Vaikeaa suhteessa.. Takana pitkä suhde..

Anonyymi

Ollaan oltu pitkään yhdessä. Menny kai ok tai sitten mä luulin niin. Mut kyl meillä meni ns hyvin.

Nyt viime vuosi ollut hirveä.

Olen ymmärtänyt että mäkin oon fiksu ja tajuan ja joskus myös usein tajuan miestäni paljon enemmän asioita eri jutuissa.

On tullut tunne, että hän ei arvosta ajatuksiani , eikä koskaan hirveästi niin tehnytkään vaan minä 20v arvostin häntä 100% silloinkin kun hän oli ihan väärässä eikä ymmärrä. Jotenkin hän oli ylempänä ja minä alempana "ns". Tuntuu että kuin sen pitäisi olla niin jotta suhde toimii. Mietin jopa välillä kuvittelenko mutta mielestäni en kyllä usein..silti epäilen itseäni. Olen jopa miettinyt onko tämä joku alisteinen suhde joka on vähän kuin henkistä väkivaltaa tai jotain.

Nyt kun olen alkanut arvostamaan itseäni enemmän, jota en ole todella tarpeeksi tehnyt niin tuntuu että en kelpaa. Onko miehellä oikeasti ongelma nyt tämän kanssa. Onko hänellä ongelma elää niin yhdessä parisuhteessa, että ollaa tasa veroisia?

Asia ei ole niin selkeä ja yksinkertainen, koska hän käyttäytyy asiallisen oloisesti ja näin ja kantaa vastuuta ja toimii kuin "kunnon ihminen" ja auttaa minua ja on herrasmiehen oloinen eli voi ajatella, että myös kunnioittaa minua, mutta jännästi kyllä minusta tuntuu että Hän tietää asiat miten ne on ja suurimmassa osassa asioita mun ajatukset on ihan pelkkää hölynpölyä, vaikka tietäisin paljonkin ja olisin oikeassa usein. Koen että hän ei arvosta minua vaikka tekee kaikkea ihanaa jos olen vain "tyytyväinen" kaikkeen.

Onko tää suhde ihan kohdillaan.
Välillä tosi paljon mietityttää.

On ollut hirveää tosipahaa oloa, pahaa oloa, kaipuuta, yksinäisyyttä, halua olla hänen kanssaan - meillä voi olla tosi kivaa yhdessä, mutta tuntuu että en ole rakastettu ihan itsenäni ehkä tai jotain, vaan ehkäpä vain sinä "helvetin kilttinä hissukkana" joka keskittyy sisustamaan muttei tajua yhtä hienosti asioita kuin mies (ja hän loukkaantuu paljon ellen ajattele hänestä kuin kaiken ymmärtävänä) joka olin 20v kunnes tajusin että minäkin olen hyvä. Mies kyllä kannustaa sanoin ja näin, jos ollaan sovussa eli en puhu mistään, mutta tuntuu ettei aidosti arvosta >minua< ehkä tai jotain. Olen lisäksi säikähtänyt kun olen tajunnut mieheni isän miten hän on niin olevan jotain saman kaltaista.. hän olisi varmasti suhtautunut ja suhtautunee kumppaniin eli naiseen juuri noin jotenkin kuin mitä mieheni tekee tai jotain.. ja se saa minut ihan "melkein oksentamaan" ajatellessa. Mietin onko appiukkoni aika sovinisti ja alistava ihminen ja mieheni jotenkin kasvanut siksi vähän saman tyyppiseksi ja sellaiseksi joka tyyliin ei kestä olla väärässä ja ei kestä ettei tiedä jotain ja vaimo tietää tai kenties että joku muu tietää. Tai tietää paremmin.

En ymmärrä..
Epävarma olo..
Kaipaan häntä, miestäni.
Mutta en halua mitään alistamista ja epävalidointia. En ansaitse sitä ja sehän ei olisi oikeaa/aitoa rakkautta.
Haluaisin sitä syvää rakkautta jota tunnen välillä häntä kohtaan niin välillemme mutten ymmärrä onko tässä kaikki normaalia vai ei jne..

