Mikä suomalaisessa kilpajudossa tökkii

Anonyymi

Täälta saa lukea usein, miten joitakin yksittäisiä judokoita tai valmentajia syyllistetään suomalaisen judon viime vuosien erittäin heikosta menestyksestä arvokisoissa. Selityksiä on vaikka millä mitalla, mutta ratkaisuja sitäkin vähemmän.

Omat lapseni ovat harrastaneet kahta lajia useita vuosia ja nyt tilanne alkaa tulla siihen pisteeseen, että on pakko tehdä lajivalinta mihin laittaa panokset ja mikä jää taka-alalle. Valitettavasti kumpikaan ei ole valitsemassa judoa ja syytkin ovat ihan selvät; Suomesta puuttuu kokonaan järjestelmä joka kasvattaisi motivoituneista judokanaluista kovia kisaajia. Seuroissa on toki kisaryhmiä yms. mutta käytännössä näitä kisaryhmäharkkoja on liian vähän ja niiden taso on liian heikko kun vertaa mitä lasteni valitsemissa lajeissa tehdään. Judon kisaryhmään pääsee kaikki jotka haluavat ja siellä voi käydä miten huvittaa ilman seurauksia. Selkeää järjestelmää tuottaa huippu-urheilijoita ei ole.

Näihin todellisiin kisamenestystä tavoitteleviin kisaryhmiin haetaan ja sinne on todella kovat testit. Samalla sekä lapselle että vanhemmille kerrotaan mitä toiminta on, mitä se sekä lapselta että perheeltä vaatii ja mitä koko touhu kustantaa (maksut ovat todella kovia judoharrasteluun verrattuna). Se vaatii että sekä lapsi että perhe ovat kisaryhmän tavoitteisiin täysin sitoutuneita ja sovittavat muun elämänsä lajin ehdoilla. Harjoituksista ei saa olla poissa, harjoitukset ovat äärimmäisen kovia, leirit ovat pakollisia, lasten vanhemmat ovat sitoituneita siivoamaan ja tekemään palkatonta talkootyötä seuran eteen. Etukäteen kerrotaan myös millaisia elämäntapoja kisaryhmään kuuluvilta edellytetään; ruokailu, lepo ja nukkuminen, ruutuaika, pukeutuminen... Koko lapsen elämäntavan edellytetään tukevan kilpaurheilumenestystä. Jos lapsi sitten tulee ryhmään valituksi, niin hän on sitoutunut täydestä sydämestään toimimaan niin, että menestyminen kilpailuissa olisi mahdollista.

Miksi judossa ei voida luoda systeemiä, jossa jo 9-11- vuotiasita alettaisiin koulimaan urheilijoita? Ehkä joku kuvittelee että tämä kaikki leikkii systeemi tuottaisi joistakin myöhemmin huippuja, mutta kaikki osoittaa että näin ei ole. Ei menestys todellakaan tule sattumalta, vaan se vaatii koko systeemin rakentamista sen saavuttamiseksi. Kieltämättä minua välillä käy sääliksi, kun lapseni valmentaja hyvin armottomalla tavalla lyttää parhaansa tekeviä lapsia, mutta tulokset puhuvat puolestaan ja niitä tuloksia tulee. Ovatko judon pariinnykyisin tulevat lapset liian pehmeitä todelliseen kilpaurheiluun?

99 kommenttia

Vastaukset

  • Totta. Olen osittain samaa mieltä varsinkin siitä että, judo on Suomessa puuhailua. Tälläinen puuhajudo on ihan kivaa ja sopii monille mutta valitettavaa on että se karkottaa ne voitontahtosimmat nuoret muiden lajien pariin. Toisaalta mistä karsia kun harraste pohja on muutenkin niin pieni?

    • Mitä tuloksia on esittää niillä seuroilla, joiden kilparyhmiin olet laittamassa 9-11-vuotiaita lapsiasi? Onko noista seuroista tullut EM- ja MM-mitalisteja? Ja onko kyse lajeista, joissa arvokisoissa menestyy useampi kuin muutama hassu maa.


    • Anonyymi kirjoitti:

      Mitä tuloksia on esittää niillä seuroilla, joiden kilparyhmiin olet laittamassa 9-11-vuotiaita lapsiasi? Onko noista seuroista tullut EM- ja MM-mitalisteja? Ja onko kyse lajeista, joissa arvokisoissa menestyy useampi kuin muutama hassu maa.

      Anononymiteetin takia tänne tuskin kannattaa lajeja saati seurojen nimiä laittaa, sillä sen verran on Suomen judopiirit, että varmasti joku tunnistaa muuten.

      Jos epäilet sanaani, niin tutustu isojen seurojen ns. ykkösporukoiden valmennukseen. Monessa lajissa uskalletaan jo tunnustaa tosiasia, että harrastajia on monentasoisia ja kaikille halutaan tarjota mielekäs ryhmä harjoitella. (kilpa, haaste ja harraste). Maksut eroavat huomattavasti riippuen ryhmästä.

      Judo on Suomessa niin pieni laji, että täällä ei yksikään seura pysty tarjoamaan kaikkea. Siksi tarvitaan entistä laajempaa yhteistyötä ja liitto tai alueorganisaatio on mielestäni tähän hyvin soveltuva organisaattori. Seurojen välillä on sen verran kyräilyä, että jo toisen seuran treeneissä käyminen koetaan joissakin porukoissa pahana epälojaalisuutena.


    • Anonyymi kirjoitti:

      Mitä tuloksia on esittää niillä seuroilla, joiden kilparyhmiin olet laittamassa 9-11-vuotiaita lapsiasi? Onko noista seuroista tullut EM- ja MM-mitalisteja? Ja onko kyse lajeista, joissa arvokisoissa menestyy useampi kuin muutama hassu maa.

      Kyllä löytyy molemmista lajeista ko. seuroista arvokisamitalisteja ihan olympia mitalisteihin saakka =D. Kilpaurheilusta meidän lasten kohdalla en osaa sanoa, koska vain yksi heistä tuntuu tarpeeksi voitontahtoiselta ja peräksiantamattomalta kilpaurheilijaksi.


    • Anonyymi kirjoitti:

      Anononymiteetin takia tänne tuskin kannattaa lajeja saati seurojen nimiä laittaa, sillä sen verran on Suomen judopiirit, että varmasti joku tunnistaa muuten.

      Jos epäilet sanaani, niin tutustu isojen seurojen ns. ykkösporukoiden valmennukseen. Monessa lajissa uskalletaan jo tunnustaa tosiasia, että harrastajia on monentasoisia ja kaikille halutaan tarjota mielekäs ryhmä harjoitella. (kilpa, haaste ja harraste). Maksut eroavat huomattavasti riippuen ryhmästä.

      Judo on Suomessa niin pieni laji, että täällä ei yksikään seura pysty tarjoamaan kaikkea. Siksi tarvitaan entistä laajempaa yhteistyötä ja liitto tai alueorganisaatio on mielestäni tähän hyvin soveltuva organisaattori. Seurojen välillä on sen verran kyräilyä, että jo toisen seuran treeneissä käyminen koetaan joissakin porukoissa pahana epälojaalisuutena.

      Kyllä Suomessa yksi seura tekee urheilijoita jo kymmenvuotiaina, " tehdas" on hyrrännyt 7-8 v vuotta, mutta vielä ei ole tullut b-junnujen SM mitalia. Junnucup mestaruuksia kyllä.
      Nämä on pitkiä prosesseja ja tuloksiin menee aikaa.
      Odotellaan rauhassa, niin saadaan malli miten tätä kannattaa ryhtyä tekemään.


    • Anonyymi kirjoitti:

      Kyllä Suomessa yksi seura tekee urheilijoita jo kymmenvuotiaina, " tehdas" on hyrrännyt 7-8 v vuotta, mutta vielä ei ole tullut b-junnujen SM mitalia. Junnucup mestaruuksia kyllä.
      Nämä on pitkiä prosesseja ja tuloksiin menee aikaa.
      Odotellaan rauhassa, niin saadaan malli miten tätä kannattaa ryhtyä tekemään.

