Mitenkäs lämpö siirtyykään?

Sadannasta voidaan laskea, että vettä höyrystyy niin teholla 75 W/m2.

Maapallo jäähtyy avaruuteen säteilemällä noin teholla 240 W/m2.

Eli kaikki vesi ei ehdi sataa mittareihin asti, vaan haihtuu, luovuttaa lämpönsä ympäröivälle ilmalle ja tiivistyy hyvinkin pian takaisin ennen poistumista meren yltä? Tästä syystä rannikkoilma on niin paljon viileämpää kesällä, jolloin tilanne on päinvastainen ts. meri imee ilmasta energiaa, tuulen avulla siis.

Tuo on jotain uutta fysikkaa.

Lämpö siirtyy vesihöyryyn johtumalla ja säteilemällä.

Otin tämän esille, kun joku väitti, että lämpöä siirtyy ylöspäin maan ja meren pinnasta minimaalinen määrä säteilemällä ja pääasiallinen siirymismuoto on haihtuminen.

Jons kirjoitti:

Tuo on jotain uutta fysikkaa.

Lämpö siirtyy vesihöyryyn johtumalla ja säteilemällä.

Otin tämän esille, kun joku väitti, että lämpöä siirtyy ylöspäin maan ja meren pinnasta minimaalinen määrä säteilemällä ja pääasiallinen siirymismuoto on haihtuminen.

Lue lisää

Häh !

Näinhän asia juuri on.
Säteilyn teho on verrannollinen säteilylähteen lämpötilaan, auringossa 5500, maanpinnalla vain murto-osa, ja lisäksi ilmakehä säteilee samaan aikaan lähes yhtä lämpöisenä maahan ja meriin päin.

Jons kirjoitti:

Tuo on jotain uutta fysikkaa.

Lämpö siirtyy vesihöyryyn johtumalla ja säteilemällä.

Otin tämän esille, kun joku väitti, että lämpöä siirtyy ylöspäin maan ja meren pinnasta minimaalinen määrä säteilemällä ja pääasiallinen siirymismuoto on haihtuminen.

Lue lisää

Valtamerten ja ilmakehän välisessä lämmönsiirrossa lämpöä siirtyy takaisin merestä ilmakehään kaikkien merien yli laskettuna keskimäärin seuraavasti:

- Pitkäaaltoinen lämpösäteily meren pinnasta ulospäin 66 W/m^2
- Lämmön johtuminen merenpinnasta ilmaan 24 W/m^2
- Lämmön sitoutuminen merenpinnasta haihtuvaan vesihöyryyn 78W/m^2

Luvut löytyvät hakusanoilla EESC 2100 2007 ja sitten valitset Syllabus ja sieltä viikon 8 kohdalta valtameren ja ilmakehän välistä kytkentää koskevan oppitunnin.

Lämmön johtuminen merenpinnasta sen yläpuolella olevaan ilmaan ja olomuodon muutoksen yhteydessä tapahtuva lämmön sitoutuminen pinnasta irtoavan vesihöyryn latenttilämmöksi ovat kaksi eri ilmiötä.

Meri toimii myös lämmön varastoijana kun lämpö siirtyy syvään kylmään veteen, ei se kaikki lämpö heti lähde ylöspäin vaan siirtyy veden mukana merivirtoihin ja esim. Golf -virta kuljettaa lämpöä Pohjolaan.
Golf-virran jaksollisuus on luettavissa tutkimuksista ja ne liittyvät ilmastohistoriaan. Sittenkuin Golf- virta taasen heikkenee niin Pohjola kylmenee.

Sama asia tapahtuu aurinkominimien/-maksimien kanssa. Ilmasto on syklinen.

Jons kirjoitti:

Tuo on jotain uutta fysikkaa.

Lämpö siirtyy vesihöyryyn johtumalla ja säteilemällä.

Otin tämän esille, kun joku väitti, että lämpöä siirtyy ylöspäin maan ja meren pinnasta minimaalinen määrä säteilemällä ja pääasiallinen siirymismuoto on haihtuminen.

Lue lisää

Niinpä. Jönssille kaikki fysiikka on uutta fysiikkaa. Se on huomattu monen monta kertaa.