5

110

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Oho, kuin minun kynästäni... tunnen olevani äidin jatke! Kait se on omaa syytäni.
      Kiitos nyt kestää kyllä se siitä! Noin olen ajatellut .

    • Anonyymi

      Ehkä toden totta en ole ainoa joka kokee tiettyjä asioita, samoja asioita avioliitossa miehen kanssa/ parisuhteessa. Mutta olen hämilläni ja en aina tiedä miten asianlaita on ja mikä oikein tässä on totta ja ei ja mikä on vaikka vääeintulkintaa.. toisaalta tuntuu niin vahvasti ja selvästi nämä asiat usein että en oikein usko tulkitsevani asioita ja väärin isoilta osin kuitenkaan. Aika pelottavaa havahtua että ei ole ymmärtänyt näitä juttuja yhtään ja nyt olen kuin uuden äärellä vaikka elänyt miehen kanssa näin kauan.

      Äidin jatke jäi todella mietityttämään.
      Jos jaksat niin kerro miten koet että olet äidin jatke? Joka tapauksessa toivottavasti löydät tai olet löytänyt balanssia näissä asioissa ainakin omalla kohdallasi elämääsi. Itse omakohtaisesti edelleen haen sitä.

      Mieheni äiti on hänelle ollut kovin tärkeä ja hän myös halvaantui raajoista kun mies oli teini-iän kynnyksellä ja hänen äitinsä menehtyi melko nuorella iällä n.45vuotiaana vain. Olen pohtinut mitä mieheni äiti ja äidin menetys yms on myös vaikuttanut häneen ja kaikkeen..suhteessamme..

      Parisuhteessa kumppaneiden elämät vain vaikuttavat nykyiseen suhteeseen mutta kun ymmärtäisi niin se auttaisi aina kaikessa epämääräisyydessään..

    • Anonyymi

      Kommentoin itse aiotustani.

      Koen että mieheni on kehitystasolta tunteiden jne kanssa lapsi tietyllä tapaa.

      Hän luulee että hänen perheensä voi kohdella miniää huonosti ja vaimo niiaa kiittää ja kumartaa ja hymyilee kun muut ovat jopa törkeitä ja ainakin täysin välinpitämättömiä toisesta ihmisestä ihmisenä.
      Mietin onko kyseessä ylpeys ja hauras itsetunto miehen perheellä ja miehellä.

      Minua ei enää kiinnosta mitä miehen perhe tekee, mutta että mies ei välitä minusta sattuu ja mietin pitääkö 20v liitto päättää. Siis minun pistää tämä poikki?

      Meillä on ihana pieni poika ja olemme kolmistaan kyllä sitten perheenä ns kaikki hyvin jos leikin ettei ongelmaa ole ja mielistelen miestäni. Mutta parisuhde on minusta ns jotenkin feikkiä vaikka meillä olisi ns kivaa. Siksi kun mies ei arvosta sen vertaa että on rinnallani jos hänen perhe toimii ikävästi tai törkeästi ja alkaa syyttämään minua ongelmaksi.

      Minusta hän on järkyttävä. Mieheni. En tunne häntä. Luotin häneen 20v. Sokeastiko? Vissiin?

    • Anonyymi

      Jäi epäselväksi se miten arvostuksen puute näkyy. Ei erimielisyys ole arvostuksen puutetta. Eikä sinun pidä odottaa että miehesi myöntää olevansa väärässä ja sinun oikeassa. Eikä miehesi pidä uskoa sinua vain koska olet fiksu tai asiantuntija.

      Jos mies taas on mielestäsi tyhmä, ehkäpä sinä et arvosta häntä.

      Jos miehesi laukoo tyhmyyksiä, pidä vain kinastelematta ja kohteliaasti oma pääsi. Äläkä anna miehesi tehdä päätöksiä teidän molempien puolesta

      • Anonyymi

        Niin. Kyllä. Ei eri mieltä olo ole minustakaan sitä ettei arvosta.