      En ole ihan varma mutta epäilen sinun viittaavan tähän yhteen vantaalaisseuraan. Joo menestystä junnucupeista on tullut, mutta ei se ole ihan sitä mitä haen. Porukkaa aloittaa ja lopettaa, paineet menestyä ovat ainakin joillakin pojilla ihan liian kovat ja lopettaneita on liikaa. Minä haluaisin että luotaisiin todellinen kilparyhmä, jossa menestystä haetaan kestävällä tavalla nousujohteisesti eikä kaikki heti periaatteella. Kestävä nousujohteinen kehitys vaatii paljon, mutta vain siten voidaan rakentaa todellisia kansainvälista menestystä saavuttavia urheilijoita. Junnucup ja shiai-voitoilla ei vielä pitkälle pötkitä.


    • Anonyymi kirjoitti:

      En ole ihan varma mutta epäilen sinun viittaavan tähän yhteen vantaalaisseuraan. Joo menestystä junnucupeista on tullut, mutta ei se ole ihan sitä mitä haen. Porukkaa aloittaa ja lopettaa, paineet menestyä ovat ainakin joillakin pojilla ihan liian kovat ja lopettaneita on liikaa. Minä haluaisin että luotaisiin todellinen kilparyhmä, jossa menestystä haetaan kestävällä tavalla nousujohteisesti eikä kaikki heti periaatteella. Kestävä nousujohteinen kehitys vaatii paljon, mutta vain siten voidaan rakentaa todellisia kansainvälista menestystä saavuttavia urheilijoita. Junnucup ja shiai-voitoilla ei vielä pitkälle pötkitä.

      Kyllä, se vaatiikin paljon. Itseluottamudta ja pitkäjänteisyyttä.
      Ei edes Ekisetä pystynyt siihen...


    • Anonyymi kirjoitti:

      En ole ihan varma mutta epäilen sinun viittaavan tähän yhteen vantaalaisseuraan. Joo menestystä junnucupeista on tullut, mutta ei se ole ihan sitä mitä haen. Porukkaa aloittaa ja lopettaa, paineet menestyä ovat ainakin joillakin pojilla ihan liian kovat ja lopettaneita on liikaa. Minä haluaisin että luotaisiin todellinen kilparyhmä, jossa menestystä haetaan kestävällä tavalla nousujohteisesti eikä kaikki heti periaatteella. Kestävä nousujohteinen kehitys vaatii paljon, mutta vain siten voidaan rakentaa todellisia kansainvälista menestystä saavuttavia urheilijoita. Junnucup ja shiai-voitoilla ei vielä pitkälle pötkitä.

      Olli takoo tuolla hiljaa kiiruhtamisen ja kovatasoisen valmentamisen periaatteella. Aikuismitalit jää sielläkin saavuttamatta. Olli liiton valpäksi niin alkaisi ehkä tapahtua.


    • Anonyymi kirjoitti:

      Olli takoo tuolla hiljaa kiiruhtamisen ja kovatasoisen valmentamisen periaatteella. Aikuismitalit jää sielläkin saavuttamatta. Olli liiton valpäksi niin alkaisi ehkä tapahtua.

      Ehdottomasti! Päästäisiin otsikoihin muillakin avuilla kun judotaidoilla....


    • Anonyymi kirjoitti:

      Ehdottomasti! Päästäisiin otsikoihin muillakin avuilla kun judotaidoilla....

      Ola oli aikoinaan liiton koutsi n. 3 kk ja tapahtui....


  • montakohan seuraa suomessa on jotka vois tuollaisne useampi 100€/kk maksulla pyörivän kisaryhmän perustaa? Varmaan noin 5 seuraa joilla sellainen volyymi että asia voi edes periaatteeessa onnistua. Kun tässä lajissa ei voi tulla rikkaaksi niin ei ole niitä fanaatikko vanhempiakaan jotka uhraa merkittäväti rahaa kilpailumenestyksen eteenei vaan ole.

    • Ei ole ei. Toin tämän jo jossain aiemmassa keskustelussa esille, että Suomessa pitäisi tehdä enemmän "keskittymiä". Eli seurat hoitasivat junnutyön ja peruskurssit. Näistä seuroista sitten kerättäisiin parhaat alueellisesti yhteen. Tässä voitaisiin käyttää apuna esim. akatemiaverkostoa, jonka piiriin pääsee jo ainakin osassa jo siirryttäessä yläasteelle. Idea torpattiin silloin täysin. Fakta kuitenkin on ettei seuratasolla resurssit riitä kasvattaamaan oikeita, menestyksekkäitä huippu-urheilijoita. Se miten kustannukset katettaisiin pitäisi pohtia.


    • Anonyymi kirjoitti:

      Ei ole ei. Toin tämän jo jossain aiemmassa keskustelussa esille, että Suomessa pitäisi tehdä enemmän "keskittymiä". Eli seurat hoitasivat junnutyön ja peruskurssit. Näistä seuroista sitten kerättäisiin parhaat alueellisesti yhteen. Tässä voitaisiin käyttää apuna esim. akatemiaverkostoa, jonka piiriin pääsee jo ainakin osassa jo siirryttäessä yläasteelle. Idea torpattiin silloin täysin. Fakta kuitenkin on ettei seuratasolla resurssit riitä kasvattaamaan oikeita, menestyksekkäitä huippu-urheilijoita. Se miten kustannukset katettaisiin pitäisi pohtia.

      Kannatan ideaa tämmöisistä "keskittymistä". En ymmärrä ollenkaan joidenkin valmentajia suorastaan mustasukkaisesta halusta pitää omista valmennettavista kynsin ja hampain kiinni ja torpataan mahdollinen yhteinen hyvä. Yksin seurat ovat aivat liian pieniä. Tarvitaan toimivaa ja jatkuvaa yhteistyötä, eikä yhteistreenaaminen voi olla satunnaista leireilyä vaan sen pitää olla jatkuvaa useita kertoja viikossa tapahtuvaa.

      Judossa on totuttu, että harrastaminen pitäisi olla puoli-ilmaista. Monessa lajissa esim. 150-200€ / kk maksut ovat aivan normaaleja, mutta silloin kyseessä on ammattivalmentaja joka tekee sitä hommaa työkseen. Itse olisin valmis maksamaan vaikka 200€ / kk, jos sillä todella saisi vastinetta rahoille ja huippu valmennusta. Kyllä sekin maksaa, jos pitää monessa paikassa aina ravata ja maksella harjoitusmaksuja useammalle seuralle.

      Mielestäni juurikin motivoituneille ja kilpailumenestykseen tähtääville pitäisi rakentaa nykyistä parempi systeemi jo ihan pikkujunnusta lähtien, jotta olympiamitalista edes kannattaa haaveilla.


    • Tämä! Täälläkin on useampia judoseuroja joissa jokaisessa muutama potentiaalinen kilpajudoka ja muutamia jo vähän pidemmälle edennyt judoka. Perustaon yhteistyö on ihan minimissä =/. Jos jotain isompaa kisaa ym. niin yhteistyö toimii, mutta ihan perus viikkotasolla ei. Näiden urheilijan alkujen edun mukaista olisi ehdottomasti koota heidät yhteen 1-2 ammattitaitoisen valmentajan alle. Näin heille olisi parempaa vastusta tarjolla treeneissä, treenit voitaisiin paremmin jaksottaa sekä kisojen mukaan. Jos onnistuisi osana akatemioita olisi helppo järjestää fyssari, lääkäri ja ravitsemus palvelut. Kustannuksissa voisi lähteä siitä että yläaste ikäisillä raha tulisi seuroilta ja vanhemmilta (+mahdolliset sponssit) ja myöhemmin siirryttäessä toiselle asteelle ja jalko-opintoihin kustannusten painopiste siirtyisi sitten liitto, akatemia , olympiakomitean ym. "virallisten"tahojen kontolle jne. Huippujen keskittäminen on muissa lajeissa ainakin täällä päin Suomea yleistä. Seurat vastaavat junnutoiminnasta ja jossain vaiheessa huiput siirtyvät sitten isompien seurojen piiriin. Lajista riippuen joko vain treeneihin ja edustavat silti omaa seuraansa tai sitten vaihtavat isompaan seuraan (joukkuelajit). Jos katsotte TE-toimiston sivuilta mitkä lajit hakevat valmentajia ovat ne lajit pitkälti, uinti-joukkuevoimistelu-salibandy-yleisurheilu. Näistä joukkuevoimistelu ja salibandy eivät ole olympialajeja ja jv vielä urheilua jossa ei edes mahdollista tienata. joten jos vanhemmat ovat valmiita maksamaan siitä usemman sadan euron kk maksuja, niin miksei myös judosta. Tämä toki edellyttää laadukasta valmennusta ja tuloksia tai edes unelmaa niistä suurista voitoista.


