Täällä joku "skeptikko" väittää, että 90 % merenpinnan lämmöstä siirtyy yläilmoihin haihtumalla.
Termodynamiikan tosen perussäännön mukaan lämmön siirtymistavat ovat johtuminen, säteily ja konvektio.
Siinä vähän miettimistä. Ei tämä niin yksinkertaista ole kuin ensituntumalta vaikuttaa.
Termodynamiikan tosen perussäännön mukaan lämmön siirtymistavat ovat johtuminen, säteily ja konvektio.
Siinä vähän miettimistä. Ei tämä niin yksinkertaista ole kuin ensituntumalta vaikuttaa.
Vastaukset 54
Vanhimmat
Höyrystyminen sitoo ja tiivistyminen vapauttaa lämpöä.
Sadannasta voidaan laskea, että vettä höyrystyy niin teholla 75 W/m2.
Maapallo jäähtyy avaruuteen säteilemällä noin teholla 240 W/m2.
Eli kaikki vesi ei ehdi sataa mittareihin asti, vaan haihtuu, luovuttaa lämpönsä ympäröivälle ilmalle ja tiivistyy hyvinkin pian takaisin ennen poistumista meren yltä? Tästä syystä rannikkoilma on niin paljon viileämpää kesällä, jolloin tilanne on päinvastainen ts. meri imee ilmasta energiaa, tuulen avulla siis.
Suuri osa auringon tehosta menee veden höyristämiseen.
Tätäkin on aloittajan vaikea käsittää.
Jönsseli on keksinyt maailmaamullistavan olkiukon. No eipä ole ensimmäinen kerta.
Merestä lämpöenergia siirtyy ilmakehään kun merivesi muuttuu vesihöyryksi.
Hiilidioksidilla ei taaskaan ole mitään merkitystä. Miten tässä pääsi jälleen kerran näin käymään.
Yritätkö olla vitsikäs, vai puuttuuko sinulta alkeellisin käsitys fysiikasta ?
Jos täytät kuumavesipullon keittiössä kuumalla vedellä, se sisältää lämpöenergiaa ja kun viet sen sänkyysi lämmittämään, niin siirrät lämpöenergiaa kantamalla sitä pullossa.
Se työ, jolla siirsit energiaa kantamalla, on mekaanista työtä, termodynamiikka on ala, joka käsittelee omilla lainalaisuuksillaan nimensä mukaisesti lämpöoppia.
Miettiminen olisi todella aiheellista ennen julkista itsensä nolaamista.
Ei taida olla tuollaista mainintaa termodynamiikan 2. ps.ssä, mutta maininta on että se käsittelee vain suljettua systeemiä.
Myös siirtäminen ja siirtyminen on hyvä mieltää oikein ja jättää terminologialla viisastelu.
Termodynamiikan pääsäännöt ottavat kantaa lämmön siirtymisen suuntaan mutta ei sen mekanismeihin.
Suurin osa merenpinnasta poistuvasta lämmöstä siirtyy veden haihtumisen kautta. Olomuodonmuutos (faasimuutos) eli veden höyrystyminen sitoo voimakkaasti lämpöä, ilmaa selvästi kevyempi vesihöyry liikkuu (konvektio) ilmamassan mukana ylöspäin ja vastaavasti höyryn tiivistyessä takaisin nesteeksi ja/tai kiinteytyessään jääksi tuo lämpö vapautuu ylempänä ilmakehässä.
Tuo on jotain uutta fysikkaa.
Lämpö siirtyy vesihöyryyn johtumalla ja säteilemällä.
Otin tämän esille, kun joku väitti, että lämpöä siirtyy ylöspäin maan ja meren pinnasta minimaalinen määrä säteilemällä ja pääasiallinen siirymismuoto on haihtuminen.
Häh !
Näinhän asia juuri on.
Säteilyn teho on verrannollinen säteilylähteen lämpötilaan, auringossa 5500, maanpinnalla vain murto-osa, ja lisäksi ilmakehä säteilee samaan aikaan lähes yhtä lämpöisenä maahan ja meriin päin.
