Mitä hän antaa sinulle henkisesti? Mitä saat teidän kahden vuorovaikutuksesta? Mitä tunteita hän herättää? Mikä hänessä vetoaa henkisellä tasolla?
Mitä toivot kumppanuudesta, jos sinne asti haluat ja sinne pääsisi? Oletko sellaisessa vaiheessa, että voisit nähdä hänen kumppanina jos hyvin kävisi?
Mitä muita vaikuttimia sinulla on taustalla? Mitä saat häneltä muissa asioissa tai toivoisit saavasi myöhemmin? Taloudellista etua esim. asumisessa? Statusta? Kauneutta/komeutta? Lisääntymistoiveita? Muuta?
Miltä tuntuisi jos hänet menettäisit? Miksi niin voisi käydö?
Mainitse joku asia mitä olet häneltä jo saanut konkreettisesti ja henkisesti. Vaikeita kysymyksiä, ehkä ;-) Saa vastata niiltä osin kun omaan tilanteeseen soveltuu.
Mitä toivot kumppanuudesta, jos sinne asti haluat ja sinne pääsisi? Oletko sellaisessa vaiheessa, että voisit nähdä hänen kumppanina jos hyvin kävisi?
Mitä muita vaikuttimia sinulla on taustalla? Mitä saat häneltä muissa asioissa tai toivoisit saavasi myöhemmin? Taloudellista etua esim. asumisessa? Statusta? Kauneutta/komeutta? Lisääntymistoiveita? Muuta?
Miltä tuntuisi jos hänet menettäisit? Miksi niin voisi käydö?
Mainitse joku asia mitä olet häneltä jo saanut konkreettisesti ja henkisesti. Vaikeita kysymyksiä, ehkä ;-) Saa vastata niiltä osin kun omaan tilanteeseen soveltuu.
Vastaukset 19
Vanhimmat
Saan häneltä kieroilua ja manipulointia.
En halua mitään keltään.
En halua keltään mitään.
Henkisesti? Hän saa tuntemaan oloni vähemmän yksinäiseksi tässä maailmassa. Että on joku joka näkee minut. Se lohduttaa ja se rohkaisee. Ikään kuin olisit etsinyt koko elämäsi jotain tietämättä mitä, mutta kun olet sen löytänyt tiedät etsinnän päättyneen.
Kumppanuutta olen miettinyt. Olen ajatellut koko skaalaa satunnaisesta tapailusta ihan avioliittoon asti. Toimisiko se? Kestäisikö se loppuelämän? Vihaisimmeko toisiamme loppujen lopuksi? Epäilen eniten omissa oloissani, mutta hänen seurassaan en. Kaikki muu vain unohtuu ja tuntuu kuin maailman kaikki palaset olisivat paikoillaan. Hän on oikeastaan ainoa tai ensimmäinen mies, jota olen realistisesti miettinyt kumppanina.
En kiinnostu ihmisten omaisuudesta, ammatista tai vauraudesta. Eniten haaste olisi yhteinen tulevaisuus asuinpaikan suhteen. Kummallakin on omat juurensa ja mieltymyksensä. Mitä häneltä toivoisin kumppanina olisi tukea omaan elämääni. Edessäni on niin suuria haasteita, että tiedän etten kykene niihin yksin ja tarvitsen rinnalleni jonkun kyllin vahvan ja viisaan. Hän on myös ensimmäisen, joka sai ajattelemaan perhettä. Olisi upea nähdä hänet isänä, mutta alamme olla kohta liian vanhoja siihen. Myös se vaikuttaa, että hänen seurassaan koen voivani olevan enemmän itseni: hölmö ja fiksu, taiteellinen ja tieteellinen, syvällinen ja idiootti, kaikkea maan ja taivaan väliltä, puolia, joita voin yleensä jakaa vain yhden ystävän kanssa yksi kerrallaan, mutta hänen kanssaan on käytössä kaikki sävyt.
Tarkoitatko menettämisellä kuolemaa? Se on minusta ainoa lopullinen menettäminen, sillä elämässä on aina mahdollista kohdata uudestaan vuosien saatossa. Aika hioo terävyydet pois ja opettaa antamaan anteeksi.