  • Hyvä trolli taas. Tästä maasta löytyy ehkä 3-5 lajia, joissa on aitoa kilpailuryhmää junnuille ka niissäkin vain isoissa seuroissa 9-11 ikäisille.

    Ihan sontaa väittää, että tämä olisi joku seuratoiminnan tai liiton valintakysymys. Ilman massaa tai ei ole kisaryhmiä paitsi ehkä jossain täysin yksilölajissa. Judossa kansallisesti menestyvät löytyvät joko isoista seuroista tai sellaisista, joissa sattuu sopiva vuosikerta eli 5-10 suhteellisen saman kokoista ja motivoitunutta junnua.

    Niin kauan kun peruskursseille pitää etsiä väkeä kissojen ja koirien kanssa, ei tule myöskään kisaryhmiä. Tämä ei ihan parin vuoden rummutuksella tapahdu.

  • Osa noista on myös ihan rahastuksia vanhemmilta. Halutaan leikkiä ammattivalmentajaa, niin painostetaan vanhemmat maksamaan lasten harrastuksesta järjettömiä summia.

    Alat 9vee lapsia koulimaan systemaattisesti.. Höpöhöpö. Toimii vain jossain Kiinassa missä on massaa tuhlattavaksi. Kyllä lasten pitää saada leikin ja urheilun ohella saada nauttia lapsuudestakin. Sitten murrosiän tienoilla aletaan katselmaan niitä oikeita treenijuttuja fiksusti.

    • Et taida tuntea yhtään maailmanmestaria kun tuollaisia kirjoitat. Jos tuntisit niin et kirjoitteli tuollaista soopaa.


  • Sateenkaarimarsit ja tyhjillä näytöillä lähettäminen arvokilpailuihin , onpa tuo liitto ja valmennusvaliokunta sekaisin

    • Kyllä se huippujudokan teko seuratasolla onnistuu,mutta siihen tarvitaan hulluja tekijöitä, jotka uhraavat asiaan kaksikymmentä tuntia viikossa ja motivoituneita urheilijoita.Liiton linjahan ollut ajaa kaikki seuroissa tehtävä tähän tähtäävä toiminta vaikka pakolla alas,Aika monta tekijää on lähtenyt ja eiköhän loput lähde kohta.Sitten ei ole niilä liiton valmentajilla liikaa töitä , kun ei ole valmenettavia.Pitää keksiä vaan mitä valehdellaan olympia komitealle , ja opetusministeriölle ,jotta saadaan tuet ja palkat maksettua näille tuki työllistetyille.Kohta varmaan saavutettu se .että yhdessäkään seurassa ei tehdä laadukasta työtä. Liiton valmetajat voivat vedota ,että kun aines on niin huonoa ei tulosta tule, kun ei osata perusasioita,mikä johtuu tästä valmennusvaliokunnan politiikasta , joka alkoi Kakosta ja jatkunut siitä eteenpäin tähdäten seuratyön alasajoon


  • Nykypäivän huono perustekniikka ei johda myöskään pärjäämiseen ottelussa, miksi 70-80 luvn huippujudokoillamme oli paljon parempi ja monipuolisempi perustekniikka kuin nykyjudokoilla ja sama pätee karateen myös?
    Huonolla tekniikalla ei mihinkään pääse kuin hiekalle rakennettu talo, perusta puuttuu.
    Treenatkaa kunnon judo eli perustekniikka kuntoo ja pärjäätte mysö ottelussa ei pelkkä matsijudo kehtiä tekniikkaa ja ei toimi.
    Valmennukseen pitää saada 70-80 luvn judokoita jotka tietävät miten JUDO eli perustekniikka rakennetaan ja sillä heitetään vastustajan jalat ilmaa ei pelkällä räpellyseksellä pärjää,
    Katsokaa 70-80 luvn judokoitte tekniikkaa on toimivaa ja oikeaa judoa, samoin karaten parhaina päivinä osasivat potkia ja lyödä nyt hyppivät kuin nuket.
    Tekniikka kuntoon itsellä molempien laijen pitkä kokemus ja ikää jo 50+ mutta teknisesti paljon taitavampi kuin nuoremmat ja heille pärjään myös randorissa ja Judo eli perustekniikka on kaiken A ja O.

    • Tuossa kyllä perää on muistan 70 luvun lopulta judon huipulla suomessa oli paljon kavereita joilla oli penkkitulos 200 kiloa ja silti heillä oli tosi hyvä judon perustekniikka ja hallinta eli olivat kyllä kovia luita tatamilla.
      Nykyään judokat raskas sarja maks 130 penkissäja huonompi judon perustekniikka eli missä on menty metsään?


    • Anonyymi kirjoitti:

      Tuossa kyllä perää on muistan 70 luvun lopulta judon huipulla suomessa oli paljon kavereita joilla oli penkkitulos 200 kiloa ja silti heillä oli tosi hyvä judon perustekniikka ja hallinta eli olivat kyllä kovia luita tatamilla.
      Nykyään judokat raskas sarja maks 130 penkissäja huonompi judon perustekniikka eli missä on menty metsään?

      Se on harmi kun mylvi ei avannut tätä 70-80 luvun Suomen judoon kiinteästi kuulunutta dopingasiaa kirjassaan. Nykyjudokat ei noihin penkkituloksiin pääse. Sen verran tiukkaa tuo testaaminen.


    • No ei todellakaan pitäisi saada enää yhtään 70-80 luvulla kilpailevia. He ovat näyttönsä jo antaneet, muutama toki edelleen mukana. Nyt pitäisi saada valmennukseen mukaan nämä 2000-luvulla kilpailleet kolmekymppiset tai meillä loppuvat tulevaisuudessa osaavat valmentajat.


  • Muistan 70 luvulta , kykän, simon, Joken, Timon, olivat ylivoimaisia judokoita, Kykä oli myös voimiltaan vahva ja mahtava perustekniikka ja opetti leireillä kataa, osasi judon.
    Kykä otti sm-mitalin vielä reilusuti yli 40 vuotiaana ja mahtavalla tekniikallaan mm kuristi pystyyn monta nuorta mustavöistä judokaa, oli tekniikkaa jota ei tämän päivän judossa näe kun tekniikoita ei osata.
    Olivat oikeita judokoita nämä konkarit vaikkakin nykyään varmaan enemmän treenataan ottelujudoa niin silloin eilen osattiin judo kokonaisuutena.

    • Ei ottanut! Kykä on otellut SM kisoissa yli 40 vuotiaana, mutta ei mitalia.
      Noita setiä on meillä aika paljon...
      Se siitä....


    • Anonyymi kirjoitti:

      Ei ottanut! Kykä on otellut SM kisoissa yli 40 vuotiaana, mutta ei mitalia.
      Noita setiä on meillä aika paljon...
      Se siitä....

      No täytyy myöntää noi kisat oli -78 eli Kykä oli siis 37-38 v ja otti sm-pronssia ja muistan kun voitti kolme otteluaan pystykuristuksella oli taitavaa judoa.


    • Anonyymi kirjoitti:

      No täytyy myöntää noi kisat oli -78 eli Kykä oli siis 37-38 v ja otti sm-pronssia ja muistan kun voitti kolme otteluaan pystykuristuksella oli taitavaa judoa.

      Kertoi vaan tuon ajan tasosta jos pystystä kuristaa niin sitten on osaamattomia kavereita vastassa.


  • Ylivoimaisia judokoita? Nupponen voitti Kykän kahdesti SM-kisoissa - ipponilla. Taisi olla tämä kuristaja silloin parhaassa kunnossaan. Tulokset puhuvat ja 80-luvulla tuli mitaleita EM- ja MM-kisoissa. Näiltä hepuilta voisi kysyä tekniikkaneuvoja!

    • Erkki Nupponen oli todella kova judoka, japanista tulon jälkeen kohtasi kyöstin ja erkki oli 39 asteen kuumeessa, Nupposen kaksi nopeaa Uchi-mataa lopettivat ottelun ipponiin ja kyösti oli myös ja on huippujudoka.
      Simo Akrenius ja Erkki Nupponen olivat sen ajan parhaat judokat ja olivat paljon aikaansa edellä, harmi että Nupposen polvivaivat lopettivat kilpauran se Uchi-mata ei ollut tästä maailmasta se oli täydellinen ja siihen lensi ukko kuin ukko.
      REI.