Anonyymi kirjoitti:

Valtamerten ja ilmakehän välisessä lämmönsiirrossa lämpöä siirtyy takaisin merestä ilmakehään kaikkien merien yli laskettuna keskimäärin seuraavasti:

- Pitkäaaltoinen lämpösäteily meren pinnasta ulospäin 66 W/m^2
- Lämmön johtuminen merenpinnasta ilmaan 24 W/m^2
- Lämmön sitoutuminen merenpinnasta haihtuvaan vesihöyryyn 78W/m^2

Luvut löytyvät hakusanoilla EESC 2100 2007 ja sitten valitset Syllabus ja sieltä viikon 8 kohdalta valtameren ja ilmakehän välistä kytkentää koskevan oppitunnin.

Lämmön johtuminen merenpinnasta sen yläpuolella olevaan ilmaan ja olomuodon muutoksen yhteydessä tapahtuva lämmön sitoutuminen pinnasta irtoavan vesihöyryn latenttilämmöksi ovat kaksi eri ilmiötä.

Lue lisää

"Pitkäaaltoinen lämpösäteily meren pinnasta ulospäin 66 W/m^2".

Pallosta noin 70 % on veden peitossa. Keskilämpötila on 14 C. Vesi säteilee mustan kappaleen tapaan, emissiviteetti on noin 0.95. Näin ollen säteilyteho on 365 W/m2. Ilmakehä säteilee takaisin. Nolla-asteisen, 0.95 emissiviteetti, kappaleen säteily on 299 W/m2. Näiden erotuksena jää tuo netto ulospäin 66 W/m2.

Siellä on siis sitä kuuluisaa kylmän ilman "takaisinsäteilyä" melko paljon.

Anonyymi kirjoitti:

"Pitkäaaltoinen lämpösäteily meren pinnasta ulospäin 66 W/m^2".

Pallosta noin 70 % on veden peitossa. Keskilämpötila on 14 C. Vesi säteilee mustan kappaleen tapaan, emissiviteetti on noin 0.95. Näin ollen säteilyteho on 365 W/m2. Ilmakehä säteilee takaisin. Nolla-asteisen, 0.95 emissiviteetti, kappaleen säteily on 299 W/m2. Näiden erotuksena jää tuo netto ulospäin 66 W/m2.

Siellä on siis sitä kuuluisaa kylmän ilman "takaisinsäteilyä" melko paljon.

Lue lisää

Tuo ilmakehästä takaisinheijastuvan säteilyn määrä riippuu siitä onko taivaalla pilviä. Hillidioksidi ei siihen vaikuta tuon taivaallista.

Anonyymi kirjoitti:

Valtamerten ja ilmakehän välisessä lämmönsiirrossa lämpöä siirtyy takaisin merestä ilmakehään kaikkien merien yli laskettuna keskimäärin seuraavasti:

- Pitkäaaltoinen lämpösäteily meren pinnasta ulospäin 66 W/m^2
- Lämmön johtuminen merenpinnasta ilmaan 24 W/m^2
- Lämmön sitoutuminen merenpinnasta haihtuvaan vesihöyryyn 78W/m^2

Luvut löytyvät hakusanoilla EESC 2100 2007 ja sitten valitset Syllabus ja sieltä viikon 8 kohdalta valtameren ja ilmakehän välistä kytkentää koskevan oppitunnin.

Lämmön johtuminen merenpinnasta sen yläpuolella olevaan ilmaan ja olomuodon muutoksen yhteydessä tapahtuva lämmön sitoutuminen pinnasta irtoavan vesihöyryn latenttilämmöksi ovat kaksi eri ilmiötä.

Lue lisää

Mihin jäi ilmakehän säteilemä energia maahan ja meriin .
Ilmakehä on 0K poikkeavassa lämpötilassa ja säteilee myös.
Jos lämpötilat ovat yhtä suuret, säteilylenergiaa ei siirry.

Onko tämä jätetty tarkoituksella huomioimatta, vai unohtuiko se vahingossa.

Anonyymi kirjoitti:

Tuo ilmakehästä takaisinheijastuvan säteilyn määrä riippuu siitä onko taivaalla pilviä. Hillidioksidi ei siihen vaikuta tuon taivaallista.

Valitettavasti on todettava, että mielipiteesi on jyrkässä ristiriidassa tieteellisen käsityksen kanssa.

Anonyymi kirjoitti:

Tuo ilmakehästä takaisinheijastuvan säteilyn määrä riippuu siitä onko taivaalla pilviä. Hillidioksidi ei siihen vaikuta tuon taivaallista.

