaa pois, vahvistaa lasikuitu ja asentaa joko myös sivuille menevat raudat tai leveämpi vastarauta jakaamaan voimat isomalle aluelle? Vai onko korjaustarve sellainen, että lasikuitu sen kohdalla kokonaan uusiksi kun se kerran on venynyt?
Meni mun kommentti yllä ilmeisesti ei-kirjautuneena…
Onko rustit tasaisin välimatkoin, eli etummaiset ja takimmaiset yhtä kaukana päävanttien rusteista?
Jos ovat, on kuormaa 30-jalkaisessa jo sen verran, että kannattaa siirtää kuorma runkoon eikä kanteen. Sillä ei ole väliä siirretäänkö se lasikuitulaminaatilla vai teräksellä, mutta sillä on ettei kuvitella jatkossa kannen siirtävän kuormaa. Eli tarvitaan materiaalista riippumatta pystysuoraa levypintaa, mikä kuorman runkoon siirtää. Kyseisen levyn tulee olla kunnolla kiinni rungossa, rustissa sekä kannessa. On myös mahdollista laminoida levy lujitemuovista jolloin sen saa laminoimalla lujasti kiinni korjattuun kanteen ja runkoon, ja pultata siihen metallia kiinni johon taas ne rustit saa kiinni.
Jos taas etummainen on selvästi kauempana päävantista kuin takimmainen, voi asian hoitaa kantta korjaamalla ja vahvistamallakin. Korjaustarve riippuu siitä onko muodonmuutos alueella umpilaminaattia, vaahtokerrosrakennetta, vanerikerrosrakennetta, vaiko balsakerrosrakennetta. Ainoastaan vaahtorakenteisessa voi rakenne olla vielä lujaa vaikkei alkuperäisessä muodossa olekaan. Vaneri- tai balsaytimellä tulee huomata se, että muotoaan muuttanut kansi on voinut päästää puun kastumaan, ja se voi olla kärsinyt lahovaurioita mitkä tulee korjata. Teräsrakenteet purkamalla voi mahdollisen väliaineen laadun selvittää entisistä tai uudesta porausreiästä.
“Eli tarvitaan materiaalista riippumatta pystysuoraa levypintaa, mikä kuorman runkoon siirtää.”
Eli nimenomaan tuo minun mainitsemaa 10x5 metalli on levy kannen allapuolella josta menee vanttin kiinnitys läpi ja mutteri on sitä levyä vasten. On vaan se koko metallilevy ja parin senttin välitön ympäristö väänytynyt hieman ylöspäin. Kansi todennäköisesti umpilaminaatti, ja päällä vielä teakrimat.
Alavantit ovat molemmat yhtä kaukaa ylävantista, ja välimatka keskenään on ehkä noin 30-40cm niiden välistä.
Jos haluat korjata oikein, niin auki alueelta, jossa muodonmuutos on ja uusiksi. Työn kannalta ei ole juuri väliä onko tasainen alue isompi vai pienempi ja korjaus kannattaa joka tapauksessa ulottaa riittävän pitkälle ehjään kuituun. Muussa tapauksessa se hajoaa uudelleen vahvistetun uusitun alueen reunoista.
Niin sulla on vaakasuoraa levypintaa(kansi ja teräs) kun pitäisi olla pystysuoraa.
Ennen sen virheen muuttamista järkeväksi ei kestä korjattunakaan.
Kuulostaa suunnitteluvirheeltä. Kannen vahvistaminen poikittaista voimaa vastaan on saman virheen jatkamista. Oikea tapa olisi laittaa tuohon kohtaan vertkaali tuki, kuten laipio tai vastaava. Ei ihan pikku homma...
Äläosta
Niin paitsi jos vahvistus on riittävä.
" Oikea tapa olisi laittaa tuohon kohtaan vertkaali tuki, kuten laipio tai vastaava. Ei ihan pikku homma."
Nimenomaan vertikaalista levypintaa. Ja oikein tehtynä kyse on aika pienestä hommasta. Eikä tarvitse olla läheskään laipion kokoinen kun sivusuunnassa voimaa tarvitsee siirtää vain vajaat 10 cm. Korkeutta voisi levyllä olla vaikkapa 25 cm, niin runkoon tulevat taivutuskuormitukset jäävät jo varsin pieniksi.