    • Taisi Kykä olla parhaimmillaan suunnilleen joskus-70 -73 kun voitti Nupposen finaalissa. Olivat muuten ystäviä keskenään tatamin ulkopuolella, ja Kykä on aina hehkuttanut Nupposen Uchimataa, ja todennut ettei voinut sille mitään, ennen kuin alkoi harjoittella suunnitelmallisesti sitä vastaan. Molemmilla tekniikkaoppi tuli jaapoilta.


    • Anonyymi kirjoitti:

      Erkki Nupponen oli todella kova judoka, japanista tulon jälkeen kohtasi kyöstin ja erkki oli 39 asteen kuumeessa, Nupposen kaksi nopeaa Uchi-mataa lopettivat ottelun ipponiin ja kyösti oli myös ja on huippujudoka.
      Simo Akrenius ja Erkki Nupponen olivat sen ajan parhaat judokat ja olivat paljon aikaansa edellä, harmi että Nupposen polvivaivat lopettivat kilpauran se Uchi-mata ei ollut tästä maailmasta se oli täydellinen ja siihen lensi ukko kuin ukko.
      REI.

      Montako EM ja MM mitalia Nupposella on kun ukko kuk ukko lensi?

      NOLLA!!!


    • Anonyymi kirjoitti:

      Erkki Nupponen oli todella kova judoka, japanista tulon jälkeen kohtasi kyöstin ja erkki oli 39 asteen kuumeessa, Nupposen kaksi nopeaa Uchi-mataa lopettivat ottelun ipponiin ja kyösti oli myös ja on huippujudoka.
      Simo Akrenius ja Erkki Nupponen olivat sen ajan parhaat judokat ja olivat paljon aikaansa edellä, harmi että Nupposen polvivaivat lopettivat kilpauran se Uchi-mata ei ollut tästä maailmasta se oli täydellinen ja siihen lensi ukko kuin ukko.
      REI.

      Näin kerran vanhasa Ippon lehdessä kuvän kun Nupponen 2.D heitti heitti SM kisoissa jotain vihreä vöistä kaveria.....
      Hieno ippon!


  • Nupponen oli huippulahjakas mutta polvet vaivasivat treenasi japanissa akreniuksen kanssa pitkään, olivat kovia judokoita kuten olivat Timo ja Kyöstikin ja Kivisen Jokke ja s Simo Akrenius.
    (90-luvulla myös kovia, Myllylä, Jorma Korhonen ym luulen että yleisesti tasoltaan palojon parempia kuin nykyjudokat koska treenasivat enemmän ja olivat myös lahjakkaita.

  • Oi noita aikoja... nyyh...olivat rautaa..

    Herätys! Koko maailman judo oli silloin harrastelijoiden puuhastelua, nykyjudo on mennyt muualla ammattimaiseksi ja hyvin valmennetuksi, Suomessa ollaan jääty harrastelemaan...

    Katso vanhoja videoita ja vertaa nykytähtiin: otetaistelu, nopeus, reaktiot, kyky ratkaista hankalassakin tilanteessa... Nykyjudo on nopeampaa, kovempaa, taitavampaa ja huipulla tasaisempaa.

    Kun haluat nauraa, katso vanha Geesinkin video. Kövelee ristiin, laahustaa, otteet annetaan kiltisti kiinni, suorat hyökkäykset ilman hämäystä... Alkeellista, ei edes SM mitaleille tänään.

  • Kävin Geesinkin leirillä oli vaikuttava iso , vahva, peloittava, oli mahtava tekniikka, otti Juha salosen opastukseensa ja neuvoi, oli muuten Anttonilla ote siitä ei irti päässyt ei niistä rautakourista,
    Anton olympiavoittaja ja maailmanmestari, jokainen joka hänet nähnyt ja kokenut tatamilla tietää totuuden, suomalaisilla ei tänä päivänäkään mitään jakoa.

  • "Järjestelmää tuottaa huippu-urheilijoita ei ole."

    Tuottaa???

    Puhuuko aloittaja broilereiden vai (omien) 9-11 vuotiaiden lasten kasvattamisesta?

    Alle 13 - 14 vuotiaat voi useimmissa lajeissa harrastaa mitä vaan kunhan liikkuvat paljon. Sen jälkeen tärkeintä on nuoren oma palava into lajiin, ei järjestelmät.

    Judossa junnutoiminta on hyvää. Ongelma ei ole "tuottaminen" eikä laatu vaan se että kaikki lopettavat silloin kun pitäisi oikeasti aloittaa. Aikuisissa kotimainen kilpailutoiminta on olematonta ja se näkyy huonoina harjoituksina ja pakkona leireillä kalliisti ulkomailla. Naiset pärjäävät paremmin, koska saavat harjoitusvastusta U18 pojista.

    Suomessa on juuri ja juuri kahdet oikeat aikuisten judokisat vuodessa ja silti puhutaan jostain olympialaisista ja valitaan joukkueita arvokisoihin. Jos keskityttäisiin judon edistämiseen, judoliitto panostaisi kaiken judoon Suomessa ja antaisi suomalaisten judokoiden tehdä ulkomailla omilla rahoillaan mitä haluavat. Ymmärrän hyvin lajin vaihtajia.

    • Nämä joidenkin kirjoittajien hyvin negatiiviset kommentit valmennusjärjestelmän kehittämisestä nuorille judokoille pistävät vähän miettimään mikä tässä ehdotuksessa pelottaa. En aikanaan itse ymmärrä mitä pahaa siitä voisi seurata, jos esim. Helsingin ja sen lähialueen kilpailuorientoituneet nuoret judokat treenaisivat enemmän yhdessä. Tiedän kyllä yhteistreeneistä, mutta kaipaan enemmän ja sitoutuneempaa tekemistä ja vielä nuoremmille kuin nyt. Miksi asioita ei voisi kehittää vaan hiihdellä vuodesta toiseen samoja latuja. Mielestäni on kyllä ihan utopiaa ajatella, että jos lapsi ei ole koskaan kisannut, niin hän yhtäkkiä 15-vuotiaana voisi alkaa menestyksekkäästi kisaamaan ja vielä pärjäisi. Kyllä menestyneet kisaajaat melko nuorina vaan aloittavat ja alkavat jo ennen yläkouluikää ainakin Baltiassa ja jopa Ruotsissa kisailla.


    • E.Jokikokko sitä tuloksekkaasti yritti, mutta torpattiin liiton toimesta, koska ei ollut "liiton vamentaja" ja menestystä alkoi tulla. Nyt Eki-Setä on saatu savustettua ulos ja saanut tarpeeksi koko touhusta ja asustelee pohjoisessa kukkia kasvatellen. Eli summasummarum. Jos joku sitä yrittää, niin se yritys ammutaan alas liiton toimesta.


  • Keskitetty järjestelmä varmasti toimii, siitä on selkeitä esimerkkejä Neuvostoliitosta ja DDR:stä muun muassa.

    On vaikea uskoa että Suomessa joku haluaisi muksunsa esim. Lahteen valmennuskeskukseen, pois kotoa asumasta, vaikka keskittämällä huiput ja huippua tavoittelevat samaan keskukseen saataisiinkin pikkuisen etua. Minä mieluummin annan junnun treenata omassa seurassa ja viettää normaalia lapsuutta kotona vaikka kovaa treenaakin.

    Jos katsoon ketkä yksilölajeissa on Suomessa lähimenneisyydessä pärjänneet, ne on pikkuisen fanaattiset yksittäiset valmentaja/urheilijaparit, usein vähällä rahalla, täysin yksilöllisin ratkaisuin, omin nokkinensa melko pitkälle. Liitto tukee leirityksillä sun muilla.

    Kerrotko yhden yksilöurheilijan nimi Suomesta joka on menestynyt nimenomaan JÄRJESTELMÄN ansiosta.

    • Ei kukaan ole puhunut mihinkään keskukseen muuttamisesta! Vaan siitä, että näille sitoutuneille järjestetään omat yhteiset treenit. Ja jos mukaan otattaisiin ylä-asteikäisiä, ovat he jo nuoria. Junnutoiminta säilyisi edelleen normaalisti seuroilla. Tälläkin hetkellä on kaupunkeja joissa on useampi judo seura + naapurikunnat. Vanhemmat kuljettavat, varsinkin naapurikunnista, lapsiansa kaupunkiin "parempaan"seuraan esim. jäkiksessä, voimistelussa jne. joten miksei sama toimisi judossa?