Juuri näin se on. Mutta kyllä myös CO2 jonkin verran säteilee alilmakehässäkin.

Anonyymi kirjoitti:

Juuri näin se on. Mutta kyllä myös CO2 jonkin verran säteilee alilmakehässäkin.

On syytä muistaa, että kaasut (höyry, CO2..) toimivat eri tavalla kuin kiinteä aine (vesi, pilvet). Vesi säteilee mlko laajalla IR-aaltoalueella.

Syksyllä kirkkaalla ilmalla joskus ulkosalla yön seisseen auton ikkunat ovat säteilyhävikin takia jäässä, vaikka lämpömittari näyttää vielä plussaa. Katoksessa ikkunat eivät jäädy. Tämä johtuu katoksen takaisinsäteilystä. Taivasalla takaisinsäteily on kirkkaalla ilmalla heikkoa, vaikka ilmassa onkin hieman höyryä ja hiilidioksidia. Pilvet toimivat autokatoksen tapaan.

Jons kirjoitti:

Valitettavasti on todettava, että mielipiteesi on jyrkässä ristiriidassa tieteellisen käsityksen kanssa.

Termodynamiikan 2.ps sanoo että lämpöenergia voi siirtyä vain kylmempään suuntaan.
Fysiikan perustotuus taas on että kaikki aineet Huom aivan kaikki, joiden lämpötila on yli absoluuttisen 0 pisteen, säteilevät lämpösäteilyä, ja toinen tutuus on että kaksi saman lämpötilan omaavaa ainetta säteilevät ja emittoivat saman verran säteilyä, joten säteilyenergiaa ei siirry niiden välillä, riippumatta molekyylien tilasta, tai faasista.
Mikäli näin ei olisi, termodynamiikan 2. pääsääntö olisi väärä.

Siis, jos ilman ja maanpinnan lämpötilat ovat yhtä suuret, säteilyenergiaa ei siirry niiden välillä, kummankin mustaa kappaletta vastaava säteilytevo on luonnollisesti määriteltävissä lämpötilan mukaan, mutta se ei tarkoita säteilyenergian siirtymää.

Jons kirjoitti:

Valitettavasti on todettava, että mielipiteesi on jyrkässä ristiriidassa tieteellisen käsityksen kanssa.

Nyt kaivataan kyllä perusteita, vai esititkö vain epätoivoisen mielipiteen.

Anonyymi kirjoitti:

Termodynamiikan 2.ps sanoo että lämpöenergia voi siirtyä vain kylmempään suuntaan.
Fysiikan perustotuus taas on että kaikki aineet Huom aivan kaikki, joiden lämpötila on yli absoluuttisen 0 pisteen, säteilevät lämpösäteilyä, ja toinen tutuus on että kaksi saman lämpötilan omaavaa ainetta säteilevät ja emittoivat saman verran säteilyä, joten säteilyenergiaa ei siirry niiden välillä, riippumatta molekyylien tilasta, tai faasista.
Mikäli näin ei olisi, termodynamiikan 2. pääsääntö olisi väärä.

Siis, jos ilman ja maanpinnan lämpötilat ovat yhtä suuret, säteilyenergiaa ei siirry niiden välillä, kummankin mustaa kappaletta vastaava säteilytevo on luonnollisesti määriteltävissä lämpötilan mukaan, mutta se ei tarkoita säteilyenergian siirtymää.

Lue lisää

Lämmän nettosiirron teho on se käsite josta puhut. Kaikki pinnat lämpötilasta riippumatta sekä lähettävät että vastaanottavat lämpösäteilyä, kuten aiemmin on keskusteltu otsikon "Energian siirtyminen lämpösäteily avulla" alla. Tuo mainittu 66W/m^2 on ilmeisestikin lämpösäteilyyn liittyvä lämmön nettosiirron teho merenpinnasta ylöspäin.

Anonyymi kirjoitti:

Lämmän nettosiirron teho on se käsite josta puhut. Kaikki pinnat lämpötilasta riippumatta sekä lähettävät että vastaanottavat lämpösäteilyä, kuten aiemmin on keskusteltu otsikon "Energian siirtyminen lämpösäteily avulla" alla. Tuo mainittu 66W/m^2 on ilmeisestikin lämpösäteilyyn liittyvä lämmön nettosiirron teho merenpinnasta ylöspäin.