Konkreettisesti? En muista, että hän olisi koskaan varsinaisesti antanut minulle mitään lahjaa tms. Mutta hän on antanut minulle monia kauniita hetkiä. En tunne ketään toista, joka olisi yhtä hyvin osannut koskettaa ja lohduttaa sanoillaan. Minulla on tapana vihata itseäni ja kärsiä huonosta itsetunnosta, mutta hänen kauttaan olen onnistunut näkemään itseni kauniinakin. Se on harvinaista.
Hieno vastaus! t.AP
P.S. Pitää itsekin pureskella omavastaus esille asti. Nyt vaan nukuttaa niin p-keleesti jo. Kiire uniin ja hönen luo!
Hyviä unia!
Lisään vielä tuohon kumppanuuteen sen, että haluaisin voida jakaa tämän kauneuden ja hienon historian ja tarinan, josta olen osallinen, mutta haluan jakaa sen vain sellaisen kanssa, joka arvostaisi sen kaikkia piirteitä ja osaisi suhtautua siihen kaikella arvokkuudella ja rakkaudella. Että hän rakastaisi tätä kotiseutuani kuten minäkin.
Kiitos kun sain lukea tekstisi täältä.
Kirjoitit kauniisti. Muutkin kirjoituksesi ovat liikuttaneet surullista sieluani.
🌾
Semmoista se on, kun itselleen kirjoittelee henkeäsalpaavan kaunista paskaa
Missäs vastaus viipyy? :-)
Henkisesti meillä on vahva yhteys. Telepatia toimii välillämme. Saan siitä erityisen paljon voimia jaksaa päivästä toiseen. Fyysisesti ollaan kohdattu kerran kunnolla. Se oli ihana ilta ja täynnä tunteita. Numerot jäi vaan vaihtamatta.
Taisi olla lähinnä vain halvan maukasta, siis hänelle?
https://youtu.be/2c5RFYPRTQg
Mutta enpä minä tiedä, mistään mitään kuitenkaan.
https://youtu.be/lYdR6EUqSXw
Hymhh.
Otsikkoon suora vastaus: en mitään.
Rakkautta, mielenrauhaa, onnellisuutta, läheisyyttä, ajatusten jakamista, kipinöitä, kosketusta, lämpöä, ikävöintiä, iloa.
Rakkautta saan häneltä.
Suurta tyydytystä ja onnea.
Rakkautta ja välittämistä.
Hän antaa minulle näitä henkisesti.
Tämä on osuvasti myös minun ajatuksia kuvaava teksti.
Henkisesti samalla aaltopituudella. Samanlainen huumorintaju. En usko, että enää mitään suhdetta kehittyy. Kaveruus, kumppanuus, ystävyys. En odota mitään statuksia, rahoja tai muutakaan. Ihminen ihmiselle. Ystävä, sielunkumppani,kallioni.
Vastaan samalla tavalla kuin edellisetkin, mutta yksi suurimmista unelmistani olisi antaa Komealle miehelle hieno mersu. Sen hän on ansainnut vaan siitä punaisesta ohikiitävästä hetkestä jonka sain kokea. Niin lämmin tunne on sydämmessäni vieläkin.
En saa häneltä henkisesti mitään vaan löydän tuon luonnosta ja planeetoista. Luonnon hengistä, enkeleistä ja muista sen kaltaisista.
Hän on auringonpaisteeni , saa hyvälle mielelle olemalla oma itsensä.
Ystävyyttä.
Hänellä on paikka sydämessäni aina.
Samanlainen huumorin taju ja empaattisuus.
En ala nyt haaveilemaan kun tähänkin asti on ollut liikaa mielikuvitusta matkassa..
Hän täydentää mut henkisesti, saa minusta hyvät puolet esiin. Päivä kirkastuu samoin ajatus vaikka ajatuksissa paljon on vain hän. Hänessä on sitä jotain mikä häivyttää epäkohdat, vaikka ne näen silti rakastan niitäkin. Eli rakkaus pyyteetön.