  • No tuo on ihan eri asia kuin mitä aloittaja tarkoittaa.

    Jos ei edes saman kaupungin seurat kykene ilman liittoa yhteistyötä järjestämään niin sehän on pelkästään tyhmyyttä ja laiskuutta.

    Omista ollaan niin perhanan mustasukkaisia. Ettei vaan jumankauta poika voita mestaruutta jonkun MUUN neuvoilla. PRKL

    • Ei tässä kukaan liitostakaan ole mitään puhunut, muuta kuin ehkä rahottajana jossain vaiheessa. Käsittääkseni aloittaja tarkoitti juurikin tätä. Systemaattista harjoittelua nuoruudesta alkaen kovilla tavoitteilla ei siis mitään valmennuskeskuksia/sisäoppilaitoksia vaan samaa mitä monissa lajeissa jo on tällä hetkellä. Muistan jo omasta nuoruudesta, kun sitoutui kilparyhmään ei poissaoloja sallittu, maksut olivat kovempia ja harjoitusmäärät, leireineen ym. suuria. Jos otetaan esimerkiksi Suomalaisten lempilapsi jääkiekko. Pieniä seuroja löytyy joka kylältä, mutta jossain vaiheessa ne lahjakkaimmat siirtyvät alueen isoihin (=liigaseurat) seuroihin, jotka sitten kehittävät näitä nuoria eteenpäin. Mitä seurayhteistyöhön tulee niin tokihan sitä tehdään, mutta fokus on jossain ihan muuss kun huippu-urheilijoiden kasvattamisessa.


  • Lueskelin äsken U18- maajoukkueen elokuun testituloksia. Hämmästellä täytyy testisuoritusten alhaista tasoa. Miten voi olla maajoukkue, jonka tulosten keskiarvo on tyydyttävää keskitasoa? Varsinkin vauhdittoman pituuden alhainen keskiarvo hämmästyttää. Kuvittelin nimittäin räjähtävyyden olevan aika olennainen ominaisuus hyvällä judokalla. Väkisinkin sitä pohtii millaisia harjoitusohjelmia näillä oikein on. Vatsalihasten toistotesti toki sujuu suurimmalla osalla, mutta kertooko se loppujenlopuksi mitään olennaista. Meillä tosin pikkujunnutkin tekee enemmän vatsoja kuin U18-maajoukkeen keskiarvo. Räjähtävyyttä lisää niin rupeaa vastustajat lentämään.

    • No teillä sitten varmaan kaikki isommat junnut ja aikuiset on maajoukkueissa?


  • No voi haloo. Testit kertovat parhaimmillaankin motivaation tasosta ja urheilullisuudesta. Testit on työkaluja, ei mitään ultimaattisia mittareita joilla jyvät seulotaan akanoista. Paras testi on kova kisa, kuten kaikki tietää.

    Testejä testaillaan usein sen vuoksi... että no, siksi kun on aina testailtu. Mikä on testien perimmäinen tarkoitus, ei tiedä juuri kukaan testaajista edes kysyttäessä.

    Mutta jos maajoukkuetason skabaajan coopperi on alle 3000, niin kyllä se toki jostain kertoo. Ennen sen juoksi kaikki kumpparit jalassa!

  • Nuorten U18 maajoukkueleireillä on aina kerrottu perusteet ja käytännön vaikutus.. Nuoret ei vielä näitä ymmärrä ja henkilökohtaiset/seuravalmentajat ovat loistaneet näissä luennoissa poissaolollaan.

    Jo pelkän harjoittelusta palautumisen vuoksi on aikuisurheilijalla, juoksutyylistä riippumatta, kolme tonnia perussuoritus.

  • Alkuperäiseen kommenttiin vastaten syynä voi olla, että ne jääkaapin valot eivät ole kovinkaan ravintorikkaita verraten leipätyöhön. Lajissa vaaditaan ammattimaisuutta. Suomessa ei ole, eikä anneta mahdollisuutta ammattimaiseen urheiluun ainakaan judon osalta, ellei seurassa tai isällä/äidillä riittäviä rahallisia resursseja tukea urheilijaa loppuun saakka. Kyseessä on yksilötasolla ns. "ALL IN" tilanne, jossa yksilö antaa kaiken peliin tiedostamatta tulevaa millään tavoin. Olympiamitali jo nuoruuiällä saataisi helpottaa tai varmistaa mahdollisen suojatyöpaikan, mutta sekään ei ole varmaa. Tämä ei suinkaan ole vain judon ongelma. Yksinkertaistettuna suomalainen yhteiskunta ei anna siihen mitään mahdollisuutta ellet kuulu suomalaisten suosiolajien piiriin. Kysymys kuuluukin kuinka moni meistä olisi valmiita ottamaan sen hypyn tyhjyyteen jos vaihtoehtona on voitto tai äkkikuolema.

  • Tässä kun seuraa näitä kirjoituksia eri nettisivuilla niin mun mielestä, judon tarttis palata ajassa taaksepäin. On heittoja missä otetaan jalasta kiinni mutta kisoissa ei saa edes katsoa päin. On monenmoista tekniikkaa mitä joskus on treenattu ja nykyään ei saa kisoissa käyttää. Siinä on mun mielestä menty perse edellä puuhun ja viety judolta perusta mitä on joskus judo ollut. Nykyaikana pitää saada vyön väriä vaihtaa niin kuin sukkaa. Kilpajudokat saavat 1.dan arvon ilman kunnon kata näyttöjä. Miksi kilpailijat saavat helpotuksia graduointeihin mutta muut esim. kuntoilijat joutuvat hiomaan kataa kuukausi tolkulla jotta saavat vyön väriä tummemmaksi? Seuroja on suomessa paljon ja niin on myös judokoita. Toiset seurat pystyvät antamaan tasokasta valmennusta ja ihmiset siellä antavat kaikkensa menestyksen eteen. Ehkä judoliiton kaiffarit voisi ottaa sen pään pois annelistaan ja palkata ulkomaalaisen kokeneen valmentajan koska suomalaisista ei siihen ole. Ehkä ulkomaan vahvistuksella saataisiin uusi näkökulma miksi suomalainen judo tökkii pahasti omaan reikäänsä. Onko tässä kirjoituksessa joku pointti? Ehkä on ehkä ei. Kaikki judokat lapsista aikuisiin, valkoisesta mustaan vyöhön pitäisi olla samalla viivalla ja saada seuroihin tekemisen meininki.

  • Suomalainen judo on jäänyt sinne 1970-1980 luvun aikoihin: voimalla vääntämistä, yksipuolista tekniikkaa, kömpelöitä judokoita.

    Kisataan pienestä pitäen ja haetaan mitaleita kahvalla+lonkalla+osotolla mutta menesrys loppuu valtaosalla cadeteissa, lopuilla junioreissa.

    Jos 10 vuoden pohjatyö on pielessä, ei sitä enää yli 15 vuotiailla helposti korjata. Siihen ei auta ulkomainen päävalmentaja, jonka syliin tulisi varsin heikkoa ainesta valmennettavaksi.

    Ajattelu, seuratyö ja perusvalmennus pitää laittaa uusiksi. Jääkiekossa näin tehtiin ja tulokset näkyvät.

    Aikaa se vie useamman vuoden mutta ei ole oikopolkua.

    Muutos alkaa vaihtamalla liiton tj henkilöön, jolla on missiona pistää judo nousuun.

    • Miten vaihtaa Tj jos hallitus syö sen kädestä.


    • Eikös liitossa istu tällä hetkellä entisiä huippu olympia judokoita? Se siinä mättää myös.


  • Taitaa olla niin riitaisaa väkeä että yhteistyö on mahdotonta.

    • 70luku ja 80 luvun alku oli suomessa paljon teknisempää judoa, oppia haettiin japanista mm Akrenius(olympiaedustaja) vietti useita vuosia japanissa, samoin Kivinen ym ja olivat oikeasti teknisiä judokoita.
      Nykyään väännetään voimalla ja nykyjudokat eivät juurikaan japanissa käy sitä kovaa judoa ja oikeaa tekniikkaa hakemassa.
      Suomen sisällä ei pelkästään kehity kuin suomen tasolle ja japanissa kun lentää matolla ja ottaa satoja matseja niin oppii oikean judon ja osaa itsekin heittää monipuolisesti tilanteessa.