Olennaisinta levyn oman lujuuden lisäksi on, että se on kunnolla kiinni kaikessa muussa eli:
1) rungossa
2) kannessa
3) vanteissa
Helpoin tehdä lienee laminaatti, johon on läpipultattu metalli, joka on kiinni levyn lisäksi vain vanteissa. Levylaminaattia saa kaupoista valmiinakin (G10 tai vastaavat), se vain pitää sitten laminoida lujasti runkoon ja kanteen.
Liitoslaminaatin paksuudeksi max 300 g/m^2 käyttäen riittää 3 mm joka puolelle levyä koko sen pinta-alalle, runkoa ja kantta vasten 5 cm leveydeltä täysi paksuus, ja ohenee yhteen kangaskerrokseen toisen 5 cm matkalla. Yhteensä runko ja kantta vasten siis karhennettavaa, puhdistettavaa ja laminoitavaa pintaa 10 cm leveydeltä molemmin puolin levyä. Mitoitus on epoksille, mikä tarttuu entiseen aikaa sitten kovettuneeseen laminaattiin kunnolla. Särmiin kittiä ennen laminointia 10 mm pyöristyssäteellä.
Ennen uuden vahvikkeen tekoa entinen vaurioitunut alue korjataan alkuperäiseen paksuuteen.
30ft veneen vanttien kiinnitys kanteen on paha suunnitteluvirhe. Pysyvä muodonmuutos on virheen seuraus eikä parane millään prikkakoolla. Rakenne on "pehmeä" ja heikompi kuin uutena.
Hajonnut lasikuiturakenne poistettava, viistottava ja laminoitava uudelleen . Vanttien veto rakkennettava kannen läpi rustirautoihin, jotka ovat rungossa. Vetotankoja, laipioita tms voi käyttää apuna. Jos edelleen mietit kannen alle vaakatukea ja kiinnitystä kanteen niin unohda koko projekti.
Seppomartti
50-vuotiaassa kolme jalkaa lyhyemmässä veneessäni kaikki kolme vanttia molemmin puolin venettä on kiinnitetty kanteen vain aluslevyillä ja kansi on suora ja kunnossa.
Jep, ja vanttien max vetovoima on kuinka paljon verrattuna 30 vuotiaaseen 30 jalkaiseen? Puolet vai vieläkin vähemmän? 2,5 kN vanttia kohden?
Kansikaan ei silloin ole kerrosrakennetta, vaan joko paksua umpilaminaattia, tai vielä paksumpaa puuta jossain muodossa, vanerina tai muuten. Ei mitenkään verrattavissa oleva tapaus ketjun aloittajan veneeseen.
Vetotankoa käyttäen siirretään ongelma kannesta runkoon.
Eli uudistuksen jälkeen runko taipuu siltä alueeltä missä vetotanko sitä kuormittaa aivan samoin kun nyt taipuu kansi.
.
Kuorma tulee jakaa polviolla (minilaipio, eli pystysuora levypinta) komponentteihin, kanteen kannen suuntainen komponentti, ja runkoon sen pinnan suuntainen komponentti. Mikäli sekä runko että kansi on polvion vaikutusalueella veneen poikkileikkauksessa suoria, ei tuo aivan täysin onnistu, jolloin pintaa vasten olevan komponentin tulee vaikuttaa niin suurella vipuvarrella että itse voima jää pienksi. Silloin rakenne kestää taipumatta ja murtumatta sen minkä pitääkin.
Koska vantit tulivan vajaan 10 cm päähän laidan ulkopinnasta, oletan vanttien ajatellun jatkeen olevan lähimmillään noin 8 cm päässä rungon ja kannen leikkauspisteestä. Eli vantin vipuvarsi momentin tuottamiseen on tuo 8 cm rungon ja kannen liitossärmän suhteen. Siksi noin kolminkertainen polvion korkeus vaatisi sen alareunaan kolmanneksen vantin vetovoimasta tuottamaan vastakkaissuuntaisen tukimomentin. Sen runko vielä kestää hyvin pienillä muodonmuutoksilla, kun tukivoima todellisuudessa jakautuu koko polvion piirin pituudeelle sekä runkoon että kanteen. Toki jos alueella on ennestään jotain pitkittäispintaa rungossa kiinni johon polvion alareunan voisi ulottaa, voi kyseisen runkoa vasten kohtisuoraan suuntautuvan tukivoiman siirtää siihen, mikä sitten jakaa sen paljon laajemmalle alueella runkoon. Tuon kokoluokan veneessä tämä ei kuitenkaan ole vielä välttämätöntä. Kyseinen pitkittäispinta voi olla vaikka kiinteä hylly kaapissa, sekin olisi jo veneessä riittävän lujaa ja jäykkää tarkoitukseen.
