Hei herääppä jo ennen syyssateita

Meillä viljellään paikkakunnalla vallitsevan tavan mukaan, tietenkin EU:n ja Suomen valtion säätmien asetusten mukaisesti. Syksyllä kynnämme uusittavat nurmet ja viljapellot, jotka eivät ole olleet suojaviljalla eli nurmensiemen kylvetty yhtä aikaa vilhan kanssa. Lannoitamme ravinneanalyysin, tehtävä viiden vuoden välein, perusteella tavoitesadon tarpeisiin. Joillekin lohkoille levitetään karjanlantaa parantamaan maan rakennetta ja tietysti lannoitteeksikin, analyysiin perustuen. Sato korjataan aikanaan. Nurmet kesäkuussa ja elokuussa, viljat elo-syyskuussa. Lehmät laiduntavat touko-syyskuussa. Kasvinsuojeluaineita käytetään tarpeen mukaan testatulla ruiskulla, Pro-Agrian testaama viiden vuoden välein. Kasvinsuojeluaineita saa ostaa, kun on suoritettuna kasvinsuojelututkonto, sekin viiden vuoden välein. Ilman tutkintoa saa vain kotipuutarha-aineita, joilla ei kyllä ole merkitystä. Hyvälaatuinen sato kasvattaa ja lypsättää terveet kotieläimet.
Lähivesistöön ei ole pitkä matka, mutta aina on vesi ollut uimakelpoista. Sähkökatkojen aikaan on haettu joskus vettä kotieläimille ja jopa itsellekin. Täysin käyttökelpoista. Sanovat, että Suomen järvistä voi ottaa retkellä huoletta juoma- ja ruokavettä, no ainakin suurimmasta osasta. Kaupunkien ja taajamien lähivesistä en ottaisi. Hulevedet ja jätevesilaitosten keväiset ylivuodot.
Että en nyt ihan aina lähtisi maatalouden piikkiin laittamaan vesistöjen rehevöitymistä ja pilaantumista. Miksi Perämerellä on vähemmän sinilevää kuin Suomenlahdella? No, siksi että Suomenlahden vaikutusalueella on laskettu vuosisatoja paskaa vesistöihin ennenkuin puhditamot otettiin käyttöön. Turku, Hanko, Helsinki, Porvoo, Kotka, Pietari 2000-luvulle asti, Tallinna jne. Sisävedet ovat säilyneet parempina, mutta esim. Jyväsjärvi oli haiseva allas ennen sotia. Kaupunki ja siellä olevat tehtaat laskivat vetensä järveen. Samoin Äänekosken tehtaalta lasketut vedet pilasivat alapuoliset vedet, nykyinen Keitele-Päijänne -kanava, 1960 ja -70 -luvuilla . Entäpä Lievestuorejärvi? Eipä kärsinyt tyttö tehtaan varjoista uida "lipeälammessa", joka on nykyään täytetty.
Toisaalta, olkaa huoleti. Kohta ei ole tiloja, joista muka valumia tulee. Tilat lopettavat toimintansa ja päästöt loppuvat pian sen jälkeen.

Anonyymi 17:47 vastaus-

Kosteikot, suojavyöhykkeet ja pintavalutuskentät vähentävät maa-aineksen ja ravinteiden kulkeutumista pelloilta ja ojitetuilta metsäalueilta vesistöihin. Laskeutusaltailla sekä puroihin ja valtaojiin tehdyillä pienten patoaltaiden ketjuilla ja lietekuopilla voidaan puolestaan pysäyttää veteen jo joutunutta kiintoainetta.
Hei unohditko tämän, vai jätitkö tarkoituksella kommentoimatta.