    • Kyllähän siellä maajoukkueet käy vuosittain ja yhä nuorempina kuin ennen


    • Anonyymi kirjoitti:

      Kyllähän siellä maajoukkueet käy vuosittain ja yhä nuorempina kuin ennen

      "käyvät" "vuosittain", tässä se asian pointti oli!!!
      Ennen huiput olivat jopa useita vuosia japanissa, nykyään käydään siellä ei käymällä tule kovaa oikeaa judotekniikkaa vaan vuosia treenaamalla japanissa ja ottamssa siellä lisäksi kovia otteluita, ennen treenattiin japanissa esim 2-3 vuotta ja 5-8 tuntia päivässä judoa + juoksulenkit ja satoja matseja otettiin huippujapanilaisia vastaan.


    • 5-8h judoa päivä+puntti+lenkit. Ja tämä kaikki ilman mitää palautumista parantavia aineita?..


    • Anonyymi kirjoitti:

      "käyvät" "vuosittain", tässä se asian pointti oli!!!
      Ennen huiput olivat jopa useita vuosia japanissa, nykyään käydään siellä ei käymällä tule kovaa oikeaa judotekniikkaa vaan vuosia treenaamalla japanissa ja ottamssa siellä lisäksi kovia otteluita, ennen treenattiin japanissa esim 2-3 vuotta ja 5-8 tuntia päivässä judoa + juoksulenkit ja satoja matseja otettiin huippujapanilaisia vastaan.

      Miksei tullut sitten niitä arvokisamitalleja sitten muillekin kuin Myllylälle? Vai eikö kukaan tajunnut keventää.

      Ja olympiaedustus tarkoitti sitä että sinne sai liitto ilmoittaa kenet halusi. 🤭


  • Hyvin yhteistyö täällä näillä ( heinävesi, artjärvi) kesäleireillä sujuu!
    Aivan, mutta täältä puuttuukin ne huippujudokat ja niiden kaikkitietävät koutsit...

  • Setämiehillä on aika kullannut muistot!

  • Vika löytyy aina nistä muista. Ja se joku on aina se, jonka ne muutokset on tehtävä.

    Neuvoista ei onneksi ole pulaa, kun lukee näitä palstoja!!!

    Ite en ala mitään tekemään. Muitten se on tehtävä, kuhan perhana tekevät niin kuin minä haluan!

  • Kuten toisessa ketjussa kirjoitettiin, kova harjoittelu takaisin, aikoinaan kun Korealainen valmentaja Han Hosan kävi suomessa hän toi treeniin ideaa, juoksua mäenrinnettä ylös ja portaita kovia treenejä niin kovia että porukka hyytyi, lopulta mäkitreeneissä olivat enään Simo Akrenius ja Jorma Kivinen ne kovat judokat.
    Vastavaa treeniä peliin ja sen lisäksi tekniikka kuntoon ja Japaniin hakemaan oppia ja randoria niin rupeaa suomen judokin nousemaan.

  • Mun valistunut neuvo on, että jos haluaa voittaa niin pitää olla parempi kuin se toinen. Miksi hallitus ei toteuta tätä yksinkertaista asiaa??

    Annan samalla neuvon suomen jalkapallolle: kun tekee enemmän maaleja kuin vastustaja niin voittaa useimmiten. Valmentajakoulutuksessa tulisi tätä painottaa!!

    Näin yksinkertaisia ne asiat on. Tieto vain lisää tuskaa......

    • Mikäs uutinen tämä nyt oli? Itsestään selvää. Hyödyllisempää olisi, jos kertoisit miten olla parempi kuin toinen tai tehdä enemmän maaleja kuin toinen joukkue.


    • Juuri näin. Sarkasmin kautta yritin selittää juurikin sen että pelkkä valitus ei riitä jos ei ole mitään käsitystä mitä pitäisi tehdä ja myös halua tehdä se.

      Mutta sarkasmihan on tunnetusti vaikea laji.....


  • Homma meni poskelleen jo silloin kun Judon joukkue-sm sarja lopetettiin, käsittämätön munaus, 70-luvulla pyöri aktiivinen sm-sarja ja sitä alempi suomi sarja eli otteluita tuli paljon, itsekin otin kauden aikana 50-70 ottelua ja sen päälle yksilö sm-kisat. Ottelurutiini kasvoi ja kun nuori sinivöinen kaveri sai vastaansa kovia mustavöitä niin tuli oppia ja kokemusta, korvaamatonta judokokemusta ja voimaa ja tie vei mustan vyön kokeeseen ja sen läpäisyyn 20 vuotiaana.
    Minä väitän että jos Judon sm-sarja olisi säilytetty niin tänä päivänä olisi 4-5 suomalaista judokaa em ja mm-kisoissa mitaleilla tai mitalin tuntumassa.
    Nykysysteemi ja lepsuilu ei toimi.

    • Totta puhut, suomen mestaruussarja oli kultaaikaa, ottelin itse Tapion judo ikarin joukkueessa ja otettiin pronssia , oli vanhan kunnon judon aikaa.
      Valmentajani oli Aulis Heikura ja Jorma Velli Vesterinen,Velli oli teräksenkova judoka suomen ja pohjoismaiden mestari ja virtuoosi mm. matossa ja rehti hyvä opettaja kuten suuresti kunnioittamani auliskin.
      Omat lempitekniikkani olivat osoto-gari ja de ashi barai ja taio-toshi ja kamppailin menestyksellä sarjassa ja yksilöluokan sm-kisoissa, meillä oli kova joukkue, nuoria olimme ja elämä alussa, siihen aikaan Meido-kan ja chikara olivat ylivoimaisia mutta pistimme kovasti hanttiin. siihen aikaan kovai nimimiehiä olivat Aimo Rovio, Pertti Pimiä, Korpiolat, Kivinen, Akrenius, heitä vastaan kun joutui niin kantapäät kohti kattoa mutta kivaa oli ja judo oli elämäntapani ja jatkuikin 30 vuotta ja vieläkin se asenne on sisälläni ja tarvittaessa lähtee vaikka Hane Goshi eli jousilonkka vaikka vuosiin en ole salilla treenannut mutta itsenäisesti kyllä ja kuntosalilla myös 3 kertaa viikko.
      Nuorille toivon menestystä ja sitä judohenkeä ilman sitä ei menestystä saavuta.


  • Voima, voima ja voima ja kovuus otteluun se haetaan japanista ei täällä kaveriporukoissa kehity kuten nykyjudokat ja kyllä penkistä pitää nousta 140-200 kg jos meinaa judossa maailman huipulle ja siis puhtaana ei mitään penkkipaitoja tai nappeja vaan raaka voima.
    Minä en ymmärrä miksi suomen judon taso on laskenut kunn 70-80 luvulla ja osin 90 luvun alussakin taso oli nousussa ja oli hyvä ja löytyi monta hyvää judokaa nyt yleensä hävitään eka matsi ja se on siinä ei treenata tarpeeksi, judossa ei pärjää ilman voimaa, kuntoa ja hyvää tekniikkaa se ymmärsivät judohuippumme ennen vaan miksi ei nyt?

    • Jaa että miksi ei nyt- koska de puuttuva pala on TAITO.

      Suomessa vedetään vieläkin punttia ja palvotaan voimaa ja luullaan että se riittää. Tekniikka on yhtä yksipuolista kuin 80-luvulla. Ei riitä enää, silloin riitti.

      Sorry, kilpajudosta on tullut aito, kova ja hyvin valmennettu urheilulaji muualla maailmassa, meillä yhä uskotaan sokeasti voimaan ja paikaltaan tehtyyn uchikomiin.


    • Asiat on muuttunut 80 ja 70 luvulta. Suurin muutos on dopingtestit. Tuskin kukaan suomalainen judoka ole penkannut 200kg ilman nykyisin kiellettyjä aineita.


    • Mää tiiän yhen ko penkkaa ainaki kohta .. tosin judoon ei taideta noita voimia enää käyttää xD


  • Paljon on "tietäviä", vähän on tekijöitä.

  • Kroatian leirillä muutama valmentaja kysäisi, että "miksi pilasitte" sen 63 kg tytönkin...

    • Höpö höpö et sä missään Kroatian leirillä ole ollut.


    • Kyllä tuli käytyä.