Lue lisää

Lähes aina ilma on lämpimämpi kuin merivesi joten miten voisi nettosiirto olla merenpinnasta ylöspäin?

Jons kirjoitti:

Tuo on jotain uutta fysikkaa.

Lämpö siirtyy vesihöyryyn johtumalla ja säteilemällä.

Otin tämän esille, kun joku väitti, että lämpöä siirtyy ylöspäin maan ja meren pinnasta minimaalinen määrä säteilemällä ja pääasiallinen siirymismuoto on haihtuminen.

Lue lisää

https://fi.wikipedia.org/wiki/Maan_säteilytasapaino
"Koko Maan pinnan säteilyenergiasta 84 % eli 66–79 kcal/cm2/v menee haihduttamiseen. Merissä haihduttamiseen menee 90 %"

Anonyymi kirjoitti:

Lähes aina ilma on lämpimämpi kuin merivesi joten miten voisi nettosiirto olla merenpinnasta ylöspäin?

Niin juuri ja meressä se menee syviin vesiin ja varastoituu.

Anonyymi kirjoitti:

Lähes aina ilma on lämpimämpi kuin merivesi joten miten voisi nettosiirto olla merenpinnasta ylöspäin?

Se on helppoa. Ilma ei ole mikään kiinteä tai nestemäinen kappale, johon osuva säteily pysähtyisi ja absorboituisi. Jos ilman lämpötilaa mittaisi pitkäaaaltoisen infrapunan aallonpituuksilla niin tietyillä aallonpituuksilla (kasvihuonekaasujen absorptiokaistat) näkyisi ilmakehän kaasujen lämpötilassa olevan aineen säteilyä ja absorptiopiikkien väleissä taasen avaruuden hyvin matala lämpötila hieman ionosfäärin säteilyn nostamana. Laajalla kaistalla mittaava mittari näyttää näistä painotetun keskiarvon.

Kokeile itse. Ota infrapunalämpömittari tai -kamera ja osoita sillä ylös kohti taivasta poispäin Auringon suunnasta kun ulkona on esimerkiksi 20C lämpöä ja taivas pilvetön. Katso mitä lämpötilaa mittari näyttää. Kokeile sitten osoittaa kohti pilviä ja katso mitä sieltä saat mittaustulokseksi.

Anonyymi kirjoitti:

Valtamerten ja ilmakehän välisessä lämmönsiirrossa lämpöä siirtyy takaisin merestä ilmakehään kaikkien merien yli laskettuna keskimäärin seuraavasti:

- Pitkäaaltoinen lämpösäteily meren pinnasta ulospäin 66 W/m^2
- Lämmön johtuminen merenpinnasta ilmaan 24 W/m^2
- Lämmön sitoutuminen merenpinnasta haihtuvaan vesihöyryyn 78W/m^2

Luvut löytyvät hakusanoilla EESC 2100 2007 ja sitten valitset Syllabus ja sieltä viikon 8 kohdalta valtameren ja ilmakehän välistä kytkentää koskevan oppitunnin.

Lämmön johtuminen merenpinnasta sen yläpuolella olevaan ilmaan ja olomuodon muutoksen yhteydessä tapahtuva lämmön sitoutuminen pinnasta irtoavan vesihöyryn latenttilämmöksi ovat kaksi eri ilmiötä.

Lue lisää

Tuosta katsomalla lämpösäteilynä merenpinnasta pääsee lämmön nettosiirron tehona poistumaan neliömetriä kohti yhteensä 66 24 78=168W. Prosenttiosuudet ovat siis

- 39% Pitkäaaltoinen lämpösäteily meren pinnasta ulospäin 66 W/m^2
- 14% Lämmön johtuminen merenpinnasta ilmaan 24 W/m^2
- 47% Lämmön sitoutuminen merenpinnasta haihtuvaan vesihöyryyn 78W/m^2

Vesihöyryssä ei siis todellakaan liiku 90% merenpinnasta ulospäin siirtyvästä lämmöstä vaan suunnilleen puolet siitä.

Anonyymi kirjoitti:

Se on helppoa. Ilma ei ole mikään kiinteä tai nestemäinen kappale, johon osuva säteily pysähtyisi ja absorboituisi. Jos ilman lämpötilaa mittaisi pitkäaaaltoisen infrapunan aallonpituuksilla niin tietyillä aallonpituuksilla (kasvihuonekaasujen absorptiokaistat) näkyisi ilmakehän kaasujen lämpötilassa olevan aineen säteilyä ja absorptiopiikkien väleissä taasen avaruuden hyvin matala lämpötila hieman ionosfäärin säteilyn nostamana. Laajalla kaistalla mittaava mittari näyttää näistä painotetun keskiarvon.