Valtamerten ja ilmakehän välisessä lämmönsiirrossa lämpöä siirtyy takaisin merestä ilmakehään kaikkien merien yli laskettuna keskimäärin seuraavasti:
- Pitkäaaltoinen lämpösäteily meren pinnasta ulospäin 66 W/m^2
- Lämmön johtuminen merenpinnasta ilmaan 24 W/m^2
- Lämmön sitoutuminen merenpinnasta haihtuvaan vesihöyryyn 78W/m^2
Luvut löytyvät hakusanoilla EESC 2100 2007 ja sitten valitset Syllabus ja sieltä viikon 8 kohdalta valtameren ja ilmakehän välistä kytkentää koskevan oppitunnin.
Lämmön johtuminen merenpinnasta sen yläpuolella olevaan ilmaan ja olomuodon muutoksen yhteydessä tapahtuva lämmön sitoutuminen pinnasta irtoavan vesihöyryn latenttilämmöksi ovat kaksi eri ilmiötä.
Meri toimii myös lämmön varastoijana kun lämpö siirtyy syvään kylmään veteen, ei se kaikki lämpö heti lähde ylöspäin vaan siirtyy veden mukana merivirtoihin ja esim. Golf -virta kuljettaa lämpöä Pohjolaan.
Golf-virran jaksollisuus on luettavissa tutkimuksista ja ne liittyvät ilmastohistoriaan. Sittenkuin Golf- virta taasen heikkenee niin Pohjola kylmenee.
Sama asia tapahtuu aurinkominimien/-maksimien kanssa. Ilmasto on syklinen.
Niinpä. Jönssille kaikki fysiikka on uutta fysiikkaa. Se on huomattu monen monta kertaa.
"Pitkäaaltoinen+lämpösäteily+meren+pinnasta+ulospäin+66+W/m^2".
Tuo ilmakehästä takaisinheijastuvan säteilyn määrä riippuu siitä onko taivaalla pilviä. Hillidioksidi ei siihen vaikuta tuon taivaallista.
Mihin jäi ilmakehän säteilemä energia maahan ja meriin .
Ilmakehä on 0K poikkeavassa lämpötilassa ja säteilee myös.
Jos lämpötilat ovat yhtä suuret, säteilylenergiaa ei siirry.
Onko tämä jätetty tarkoituksella huomioimatta, vai unohtuiko se vahingossa.
Valitettavasti on todettava, että mielipiteesi on jyrkässä ristiriidassa tieteellisen käsityksen kanssa.
Juuri näin se on. Mutta kyllä myös CO2 jonkin verran säteilee alilmakehässäkin.
On syytä muistaa, että kaasut (höyry, CO2..) toimivat eri tavalla kuin kiinteä aine (vesi, pilvet). Vesi säteilee mlko laajalla IR-aaltoalueella.
Syksyllä kirkkaalla ilmalla joskus ulkosalla yön seisseen auton ikkunat ovat säteilyhävikin takia jäässä, vaikka lämpömittari näyttää vielä plussaa. Katoksessa ikkunat eivät jäädy. Tämä johtuu katoksen takaisinsäteilystä. Taivasalla takaisinsäteily on kirkkaalla ilmalla heikkoa, vaikka ilmassa onkin hieman höyryä ja hiilidioksidia. Pilvet toimivat autokatoksen tapaan.
Termodynamiikan 2.ps sanoo että lämpöenergia voi siirtyä vain kylmempään suuntaan.
Fysiikan perustotuus taas on että kaikki aineet Huom aivan kaikki, joiden lämpötila on yli absoluuttisen 0 pisteen, säteilevät lämpösäteilyä, ja toinen tutuus on että kaksi saman lämpötilan omaavaa ainetta säteilevät ja emittoivat saman verran säteilyä, joten säteilyenergiaa ei siirry niiden välillä, riippumatta molekyylien tilasta, tai faasista.
Mikäli näin ei olisi, termodynamiikan 2. pääsääntö olisi väärä.
Siis, jos ilman ja maanpinnan lämpötilat ovat yhtä suuret, säteilyenergiaa ei siirry niiden välillä, kummankin mustaa kappaletta vastaava säteilytevo on luonnollisesti määriteltävissä lämpötilan mukaan, mutta se ei tarkoita säteilyenergian siirtymää.
Nyt kaivataan kyllä perusteita, vai esititkö vain epätoivoisen mielipiteen.