  • Voimapuoli vähentynyt ja tekniikka heikentynyt, 70-80 luvulla oli suomessa tosi vahvoja judokoita, salilla katsottiin kun äijät nosti rautaa oli tulosta ja heillä oli myös judotekniikka hyvä,
    Nykyjudokat pelkästään matsaavat ja perusjudotekniikkaan ei kiinnitetä tarpeeksi huomiota eli tekniikka ei ole hyvä ja voimapuolikin heikompi mitä oli ennen ei pärjää jollei tosissaan treenaa judon tekniikkaa kuntoon ja siihen voima ja kova kunto niin silloin rupeaa olemaan asiaa jo huipullekin.

    • No nyt viikonloppuna Valtteri ja Oskari näytti että kyllä Suomessakin osataan judoa ja kaiketi pojat on suht vavojakin 😉 en itse ole tavannut mutta eikös Oskari ole vahva jässikkä


    • Ja ennenkaikkea Korhosen nousu haastamaan Eetun em-kisapaikka. Nyt on Berliinissä todellakin arpatuurilla merkitystä.


    • Anonyymi kirjoitti:

      No nyt viikonloppuna Valtteri ja Oskari näytti että kyllä Suomessakin osataan judoa ja kaiketi pojat on suht vavojakin 😉 en itse ole tavannut mutta eikös Oskari ole vahva jässikkä

      MItkä kilpailut olleet ja miten Valtteri ja Oskari pärjäsivät?


  • Sama tilanne. Muksut harrastaneet useita lajeja päiväkoti-ikäisestä alkaen. Judo on antanut paljon vaan jo pari vuotta ollut vähän tervan juontia. Ei johdu valmentajista, seurasta tai puitteista-päinvastoin, mitä parasta laatua. Taitoa ja tulosta on karttunut mutta peräseinä tulossa väkisin vastaan ja laji loppuu tai ainakin keskeytyy, alle 15-vuotiailla. Olen kysellyt ja kuunnellut, miksi loppu häämöttää. Laji ei vain juuri nyt innosta enää. Muut enemmän. Muut lajit ovat näkyviä suomalaisine staroineen. Saman ikäiset ja henkiset kaverit ovat ryhmäytynet vahvemmin kuin judossa, missä pienuudesta johtuen isommat ikäskaalat. Sosiologi en ole, mutta muissa lajeissa ja siellä pidemmälle ehtineissä kilparyhmissä on kova kunniahimo ja tavoitetaso niin urheilijoilla kuin vanhemmillaan. Tämä koskee varsinkin kilparyhmiä mutta myös alemman tavoitetason ryhmiä onneksi usein. Tämä näkyy konkreettisesti määrätietoisessa ja kokonaisvaltaisessa seura- ja joukkuetyössä. Kuormittaakin vanhempia mutta samalla yhteisöllistää, mikä mahdollistaa hyvässä hengessä muksujen haaveiden ja tavoitteiden toteutumista. On mietityttänyt, miten eri lajien muksujen vanhemmat eroavat toisistaan ja mikä on sen vaikutus lajille. Hienoja esimerkkejä näkyvyydestä ja isojen joukkkojen liikuttelusta on judossakin usealla paikkakunnalla. Samalla näkyy kyllä rajua oksennustakin näin tuntemattomasti kirjoitettuna omille rinnuksille. Joo, täytyy kestää kun leikkiin lähtee mutta kyllä täytyy ihmetellä, eikö täysivaltainen kirjoitaja ymmärrä että herkässä vaiheessa olevat urheilijat eivät kostu negatiivisestä puskahuutelusta ollenkaan. Eivät toivottavasti luekaan tuollaisia tuotoksia. Ollaan demokraattisessa oikeusvaltiossa ja silloin luottamus- ja toimihenkilöt saadaan kyllä vaihdettua. Pitää vaan tehdä se pelisääntöjen mukaan.

    Harvakseltaan olen näitä lajin kirjauksia ehtinyt vilkaista. Tässä oli niin hyvä avaus ja keskustelu, että omakohtaisuudessaankin oli lähdetävä hetkeksi kyytiin ennen kuin kokonaan keskeytetään tai lopetetaan laji. Väkeä tulee ja lähtee. Dropout- väkeen kannattaa silti ehkä kiinnittää huomiota. Sieltä voisi löytyä ideoita lajin ja sen ilmapiirin parantamiseen.

    • Kaikki ei ole judoliiton virastomaisen vallankäytön tai suomi24:n negatiivisuuden syytä vaikka parannettavaa olisikin. IJF:n sääntömuutokset ovat vieneet judolta uskottavuutta tehokkaana painilajina ja kun ammattilaisvapaaottelua tulee televisiosta, judon raajarikko on silminnähtävää. Nuoria ei voi huijata selittelemällä keinotekoisen näköisiä olympiaotteluja "hyvällä japanilaisella" ja "huonolla itäeurooppalaisella" judolla. Kreikkalaisroomalaisella painilla, joka on ollut suomalaisten vahva laji, on sama ongelma.


    • Anonyymi kirjoitti:

      Kaikki ei ole judoliiton virastomaisen vallankäytön tai suomi24:n negatiivisuuden syytä vaikka parannettavaa olisikin. IJF:n sääntömuutokset ovat vieneet judolta uskottavuutta tehokkaana painilajina ja kun ammattilaisvapaaottelua tulee televisiosta, judon raajarikko on silminnähtävää. Nuoria ei voi huijata selittelemällä keinotekoisen näköisiä olympiaotteluja "hyvällä japanilaisella" ja "huonolla itäeurooppalaisella" judolla. Kreikkalaisroomalaisella painilla, joka on ollut suomalaisten vahva laji, on sama ongelma.

      R.I.P. judo. Tältä judokisoissa näytti vielä silloin kun harrastettiin ihmisten heittämisen kuninkuuslajia: https://www.youtube.com/watch?v=nrk6fZ9P6a4


    • Anonyymi kirjoitti:

      R.I.P. judo. Tältä judokisoissa näytti vielä silloin kun harrastettiin ihmisten heittämisen kuninkuuslajia: https://www.youtube.com/watch?v=nrk6fZ9P6a4

      Ovat kuulema vieneet judoa näyttävämpään ja yleisöystävällisempään suuntaan. Kun videon katsoo, niin ei kyllä ymmärrä, että miten...


    • Anonyymi kirjoitti:

      Ovat kuulema vieneet judoa näyttävämpään ja yleisöystävällisempään suuntaan. Kun videon katsoo, niin ei kyllä ymmärrä, että miten...

      Onko IJF saanut kaikki uskomaan, että monipuolinen ja tehokas judo on huonoa ja yksipuolinen "kahva kiinni ja uchi-mata perään" on hyvää, näyttävää ja yleisöystävällistä?


  • Onko judoliitto kysynyt alle 15 - 21 vuotiailta kilpailevilta judokoilta, miksi he harrastavat judoa, mitä he liitolta odottavat ja mikä heitä motivoi?

    Nuorten kilpailijoiden pitäisi voida antaa palautetta seura- ja maajoukkuevalmennuksesta nimettöminä ilman pelkoa siitä vaikuttavatko vastaukset mahdollisuuksiin päästä maajoukkueeseen tai arvokisoihin. Kysymykset pitäisi muotoilla objektiivisesti, ei niin että ne tukevat nykyisiä järjestelmiä ja rakenteita.

    Tämän jälkeen liiton pitäisi toimia kuten muutkin nykyaikaiset palveluorganisaatiot eli vastata asiakkaidensa vaatimuksiin.

  • Liitto ja liitto,
    Laittakaa ensin seurat kuntoon !

    • Muutamat seurat ovat hyvässä kunnossa, moni ei ole.

      Miksi kunnossa olevien seurojen tulee elättää tehotonta liittoa?

      Pistäkää liitossa edes viestintä ja lajin näkyvyys kuntoon. Me seuroissa ja alueilla hoidamme kisat, valmennuksen ja leirit.