        Se on jollei suostu kuuntelemaan toisen puhetta, ajatusta tai ehdotusta, kuuntelemaan ihan yleensä/yleisesti muutenkaan, ja ei kykene näkemään kuin itsellään niitä hyviä ajatuksia muttei toisella (Ei lainkaan halua kuulla) ja loukkaantuu jos muitakin pitää, taikka pitäisi validoida. Ja odottaa kuitenkin samalla, että itseään kohdellaan kuitenkin niin.

        Ja mikäli hänen perhe käyttäytyy ja kohtelee minua huonosti, niin on epäkunnioittavaa yms mieheltäni olla heidän "mukana" siinä, eli ei minun rinnallani esim kun syljetään sanoilla naamaa päin loukkaavaa kommenttia tai osoitetaan muuten epäarvostusta kun näissä kyse ei ole ollut eri mielipiteistä.

        En pidä miestäni tyhmänä. Minusta hänellä on ongelma jota hän ei pysty käsittelemään ja uskoo olevansa virheetön. Voin rakastaa ihmistä jolla on virheitä, mutta sellaista joka ei pysty näkemään itseään kuin toista ylempänä ja virheettömänä ja toisen vain täynnä virheitä niin en helposti. Se on melko ylimielistä minusta. Minulla niitä virheitä kyllä on ja voin sen myöntää ha olen myöntänyt. Mies ei omaa mitään virheitä. Olen aika äimänä.

        Ihmissuhteiden outouksia.. vähintäänkin..


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Nellietä Emmaa ja Amandaa stressaa

      Ukkii minnuu Emmaa ja Amandaa stressaa ihan sikana joten voidaanko me koko kolmikko hypätä ukin kainaloon ja syleilyyn k
      Isovanhempien jutut
      6
      1247
    2. Mielessäni vieläkin T

      Harmi että siinä kävi niinkuin kävi, rakastin sinua. Toivotan sulle kaikkea hyvää. Toivottavasti löydät sopivan ja hyvän
      Ikävä
      18
      1231
    3. Nähtäiskö ylihuomenna taas siellä missä viimeksikin?

      Otetaan ruokaöljyä, banaaneita ja tuorekurkkuja sinne messiin. Tehdään taas sitä meidän salakivaa.
      Ikävä
      1
      1159
    4. Ei luottoa lakko maahan

      Patria menetti sovitun ksupan.
      Suomen Keskusta
      4
      1154
    5. Sinäkö se olit...

      Vai olitko? Jostain kumman syystä katse venyi.. Ajelin sitten miten sattuu ja sanoin ääneen siinä se nyt meni😅😅... Lis
      Ikävä
      0
      1134
    6. Persut petti kannattajansa, totaalisesti !

      Peraujen fundamentalisteille, vaihtkaa saittia. Muille, näin sen näimme. On helppo luvata kehareille, eikä ne ymmärrä,
      Maailman menoa
      0
      1133
    7. Housuvaippojen käyttö Suomi vs Ulkomaat

      Suomessa housuvaippoja aletaan käyttämään vauvoilla heti, kun ne alkavat ryömiä. Tuntuu, että ulkomailla housuvaippoihin
      Vaipat
      0
      1118
    8. Pupuhuhdasta löytyi lähes sadan kilon miljoonalasti huumeita

      Pupuhuhdasta löytyi lähes sadan kilon miljoonalasti huumeita – neljä Jyväskylän Outlaws MC:n jäsentä vangittu: "Määrät p
      Jyväskylä
      41
      1114
    9. Hyvää yötä ja kauniita unia!

      Täytyy alkaa taas nukkumaan, että jaksaa taas tämän päivän haasteet. Aikainen tipu madon löytää, vai miten se ärsyttävä
      Tunteet
      2
      1105
    10. Lepakot ja lepakkopönttö

      Ajattelin tehdä lepakkopöntön. Tietääkö joku ovatko lepakot talvella lepakkopöntössä ´vai jossain muualla nukkumassa ta
      1
      1100
    Aihe