Toppirikisen 50-vuotiaan veneeni kannessa on balsaydin, ja vantit siis kiinni kannessa aluslevyin.
Oletko koskaan ottanut auki rakennetta, ja tarkistanut että balsaa löytyy myös aluslevyjen alta?
Ei balsaydin kansi sitä yleensä tarkoita, ettei sitä missään suuren kuorman alueella ole korvattu jollain muulla, kuten metallilla tai umpilaminaatilla, taikka vanerilla.
Jos kerrot sen aluslevyn dimensiot kolmessa suunnassa (korkeus, pituus, leveys) ja balsan paksuuden, olisi sen leikkauslujuus tietysti helposti laskettavissa, mikä tiedossa olisi myös se minkä sivun tai sivujen kautta leikkauskuorma siirtyy. Mikä riippuu jäykistävien pystypintojen etäisyykistä aluslevystä kussakin 4:ssä suunnassa. Eli jos aluslevy on keskellä kantta, voi sisään- ja ulospäin siirtyä saman verran, mutta jos selvästi reunan lähellä, siirtyy sinnepäin käytännössä kaikki, jolloin leikkauslujuus onkin samalla levykoolla vain puolet. Joka tapauksessa balsan leikkauslujuus on sitä käytettäessä todennäköisesti rakenteen heikoin lenkki, ei taivutus.
ranskalaisissa näkee näitä mokia
Ei näe ranskalaisissa, mutta tämä kannen nouseminen on ominaisuus esimerkiksi vanhoissa Swaneissa. Ominaisuus siksi, että kun se on niin monessa niin ei se voi vikakaan olla?
Mikään ei muuten estä siirtämästä etummaisen alavantin rustien paikkoja eteenpäin projektin yhteydessä, jos sille olisi jotain tarvetta.
Esim jos vahvikkeiden rakentaminen rustien nykyiseen paikkaan tuottaa tilan ahtauden vuoksi vaikeuksia. Jos niitä siirtää eteenpäin niiden kuormitus alenee, ja takimmaisen laavantin vastaavasti lisääntyy. Kun takimmaisen kiinnityksen lujuus ilmeisesti riittäisi suurempaankin, eikä itse vantinkaan mitoitus varmaankaan ole lähelläkään kriittistä, niin siirtomahdollisuus kannattaa huomioida.
Lisäksi tulee varmistaa missä sijainnissa uusi etuvantin paikka ei häiritse keulapurjeita, saattaisi olla tarpeen siirtää sitä myös hieman sisäänpäin.
Tällöin veneeseen saisi suuremman fokan skuutattua etualavantin ulkopuolelta sekä päävantin sisäpuolelta, minkä jaluskulma ulottuu takimmaisen alavantin kohdalle saakka. Olisiko sellaiselle tarvetta ko veneessä? Vai onko vanttien ulkopuolelta skuutattavien genuoiden käyttöalue riittävä sekä nousukyvyn että venevauhdin suhteen.
Kiitos asiallista neuvoista. Helpointa on varmaan ottaa taaksepäin vetävästä sivuvantista malli, sen kiinnitys on kannen alla juuri kuin yllä kuvailtu: kolmiomuotoinen rauta kulmassa vantti-ulkolaita-runko ja kanta ja runko vasten raudassa leveä T-profiili. Miksi näin ei ole alunperinkään tehty on sitten mielenkiintoinen kysymys…
Onko mitenkään järkevä tapaa poistaa alhaalta se vaurioitunut kuitua ilmaan että tarvisi ylhäällä ota teak rimat irti, se kun nyt teettäisi huimasti lisähommaa tähän hommaan? Hioisi alhaalta lasikuitu pois kunnes kansi suoristuu, sitten uudet kerrokset alhaalta ja siihen päälle metallipajasta kolmiorauta paikatun kannen alapuolen ja runkoon kulmaan? Vai onko tuo toiveajattelua?