Lämmän nettosiirron teho on se käsite josta puhut. Kaikki pinnat lämpötilasta riippumatta sekä lähettävät että vastaanottavat lämpösäteilyä, kuten aiemmin on keskusteltu otsikon "Energian siirtyminen lämpösäteily avulla" alla. Tuo mainittu 66W/m^2 on ilmeisestikin lämpösäteilyyn liittyvä lämmön nettosiirron teho merenpinnasta ylöspäin.
Lähes aina ilma on lämpimämpi kuin merivesi joten miten voisi nettosiirto olla merenpinnasta ylöspäin?
https://fi.wikipedia.org/wiki/Maan_säteilytasapaino
Niin juuri ja meressä se menee syviin vesiin ja varastoituu.
Se on helppoa. Ilma ei ole mikään kiinteä tai nestemäinen kappale, johon osuva säteily pysähtyisi ja absorboituisi. Jos ilman lämpötilaa mittaisi pitkäaaaltoisen infrapunan aallonpituuksilla niin tietyillä aallonpituuksilla (kasvihuonekaasujen absorptiokaistat) näkyisi ilmakehän kaasujen lämpötilassa olevan aineen säteilyä ja absorptiopiikkien väleissä taasen avaruuden hyvin matala lämpötila hieman ionosfäärin säteilyn nostamana. Laajalla kaistalla mittaava mittari näyttää näistä painotetun keskiarvon.
Kokeile itse. Ota infrapunalämpömittari tai -kamera ja osoita sillä ylös kohti taivasta poispäin Auringon suunnasta kun ulkona on esimerkiksi 20C lämpöä ja taivas pilvetön. Katso mitä lämpötilaa mittari näyttää. Kokeile sitten osoittaa kohti pilviä ja katso mitä sieltä saat mittaustulokseksi.
Tuosta+katsomalla+lämpösäteilynä+merenpinnasta+pääsee+lämmön+nettosiirron+tehona+poistumaan+neliömetriä+kohti+yhteensä+66+24+78=168W.+Prosenttiosuudet+ovat+siis
Kommentoin tuohon Energian siirtyminen lämpösäteily avulla sitä, miltä juuri nyt infrapunalämpömittarin mielestä taivas näytti. Ilman lämpötila 15 astetta ikkunanpieleen kiinnitetyn lämpömittarin mielestä, pilvien suunnassa IR-mittarin mukaan 10 astetta ja pilvien välissä lähes kirkkaan taivaan kohdalla -35 astetta (miinus 35 astetta).
Eli huonosti takaisinsäteilee tuo hiilidioksidi.
Vesihöyry ja hiilidioksidi yhdessä ovat syypäänä siihen, että IR - mittarilla katsottuna taivaan lämpötila ei ole avaruuden -270ºC astetta vaan parisataa astetta enemmän vaikkakin kymmeniä asteita miinuksen puolella. Eron aiheuttaa juuri kasvihuonekaasujen tuottama takaisinsäteily.
Mitä vähemmän takaisinsäteileviä kaasuja sitä kylmempi on taivas lämpösäteilyn avulla katsottuna. Kun kasvihuonekaasujen määrä lisääntyy niin ylöspäin maan pinnasta katsottuna infrapunamittarilla mitattu lämpötila kasvaa joka sitten puolestaan nostaa myös maan pinnan lämpötilaa.
Mikä saa sinut uskomaan että ilmakehän muut kaasut eivät säteilisi lämpötilansa edellyttämää IR-säteilyä.
Siellä ylhäällä olevat kaasut ovat keskenään saman lämpöisiä ja säteilevät sitä IR-säteilyä joka suuntaan, lämpöä siirtyy säteilyssä vain kylmempään suuntaan, siis ne yläilmakehän kaasut säteilevät lämpöä avaruuteen päin.
Hiilidioksidilla tai höyryllä ei lämpösäteilyn suhteen ole mitään erikoisasemaa, eikä säteilyyn vaikuta kaasujen suhteet, vaan lämpötila.
Ei se ole uskomus vaan ihan oppikirja-asiaa. Voit sen itse halutessasi tarkistaa monestakin lähteestä.
Kasvihuonekaasuiksi kutsutaan niitä kaasuja, joilla on pitkäaaltoisen infrapunan alueella emissioviivoja ja jotka siksi voivat myös absorboida samoilla aallonpituuksilla. Esimerkkeinä vesihöyry H20, hiilidioksidi CO2 ja metaani CH4.