Kokeile itse. Ota infrapunalämpömittari tai -kamera ja osoita sillä ylös kohti taivasta poispäin Auringon suunnasta kun ulkona on esimerkiksi 20C lämpöä ja taivas pilvetön. Katso mitä lämpötilaa mittari näyttää. Kokeile sitten osoittaa kohti pilviä ja katso mitä sieltä saat mittaustulokseksi.

Lue lisää

Kommentoin tuohon Energian siirtyminen lämpösäteily avulla sitä, miltä juuri nyt infrapunalämpömittarin mielestä taivas näytti. Ilman lämpötila 15 astetta ikkunanpieleen kiinnitetyn lämpömittarin mielestä, pilvien suunnassa IR-mittarin mukaan 10 astetta ja pilvien välissä lähes kirkkaan taivaan kohdalla -35 astetta (miinus 35 astetta).

Anonyymi kirjoitti:

Kommentoin tuohon Energian siirtyminen lämpösäteily avulla sitä, miltä juuri nyt infrapunalämpömittarin mielestä taivas näytti. Ilman lämpötila 15 astetta ikkunanpieleen kiinnitetyn lämpömittarin mielestä, pilvien suunnassa IR-mittarin mukaan 10 astetta ja pilvien välissä lähes kirkkaan taivaan kohdalla -35 astetta (miinus 35 astetta).

Lue lisää

Eli huonosti takaisinsäteilee tuo hiilidioksidi.

Anonyymi kirjoitti:

Eli huonosti takaisinsäteilee tuo hiilidioksidi.

Vesihöyry ja hiilidioksidi yhdessä ovat syypäänä siihen, että IR - mittarilla katsottuna taivaan lämpötila ei ole avaruuden -270ºC astetta vaan parisataa astetta enemmän vaikkakin kymmeniä asteita miinuksen puolella. Eron aiheuttaa juuri kasvihuonekaasujen tuottama takaisinsäteily.

Mitä vähemmän takaisinsäteileviä kaasuja sitä kylmempi on taivas lämpösäteilyn avulla katsottuna. Kun kasvihuonekaasujen määrä lisääntyy niin ylöspäin maan pinnasta katsottuna infrapunamittarilla mitattu lämpötila kasvaa joka sitten puolestaan nostaa myös maan pinnan lämpötilaa.

Anonyymi kirjoitti:

Vesihöyry ja hiilidioksidi yhdessä ovat syypäänä siihen, että IR - mittarilla katsottuna taivaan lämpötila ei ole avaruuden -270ºC astetta vaan parisataa astetta enemmän vaikkakin kymmeniä asteita miinuksen puolella. Eron aiheuttaa juuri kasvihuonekaasujen tuottama takaisinsäteily.

Mitä vähemmän takaisinsäteileviä kaasuja sitä kylmempi on taivas lämpösäteilyn avulla katsottuna. Kun kasvihuonekaasujen määrä lisääntyy niin ylöspäin maan pinnasta katsottuna infrapunamittarilla mitattu lämpötila kasvaa joka sitten puolestaan nostaa myös maan pinnan lämpötilaa.

Lue lisää

Mikä saa sinut uskomaan että ilmakehän muut kaasut eivät säteilisi lämpötilansa edellyttämää IR-säteilyä.
Siellä ylhäällä olevat kaasut ovat keskenään saman lämpöisiä ja säteilevät sitä IR-säteilyä joka suuntaan, lämpöä siirtyy säteilyssä vain kylmempään suuntaan, siis ne yläilmakehän kaasut säteilevät lämpöä avaruuteen päin.
Hiilidioksidilla tai höyryllä ei lämpösäteilyn suhteen ole mitään erikoisasemaa, eikä säteilyyn vaikuta kaasujen suhteet, vaan lämpötila.