Miksi "kolmiorauta" minkä kiinnittäminen runkoon on yksi lisäongelma. Mikset laminoi epoksilla lasikuidusta tai hiilikuidusta DIY- kolmiotasi haluamaasi muotoon ja paksuuteen suoraan kiinni rakenteisiin?
seppomartti
Puu, joka on muuttanut muotoaan, ei oikenee itsestään. Voit kokeilla laittaa kohonneen kohdan päälle metallilevyn, joka puristaa tiikkiä kantta vasten vantin kiinnikkeen yhteytteen ja toivoa, että se oikaisee puun ajan oloon. Väliin tarvitaan liimaa, mutta mitään takeita liimauksen onnistumisesta ei ole koska siellä on ollut vettä jo pitemmän aikaa.
Helpointa on varmaan vain tehdä rst levy, joka peittää virheen, jos se ei ole kovin laaja ja toivoa ettei uudelleen alas painettu tiikki ponnahda ylos muualta.
En ole aloittaja mutta voin silti arvata vastauksen tähän kysymykseen.
Vanttiruuvin pinta-paine olisi lasikuitulaminaatille liikaa, ja vaikka hiilikuitulaminaatti sen oikein tehtynä kestäisi, ei amatööri voi luottaa siihen että saisi sen oikein tehtyä. Ja lisäksi vanttiruuvin terästappi kuluttaisi aikaa myöten hiilikuitulaminaattiin tehtyä reikää soikeaksi, kunnes se pettäisi, ellei tekisi siihen vaihdettavissa olevaa kulutusosaa väliin.
Niinpä kokemattomalle helpointa on käyttää vanttiruuvin ja laminaatin välissä teräsosaa, mikä kiinnitetään läpipulttaamallla sopivaan umpilaminaattiin kiinteästi, jolloin liikkeen puuttuessa ko välistä estyy myös kuluminen.
Kyse on sitten enää siitä, mihin kohtaan/kohtiin tuo liitos halutaan tehdä.
Joko läpipultataan teräs sekä kanteen että runkoon koko pituudeltaan, tai sitten pelkkä teräslatta lujitemuovista tehdyn polvion pystysuoraan tasopintaan.
Minun mielestäni jälkimmäinen on paljon helpompi tehdä oikeaan veneeseen sopivaan muotoon ja saada se kunnolla kiinni kaikkiin muihin, ja lisäksi on vain yksi kuormaa kantava pulttiliitos lattaraudan ja polvion välillä. Lisäksi toki vesitiivisliitos kannen ja lattarustin väliin, mutta sen liitoksen ei juurikaan tarvitse kuormaa siirtää, ja tiivisteeksi käy vaikka polyuretaanimassa tuubista puristamalla. siis Sikaflex ym.
Runkoon tehtyyn läpipulttaukseen tarvitaan myös tiivistys, ja sen tekeminen vuotamattomaksi on isompi ongelma, koska se on niin suuresti kuormitettu, ja kylkihän on purjehdittaessa luovilla osittain veden alla!!!
Aloittajan metodi johtunee halusta kopioida veneessä jo ennestään olevan taaemman alavantin kiinnityksen rakenne sellaisenaan.
Kuten jo aiemmin kommnetoitiin, ei taipunut ja kastunut tiikki suoristu itsestään.
Teoriassa sen voisi liimata oikeaan muotoonsa kiinni kanteen, mutta jos/kun liimaus pettää ollaan ongelmissa.
Toinen tapa on ruuvata se alapuolelta kiinni kannen läpi, mutta ruuvaus voi myöhemmin sitten tihkua vettä sisään ruuvin metallin pintaa pitkin.
.