  • Tulkaa nyt hyvät ihmiset alas sieltä puunlatvasta takaisin tänne ruohonjuuri tasolle.
    Suomessa kilpajudoa HARRASTETAAN, niin kauan kun se on vapaaehtoistyötä tekevien harteilla. Emme voi missään tapauksessa puhua HUIPPUJUDOSTA Suomessa, koska sellaista ei yksinkertaisesti ole Suomessa. Voimme siis puhua suomalaisen kilpajudon HARRASTAMISESTA, missä aina joskus voitetaan jopa joitakin otteluita tai peräti Eurooppa cup tasoisia mitaleita. Suomessa tällä hetkellä judoa harrastaa n. 5500 judokaa, joista alle 18-vuotiaita on n. 75 % ja heistä suurin osa käy 1-2 kertaa viikossa harjoituksissa. Näistäkin luvuista voimme todeta, että Suomessa judo on lasten ja nuorten HARRASTUS. Hyvin pienelle ryhmälle se on HARRASTUS missä kilpaillaan. Kadeteissa ja juniori ikäisissä suomalaiset on totuttu näkemään aina silloin tällöin palkintokorokkeella myös Eurooppa cup tasoisissa kilpailuissa, mitä helpottaa nuorten eriaikainen fyysinen ja psyykkinen kehittyminen, mutta kun siirrytään aikuisiin, niin tiputaan kelkasta heti ensimmäisessä mutkassa. Miksi näin? Siihen löytynee monta syytä, mutta Suomesta ei niitä vastauksia löydy, vaan on mentävä merta edemmäs kalaan, jotta tuloksia alkaa tulla. Tässä vaiheessa raha tulee vielä isommassa merkityksessä kuvaan mukaan ja sitähän urheilijat ei mistään muualta saa kuin omilta tukijoiltaan, eikä niillä euroilla olla ulkomailla vuosia harjoittelemassa. 90-luvun alussa Suomeen saatiin useita EM-mitaleita, osa monella voitolla ja osa muutamalla voitolla. Nyt samanlainen saalis ei olisi enää mahdollista, koska pelkästään Neuvostoliiton hajoaminen toi kaikkiin painoluokkiin 16 - 18 uutta urheilijaa, puhumattakaan Jugoslavian hajoamisesta. Nyt olisikin aika istua alas, hengähtää ja uudistaa koko paketti, sekä lähteä tyhjältä pöydältä suunnittelemaan uutta nousua ja tulevaisuutta suomalaisen judon nostamiseksi maailmankartalle!

    • Hyvä kirjoitus. Täsmentäisin vielä tavoitetta. Köyhä liitto ei voi olla urheilun johtoporras vaan sen tulisi olla palvelija. Tavoitteen tulisi olla resurssien mukainen. Ei olympiakulta vaan hyvä tukipalvelu. Ei "suomalaisen judon nostaminen" vaan "suomalaisten judomahdollisuuksissa auttaminen" . Liiton tavoitteen tulisi olla tasokas kotimainen kilpaulutoiminta ja mahdollisimman hyvät valmennus ym. tukipalvelut urheilijoille. Arvokisamitalien tulisi olla urheilijoiden henkilökohtaisia tavoitteita, ei liiton, jolla ei ole tarjota sellaisten tavoitteluun resursseja.


  • Just näin ite ja yksin, niin hyvä tulee.
    Mshdollisimman hyvä? Hhmm
    Mitähän tuokin tarkoittaa.
    Tarjoo vaikka ilmanen leiri kouluruualla ja majoitus luokasda,niin ei kelpaa näille mestareille.
    Kpko ajatusmaailma on ihannurin, tekeminen yksilötasolla ei ole millasn tavalla suhteutettu tavoitteisiin!

    • Parhaille ei yksinkertaisesti vaan löydy Suomesta enää vastusta, eikö silloin pidä kiivetä yksi porras ylemmäs? Vai oliko sen niin, että kun treenaat parempien kanssa niin kehityt?


  • Suomalaisessa kilpajudossa tökkii tällä hetkellä kaikki. Minä ainakaan en usko tilanteen pikaisesti parantuvan, jos sama meno jatkuu eikä mitään tehdä toisin. Näytöt on todellakin annettu ja tulos on tämä mikä on. Tuntuu jopa siltä, että maajoukkueeseen kuulumisesta on judokalle huomattavasti enemmän haittaa kuin hyötyä. Viikonloppuna tuli taas mieleen, että mitä Georgiassa oikein tehdään toisin ja paremmin kuin meillä. Kyseessä on kuitenkin pieni ja Suomea huomattavasti köyhempi maa, mutta niin vaan kuuluvat suurten judomaiden joukkoon ja menestyvät. Väkilukuun suhteutettuna Georgia on varmasti menestyvin judomaa. Pitäiskö jonkun mennä Japanin sijaan Georgiaan leirille ja oppimaan?

  • Hyvin kirjoitettu. Itse en ole tosiaan perehtynyt, mutta kiinnostaa tuo Georgian menestys. Onko tietoa, paljonko siellä on judoharrastajia? Todennäköisesti joka kaupungista löytyy judosali, samalla tavalla, kun Suomessa jäähalli.

    • Georgiaan oli keskitetty Neuvostoliiton judovalmennusta ja kun NL kaatui osaaminen jäi sinne. Georgialaisten menestyksen mallia ei voi toistaa muualla.


    • Anonyymi kirjoitti:

      Georgiaan oli keskitetty Neuvostoliiton judovalmennusta ja kun NL kaatui osaaminen jäi sinne. Georgialaisten menestyksen mallia ei voi toistaa muualla.

      Olisko siellä kuitenkin mahdollista leireillä ja koettaa saada oppia? Uskoisin heiltä löytyvän intoa opastaa muita, jos sinne oppia ja neuvoja lähdettäisiin hakemaan. Georgiassa turistina käydessäni keskustelin heidän judomenestyksestään ja ihmettelin sitä. Georgialaisen oppaan näkemyksenä oli, että kaukasialainen mentaliteetti siivittää heidän menestykseen kamppailulajeissa (kaukasialainen ei voi hävitä kuin toiselle kaukasialaiselle).


  • Voisikohan vastaus olla köyhyydessä ja painiperinteessä? Urheilu menestys on monissa köyhemmissä maissa tie parempaan. Suomessa urheilu on lähinnä tie huonompaan 😁. Lapsilla vapaus valita ja tehdä jotain muuta. Ainoa mikä teoriassa voisi olla tie makoisampaan elämään on jääkiekko, joten mihin ne panokset kannattaa laittaa. Ei ainakaan rankkaan treenaamiseen mikä vie kaikki rahat ja ajan.

    • Onhan se kun 70-80 luvun suomalaisilla oli parempi judotekniikka kuin nykyjudokoilla, näkyi myös menestyksessä ja silloin tehtiin lujasti töitä ja treenattiin oikeaa judoa ei mitään pallopelejä trneeneissä ja joka ukko painoi hiki päällä ja voimaa haettiin salilta lisäkis.


    • Anonyymi kirjoitti:

      Onhan se kun 70-80 luvun suomalaisilla oli parempi judotekniikka kuin nykyjudokoilla, näkyi myös menestyksessä ja silloin tehtiin lujasti töitä ja treenattiin oikeaa judoa ei mitään pallopelejä trneeneissä ja joka ukko painoi hiki päällä ja voimaa haettiin salilta lisäkis.

      Huutista harmaaparroille, joilla aika on kullannut muistot. Kovaa on varmaan treenattu joo, mutta tänäpäivänä tuo harrastelu on muuttunut ammattiurheiluksi ja koko laji on kokenut suuria muutoksia. Ihan samalla lailla monet muutkin urheilulajit ovat kehittyneen tässä vuosien varrella.


    • Anonyymi kirjoitti:

      Onhan se kun 70-80 luvun suomalaisilla oli parempi judotekniikka kuin nykyjudokoilla, näkyi myös menestyksessä ja silloin tehtiin lujasti töitä ja treenattiin oikeaa judoa ei mitään pallopelejä trneeneissä ja joka ukko painoi hiki päällä ja voimaa haettiin salilta lisäkis.

      Kukas oot sulla on varmasti paljon opetettavaa nykyjudokoille moni varmasti voisi jopa maksaa sulle valmentamisesta!


  • Paremmasta tekniikasta en oikein vakuutu... Silloin ei ollut nettiä, mistä pystyy nykyään katsomaan tekniikat, kisat yms. Siloin katsottiin mustavalkoisia kuvia kirjoista ja arvuuteltiin, että mitä ja miten kuuluu tehdä mikäkin tekniikka. Se, että onko treenattu paremmalla asenteella, on mahdollista tai sitten en. Pallopejä en minäkään suosi judotreeneissä =)

Ketjusta on poistettu 5 sääntöjenvastaista viestiä.