Anonyymi kirjoitti:

Mikä saa sinut uskomaan että ilmakehän muut kaasut eivät säteilisi lämpötilansa edellyttämää IR-säteilyä.
Siellä ylhäällä olevat kaasut ovat keskenään saman lämpöisiä ja säteilevät sitä IR-säteilyä joka suuntaan, lämpöä siirtyy säteilyssä vain kylmempään suuntaan, siis ne yläilmakehän kaasut säteilevät lämpöä avaruuteen päin.
Hiilidioksidilla tai höyryllä ei lämpösäteilyn suhteen ole mitään erikoisasemaa, eikä säteilyyn vaikuta kaasujen suhteet, vaan lämpötila.

Lue lisää

Ei se ole uskomus vaan ihan oppikirja-asiaa. Voit sen itse halutessasi tarkistaa monestakin lähteestä.

Kasvihuonekaasuiksi kutsutaan niitä kaasuja, joilla on pitkäaaltoisen infrapunan alueella emissioviivoja ja jotka siksi voivat myös absorboida samoilla aallonpituuksilla. Esimerkkeinä vesihöyry H20, hiilidioksidi CO2 ja metaani CH4.

Ilmakehän muut kaasut eli käytännössä typpi N2, happi O2 ja argon Ar eivät ilmakehässä voi säteillä lämpötilansa edellyttämää pitkäaaltoista Iämpösäteilyä siksi, että niillä ei ole kyseisillä aallonpituuksilla yhtään emissioviivaa.

Kaasut käyttäytyvät lämpösäteilyn osalta aivan toisin kuin kiinteä aine ja nesteet.

Anonyymi kirjoitti:

Ei se ole uskomus vaan ihan oppikirja-asiaa. Voit sen itse halutessasi tarkistaa monestakin lähteestä.

Kasvihuonekaasuiksi kutsutaan niitä kaasuja, joilla on pitkäaaltoisen infrapunan alueella emissioviivoja ja jotka siksi voivat myös absorboida samoilla aallonpituuksilla. Esimerkkeinä vesihöyry H20, hiilidioksidi CO2 ja metaani CH4.

Ilmakehän muut kaasut eli käytännössä typpi N2, happi O2 ja argon Ar eivät ilmakehässä voi säteillä lämpötilansa edellyttämää pitkäaaltoista Iämpösäteilyä siksi, että niillä ei ole kyseisillä aallonpituuksilla yhtään emissioviivaa.

Kaasut käyttäytyvät lämpösäteilyn osalta aivan toisin kuin kiinteä aine ja nesteet.

Lue lisää

Infrapunalämpömittarillahan tuon voi itsekin kokeilla. Jos ilman yleisimmät kaasut säteilisivät ja absorboisivat pitkäaaltoista infrapunaa niin IR - lämpömittaus ei onnistuisi kaukaa ollenkaan. Ylöspäin suunnattu ir - lämpömittari näyttäisi vain ilmamassan lämpötilaa.

Ulkona aurinko paistaa ja on yli 20 astetta lämpöä varjon puolella olevan tavallisen lämpömittarin mukaan. Varjon puolella maahan suunnattuna infrapunalämpömittari näyttää 21 astetta ja suoraan ylöspäin siniseen taivaaseen suunnattuna sama mittari näytti -36 asteen lämpötilaa. Lämpötilaeroa siis 57 asteen verran...

Anonyymi kirjoitti:

Syksyllä kirkkaalla ilmalla joskus ulkosalla yön seisseen auton ikkunat ovat säteilyhävikin takia jäässä, vaikka lämpömittari näyttää vielä plussaa. Katoksessa ikkunat eivät jäädy. Tämä johtuu katoksen takaisinsäteilystä. Taivasalla takaisinsäteily on kirkkaalla ilmalla heikkoa, vaikka ilmassa onkin hieman höyryä ja hiilidioksidia. Pilvet toimivat autokatoksen tapaan.

Lue lisää

Väärin. Ei se autokatos estä autoa säteilemästä lämpöä jos sitä autossa sattuisi olemaan eikä se auto säteile ulkosallakaan itseään kylmemmäksi kuin mitä on ympäristö. Ikunoiden jäätyminen johtuu siitä että ilman riittävän kosteaa jään muodostumiseksi. Katso vaikka tästä: https://www.tiede.fi/artikkeli/kysy/miksi_auton_ikkunat_eivat_jaady_autokatoksessa

Anonyymi kirjoitti:

Ei se ole uskomus vaan ihan oppikirja-asiaa. Voit sen itse halutessasi tarkistaa monestakin lähteestä.