Vaikein mutta onnistuessaan paras tapa olisi tehdä molemmat. Helpommalla pääsee jos poistaa tiikkirimojen saumaksen paikallisesti, niin sitä kautta saa tarkennettua liimauksen oikeaa annostusta heti sen jälkeen kun ruuvit on kiristetty. Silti liimaa tulee olla riittävästi rimojen alapinnan tarttumiseen jo alkujaan, mutta sivuille mahtuu silloin ylimääräistä ja sitä saa rimojen väleistä tuoreeltaan selvästi ennen kovettumista tarvittaessa jopa vähennettyä. Mitään takeita ei tietenkään ole että rimojen yläpinnasta tulisi tuolla tavalla samantien tasainen pinta, ilman paikallisia kohoumia. Mutta parempi rimoja on jälkikäteen tarvittaessa työstää oikeaan muotoon kuin ottaa riskiä että niiden alle kertyy myöhemmin vettä mikä tekee tuhoja sekä jäätyessään että muutenkin.
Eikö niitä tiikkirimoja voisi höyryttää kuumaksi jollain keinoin jolloin ne taipuisivat haluttuun muotoon?
Aloittaja halusi ne suoraksi irroittamatta niitä kannesta.
Silloin niitä ei todellakaan voi höyryttää kuumassa taipuviksi.
Irtonaisina tilanne olisi tietysti toinen.
Eikö lasikuitu kestä kuumaa vesihöyryä?
Jos haluat pysyvän muodonmuutoksen, pitää puu lämmittää 170-230 asteeseen. Silloin solujen välissä oleva ligniini pehmenee ja puuta voi muotoilla. Muoto jää pysyväksi. Lämpötila vastaa kuumaa silitysrautaa.
Tiikin väri voi tummua lämpökäsittelyssä. Se riippuu myös siitä, millä aineilla pintaa on käsitelty. Puu itse ei syty palamaan, mutta jos siihen on laitettu öljyjä tms, niin voi käydä hassusti. Vaikka tiikin väri ei muuttuisi, öljyjen väri voi muuttua radikaalisti.
Hartsi kestää alle 100 asteeen lämpötilaa. Liimatkaan ei varmasti tykkää 200 asteesta.
Jos minä lähtisin tekemään tuota, niin ensinnäkin tekisin sen vain, jos on varaa mennä pahasti pieleen mukaan lukien tulipalo. Toiseksi käyttäisin uunissa lämmitettyä painoa esimerkiksi 7 kg kahvakuulaa. Kolmanneksi en teksi sitä.
Kyllä lasikuitu kestää tarpeeksi kuumaa lämpötilaa (ja kosteutta), mutta sen ympärillä oleva muoviksi kovettunut hartsi ei todellakaan kestä.
Googlaasin puun pasuttamista, ja netistä löytyy kyllä ohjeita puun taivuttamiseen höyrystämällä kotikonstein mutta ei mainita noin korkeita lämpötiloja. Vesihän kiehuu sadassa asteessa ja varmaan noista lämpötiloista näissä puhutaan.
Kyllä lujitemuovin eli lasikuiduksikin kutsuttu joka on kuitua ja hartsia luulisi kestävän kiehuvan veden sata-asteista höyryä.
Upottamalla puun kiehuvaanveteen sen saa kuumenemaan sataan asteeseen ja kostumaan paljon helpommin ja nopeamminkuin pelkällä höyryllä.
Mutta taivuttamisen kannalta siitä on hyötyä varsin vähän. Kokeilepa itse jollet muuten usko. Ligniini ei siinä lämpötilassa vaan pehmene riittävästi puun mutkalle saamiseksi, taikka mutkan suoristamiseksi.
Upottamalla puun kiehuvaanveteen sen saa kuumenemaan sataan asteeseen ja kostumaan paljon helpommin ja nopeamminkuin pelkällä höyryllä.
Mutta taivuttamisen kannalta siitä on hyötyä varsin vähän. Kokeilepa itse jollet muuten usko. Ligniini ei siinä lämpötilassa vaan pehmene riittävästi puun mutkalle saamiseksi, taikka mutkan suoristamiseksi.
Upottamalla puun kiehuvaanveteen sen saa kuumenemaan sataan asteeseen ja kostumaan paljon helpommin ja nopeamminkuin pelkällä höyryllä.
Mutta taivuttamisen kannalta siitä on hyötyä varsin vähän. Kokeilepa itse jollet muuten usko. Ligniini ei siinä lämpötilassa vaan pehmene riittävästi puun mutkalle saamiseksi, taikka mutkan suoristamiseksi.
