Oletteko pitäneet kihjajaiset sukulaisille kun olette kihlautunut?
Miten ilmoititte asian heille?
Miten ilmoititte asian heille?
kihlajaisjuhla?
emppu
82351
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Tuohon haluaisin minäkin vastauksen ja samalla siihen ketä kihlajaisiin pitää kutsua? eikös ne ole yleensä ihan pienimuotoiset jos ollenkaan? olen aika avuton näissä :)
Minusta olisi ollut mukava kertoa lähimmille tästä päätöksesta kahvikupin ääressä, elikkäs siis pitää pienimuotoiset kihlajaiset. Mutta koska meidän mummon puskaradio toimii niin helkkarin tehokkaasti, että "pienimuotoinen" -käsitettä ei tunneta, en taida uskaltaa kahvituttaa ketään. Mies parka säikähtää pian kun kylällinen mummoja ja tätejä tulee onnittelemaan kihlauksesta, että mitäs ne häät sitten on =)
Kihlajaisiin voi kutsua jkko kamalan määrän sakkia ja järjestää ne jossain suuressa tilassa, kuten eräät tuttavame tekivät.. servetteihin oli jopa painettu kihlautumispäivämäärä ja kihlattujen nimet.. Huhhuijaa. Kesympi vaihtoehto olisi sitten meidänlaisemme.. Molempien kotona on pienet "kahvikutsut", joihin kutsutaan lähisukulaiset ja parhaat ystävät. Ei sen kummempaa.
Kihlajasia ei tietenkään ole mikään pakko edes pitää. Tai sitten ne voi pitää vaikka illalla makkaraa paistaen kojulla, vain parhaille kavereille.. Tai ihan mitä ikinä keksii!!
Kerroimme appivanhemmilleni kihlauksesta, ja samantien appiukkon korkkasi shamppispullon. Se oli ensimmäinen ns. juhlinta. Toinen juhlinta tapahtui pari kuukautta myöhemmin, kun appivanhempani tulivat minun vanhemmilleni kylään. Mukana olivat sisarukset ja silloin juotiin ns. kihlajaiskahvit. Muuta sukua ei kahveille kutsuttu. Ainoa virallinen tiedonanto kihlauksesta lähti sukulaisille hääjuhlan kutsukortin muodossa. Puskaradio tosin oli aika tehokkaasti hoitanut tiedottamisen jo sitä ennen.
Pidimme kihlajaiset vain kummankin perheille. Muita sukulaisia ei kutsuttu, mutta kiitettiin kun halusivat kuitenkin muistaa (kortti ja/tai kihlajaislahja).
Ilmoitimme kihlautumisesta vanhemmilleni. He keittivät aamuyöllä kahvit ja kaivoivat pullat pakasteesta samalla kun herättivät koko lähitienoon ja lähimmät tuttavamme soitoillansa jossa tiedottivat "Herranjumala, nyt ne meni vihdoinkin kihlohin!"
Siitä kolmen viikon päästä heidän luonaan oli kahvi -ja herkuttelutilaisuus niille, jotka haluavat tulla onnittelemaan meitä. Tilaisuus räjähti vähän käsiin, paikalla kävi yli sata ihmistä. Mutta niin hauskaa, välitöntä ja miellyttävää oli, että tulen muistamaan tilaisuuden aina.
Meillä oli kihlajaiset mun vanhempien luona.Siellä oli kummanki sukulaisia ja muutama naapuri.Ei kovin isot juhlat.
rakastaa juhlia, joten minun ja mieheni kihlajaisissa taisi olla melkein saman verran porukkaa kun häissämme. eli n. 100 ihmistä :) En itse rakasta juhlia, mutta mikäpä siinä, saimme ensimmäiseen yhteiseen kotiimme KAIKEN mitä tarvitsimme lakanoista kahvikuppeihin. :) Eihän ne lahjat sitten enää vuosien päästä olisi tulleet häälahjoina tarpeen, vaan juuri silloin kun muutimme yhteen. Häälahjaksi saimme muuten vain rahaa, koska kaikki oli jo hankittu.