Ilmakehän muut kaasut eli käytännössä typpi N2, happi O2 ja argon Ar eivät ilmakehässä voi säteillä lämpötilansa edellyttämää pitkäaaltoista Iämpösäteilyä siksi, että niillä ei ole kyseisillä aallonpituuksilla yhtään emissioviivaa.
Kaasut käyttäytyvät lämpösäteilyn osalta aivan toisin kuin kiinteä aine ja nesteet.
Infrapunalämpömittarillahan tuon voi itsekin kokeilla. Jos ilman yleisimmät kaasut säteilisivät ja absorboisivat pitkäaaltoista infrapunaa niin IR - lämpömittaus ei onnistuisi kaukaa ollenkaan. Ylöspäin suunnattu ir - lämpömittari näyttäisi vain ilmamassan lämpötilaa.
Ulkona aurinko paistaa ja on yli 20 astetta lämpöä varjon puolella olevan tavallisen lämpömittarin mukaan. Varjon puolella maahan suunnattuna infrapunalämpömittari näyttää 21 astetta ja suoraan ylöspäin siniseen taivaaseen suunnattuna sama mittari näytti -36 asteen lämpötilaa. Lämpötilaeroa siis 57 asteen verran...
Väärin. Ei se autokatos estä autoa säteilemästä lämpöä jos sitä autossa sattuisi olemaan eikä se auto säteile ulkosallakaan itseään kylmemmäksi kuin mitä on ympäristö. Ikunoiden jäätyminen johtuu siitä että ilman riittävän kosteaa jään muodostumiseksi. Katso vaikka tästä: https://www.tiede.fi/artikkeli/kysy/miksi_auton_ikkunat_eivat_jaady_autokatoksessa
Miksi yrität selostaa täyttä roskaa.
Kaikki aineet säteilevät IR-säteilyä, absorptioalue ei liity tähän.
Jos ilmakehän typpi ja happi eivät säteilisi lämpöä avaruuteen ja vain kasvihuonekaasut tekisivät sitä, niin niiden lisääntyminenhän viilentäisi maapalloa.
Mieti nyt hieman ja ota selkoa !
"Lämpötila troposfäärissä laskee keskimäärin 6,5 °C kilometriä kohti. Tämä on keskiarvo: inversioiden kohdalla lämpötila nousee ylöspäin, ja myös tasalämpöisiä kerroksia esiintyy. Troposfäärin ylärajalla on kylmintä: napa-alueilla noin −45 astetta, päiväntasaajalla jopa −75 °C. " Mistä tiedät miltä korkeudelta ilmakehää se sinun IR-mittarisi mittaa lämpötilan?
Auton lämpötila ulkona voi olla alempi kuin sen välittömän ympäristön. Jos auto on avoimella kentällä niin tuulilasi näkee ulkopinnaltaan suurimmaksi osaksi vain yllä olevaa taivasta, jonka lämpötila lämpösäteilyn kannalta katsottuna kirkkaalla säällä on monta kymmentä astetta miinuksen puolella.
Jos tuulee niin ilmavirta pitää auton tuulilasin suunnilleen samassa lämpötilassa kuin ympäröivän ilmamassan lämpötilan. Muussa tapauksessa tuulilasi alkaa jäähtyä menettäessään lämpöä säteilyn kautta ja voi jäähtyä kylmemmäksi kuin mikä on ympäröivän ilman lämpötila.
Yläpuolella oleva katos säteilee lämpösäteilyä suuremmalla teholla kuin yläpuolinen taivas. Se estää tuulilasia jäähtymästä säteilylämmön vuoksi.
No miksei se auton tuulilasi jäädy päivällä. Onhan se taivaan lämpösäteily silloinkin miinuksella.
Täällä oli muutama kuukausi sitten tyyppi, joka jankutti tuota samaa eli kuvitteli että happi ja typpi lähettäisivät ja absorboisivat pitkäaaltoista infrapunasäteilyä . Mikään asian selittäminen ei mennyt perille useamman ihmisen toistuvista yrityksistä huolimatta. Ei auttanut että esille kaivettiin netissä luettavissa oleva oppikirja ja kerrottiin mistä kohdasta siitä tieto löytyy.