Upottamalla puun kiehuvaan veteen sen saa kuumenemaan sataan asteeseen ja kostumaan paljon helpommin ja nopeammin kuin pelkällä höyryllä.
Mutta taivuttamisen kannalta siitä on hyötyä varsin vähän. Kokeilepa itse jollet muuten usko. Ligniini ei siinä lämpötilassa vaan pehmene riittävästi puun mutkalle saamiseksi, taikka mutkan suoristamiseksi.
Millä niitä 170-230 asteen vesihöyryjä on saatu aikaiseksi puuveneveistäjien vehkeillä? Tee-se-itse -miehetkin taivuttelevat puuta kotikonstein muutaman kympin maksavilla höyryputkivirityksillään.
Se ei ole "kanssi koholla" vaan skanssi.
Skanssi on Turussa heti ykköstien eteläpuolella, Piispanrististä Turkuun päin.
Veneen kansiin ei liity skanssit eikä kanssit.
Anonyymin arvaus ylhäällä oikein, eli tuo takavantin kopiointi lähinnä tuli mieleen kun siinä nyt saa toimiva malli joka veneestä jo löytyy. Johonkinhan sitä läpi tuleva vanttirauta täyttyy kiinnittää metallia vasten ettei hankaa lasikuitua.
Tuo teakin muodonmuutos voi olla vähemmän kuin tuossa ylhäällä pelätään. Ei se itsestään kyllä kiinni pysyy, mutta mun vaikutelma oli enemmänkin että koko rima tai kohinan kohtaan sattunut riman loppupätkä on vaan nousut hieman. Sen sijan siis että rimaa pitkin olisi muodostunut valtavia aaltoja. Kun vääntynyt lasikuitu ei enää alhaalta painaa ylös voisi kuvitella tuon teakin pysyvän paikalla uusilla ruuveilla. Teakin osalta se kohoma ei ole se ykkösongelma vaan se, jos siinä alla seisoo vettä.
Kiitos edelleen vilkasta keskustelusta. Mieluiten kuulen lisää vinkkejä tai mielipiteitä, tästä on vielä opittavaa lisää ennen kun ryhtyy korjailemaan ;)
"Mieluiten kuulen lisää vinkkejä tai mielipiteitä, tästä on vielä opittavaa lisää ennen kun ryhtyy korjailemaan"
.
Ota kuvia kohteesta, siis kaikista alavanteista ja niiden tuennasta nykyisen teräsosan liitos runkoon ja kanteen mukaanlukien, sekä kannen ylä- että alapuolelta kuvattuna, ja laita ne nettiin, ja linkki tänne. Joihinkin kuviin kannattaa laittaa mittanauha referenssiksi, niin kappaleiden koostakin saa selvää.
Vuotaako taaemman alavantin teräsosan ja rungon liitos tihkumalla tai enemmän, kun vene on kallellaan ja kiinnitysalue vedessä?
Jollei niin kuva voisi kertoa miten se on estetty, jos et asiaa sanallisesti osaa selvittää.
Aloittaja oli alussa vasta katselemassa venettä ja nyt korjaamassa?
Tässä välissä on ilmeisesti tehty kaupat koska kukapa toisen venettä korjaisi.
Onko liian myöhäistä sanoa "älä osta"?
Ei mitään ostettu, mutta jos tosiaan harkitsee voi sitä mahdollista remonttikin miettiä tarkkaan – eihän olisi kauppaa jossa tämä asia pimitetään vaan nimenomaan tätä ollaan tiedostettu. Vene on vuodesta toiseen katsastettu pursiseurassa ilman moitetta tuosta ja on ilmeisesti tuossa kunnossa purjehtinutkin ainakin viime 5-10 kesää. Tietenkin olisi kiva aina vaan ostaa parasta ja uuttaa, mutta vika joka on vähäinen ja korjattavissa ei nyt kategorisesti estää ostamista, ainakaan omalla kohdalla. Kyseessä kuitenkin 80 luvun paatti joka muuten vaikuttaisi olevan erittäin vankkarakenteinen, saa siellä olla jotain fiksatavaakin.
Katsastus ei kerro mitään veneen kunnosta, ainoastaan omistajan sosiaalisista kyvyistä.