Kasvihuoneilmiön kannalta merkitystä on sillä, miten ilmakehä reagoi maan pinnan ja merenpinnan lähettämään lämpösäteilyyn, joka siis on niiden lämpötilan vuoksi aallonpituudeltaan pitkäaaltoisen infrapunan alueella.
Avaa oppikirja ja selvitä itsellesi miksi kasvihuonekaasuja nimitetään kasvihuonekaasuiksi. Jatketaan sitten.
Tuulilasi voi avoimessa paikassa jäätyä plussan puolella olevassa lämpötilassa myös päivällä, jos autoon ei osu suora auringonvalo, taivas on kirkas ja päivä tuuleton.
Kirkkaan taivaan aiheuttamaa kylmenemistä on mitattu ja voi mitata helposti itsekin. Ota lämpöä eristävä styrox - laatikko ja vuoraa se sisäpuolelta yhdellä kerroksella kiiltävää alumiinifoliota. Laita folion päälle laatikon pohjalle valkea paperi. Aseta laatikko paikkaan jossa siihen ei osu suora auringonvalo mutta jossa sen avoin suu näkee mahdollisimman paljon avointa taivasta. Tee mittaus tuulettomalla säällä. Toinen paperiarkki laatikon ulkopuolelle maahan.
Mittaa laatikossa olevan paperin lämpötila kun laatikko on altistunut taivaan kylmyydelle esimerkiksi tunnin ajan. Mittaa myös laatikon ulkopuolella olevan paperin lämpötila. Vertaa ja hämmästy...
""Koko+Maan+pinnan+säteilyenergiasta+84+%+eli+66–79+kcal/cm2/v+menee+haihduttamiseen.+Merissä+haihduttamiseen+menee+90+%"
Paljonko siitä säteilystä nappaa se haihtumisesta tullut vesihöyry? Jääkö hiiliidioksidille enää mitään napattavaa.
Et taida lainkaan olla selvillä mistä puhut.
Lämpösäteily ei milloinkaan ole monokromaattista, hiilidioksidilla on kyky absorboida vain rajallista taajuutta, vieläpä hyvin rajallista, joten hieman järkeä tuohon loputtomaan alyttömyyksien arvailuun.
"Koko Maan pinnan säteilyenergia"
Mitä tuo tarkoittaa.
Sitten kuin se harva hiilidioksidi napaa sen lämmön niin alkaa matka ylöspäin kohden yläilmakehää joten se lämpö ei jää lämmittämään alailmakehää.
Alailmakehän pienestä lämpenemeisestä huolehtii voittopuolisesti vesihöyry joka lisääntyy ensin kun lämmitysvaihe syklissä on päällä.
Kohta loppuu ja alkaa nolo salailu ja kyräily. Kysytään sitten uudestaan ja jaetaan nobeleita oikeille tieteilijöille ja peruutetaan mahdollinen Nobelin palkinto siltä ilamastoteiniltä(Luoja verjele siltä!)
Kasvihuonekaasun+kattaman+aallonpituuskaistan+leveys+riippuu+sen+pitoisuudesta+ilmassa.+
Lämpösäteilyn napannut hiilidioksidi ei siirry paikaltaan mihinkään kun se luovuttaa tuon energian ympäristöönsä molekyylien lämpöliikkeen kautta nanosekunnin kuluttua siitä kun sen sai.
Joka tapauksessa koko lämmennyt ilmamassa nousee ylöspäin luovuttaen lämmön yläilmakehään joka ei ole jostakin syystä lämmennyt????
Tästä koko jutussa on kysymys ja siitä kuinka fysiikassa kirjoitetaan hiilioksidin logaritmisestä vaikutuksesta joka tarkoittaa sitä kuinka määrän tuplaaminen ei tuplaa edes sitä pientä lämpövaikutusta jota sillä mahdollisesti on.
Sitten se pysyy paikallaan vai? Ei pidä paikkaansa vaan koko ilmamassa lämmenneenä nousee ylöspäin- alailmakehässä ei ole CO2 ella kovinkaan suurta merkitysta kun vesihöyry tekee työn.
Olisiko tämä Jonsin viimoinen aloitus....
Niin epätoivoisilta vaikuttaa
Älä unta näe.
Olisiko jossain jokin rahasto, joka rahoittaa nämä epävirallisten medioiden propagandan by Jonserers, jottei pääse syntymään mitään vastapoolia valtamedian pyhälle agendalle....