Kasvihuonekaasuiksi kutsutaan niitä kaasuja, joilla on pitkäaaltoisen infrapunan alueella emissioviivoja ja jotka siksi voivat myös absorboida samoilla aallonpituuksilla. Esimerkkeinä vesihöyry H20, hiilidioksidi CO2 ja metaani CH4.

Ilmakehän muut kaasut eli käytännössä typpi N2, happi O2 ja argon Ar eivät ilmakehässä voi säteillä lämpötilansa edellyttämää pitkäaaltoista Iämpösäteilyä siksi, että niillä ei ole kyseisillä aallonpituuksilla yhtään emissioviivaa.

Kaasut käyttäytyvät lämpösäteilyn osalta aivan toisin kuin kiinteä aine ja nesteet.

Lue lisää

Miksi yrität selostaa täyttä roskaa.

Kaikki aineet säteilevät IR-säteilyä, absorptioalue ei liity tähän.
Jos ilmakehän typpi ja happi eivät säteilisi lämpöä avaruuteen ja vain kasvihuonekaasut tekisivät sitä, niin niiden lisääntyminenhän viilentäisi maapalloa.

Mieti nyt hieman ja ota selkoa !

Anonyymi kirjoitti:

Vesihöyry ja hiilidioksidi yhdessä ovat syypäänä siihen, että IR - mittarilla katsottuna taivaan lämpötila ei ole avaruuden -270ºC astetta vaan parisataa astetta enemmän vaikkakin kymmeniä asteita miinuksen puolella. Eron aiheuttaa juuri kasvihuonekaasujen tuottama takaisinsäteily.

Mitä vähemmän takaisinsäteileviä kaasuja sitä kylmempi on taivas lämpösäteilyn avulla katsottuna. Kun kasvihuonekaasujen määrä lisääntyy niin ylöspäin maan pinnasta katsottuna infrapunamittarilla mitattu lämpötila kasvaa joka sitten puolestaan nostaa myös maan pinnan lämpötilaa.

Lue lisää

"Lämpötila troposfäärissä laskee keskimäärin 6,5 °C kilometriä kohti. Tämä on keskiarvo: inversioiden kohdalla lämpötila nousee ylöspäin, ja myös tasalämpöisiä kerroksia esiintyy. Troposfäärin ylärajalla on kylmintä: napa-alueilla noin −45 astetta, päiväntasaajalla jopa −75 °C. " Mistä tiedät miltä korkeudelta ilmakehää se sinun IR-mittarisi mittaa lämpötilan?

Anonyymi kirjoitti:

Väärin. Ei se autokatos estä autoa säteilemästä lämpöä jos sitä autossa sattuisi olemaan eikä se auto säteile ulkosallakaan itseään kylmemmäksi kuin mitä on ympäristö. Ikunoiden jäätyminen johtuu siitä että ilman riittävän kosteaa jään muodostumiseksi. Katso vaikka tästä: https://www.tiede.fi/artikkeli/kysy/miksi_auton_ikkunat_eivat_jaady_autokatoksessa

Lue lisää

Auton lämpötila ulkona voi olla alempi kuin sen välittömän ympäristön. Jos auto on avoimella kentällä niin tuulilasi näkee ulkopinnaltaan suurimmaksi osaksi vain yllä olevaa taivasta, jonka lämpötila lämpösäteilyn kannalta katsottuna kirkkaalla säällä on monta kymmentä astetta miinuksen puolella.

Jos tuulee niin ilmavirta pitää auton tuulilasin suunnilleen samassa lämpötilassa kuin ympäröivän ilmamassan lämpötilan. Muussa tapauksessa tuulilasi alkaa jäähtyä menettäessään lämpöä säteilyn kautta ja voi jäähtyä kylmemmäksi kuin mikä on ympäröivän ilman lämpötila.

Yläpuolella oleva katos säteilee lämpösäteilyä suuremmalla teholla kuin yläpuolinen taivas. Se estää tuulilasia jäähtymästä säteilylämmön vuoksi.

Anonyymi kirjoitti:

Auton lämpötila ulkona voi olla alempi kuin sen välittömän ympäristön. Jos auto on avoimella kentällä niin tuulilasi näkee ulkopinnaltaan suurimmaksi osaksi vain yllä olevaa taivasta, jonka lämpötila lämpösäteilyn kannalta katsottuna kirkkaalla säällä on monta kymmentä astetta miinuksen puolella.

Jos tuulee niin ilmavirta pitää auton tuulilasin suunnilleen samassa lämpötilassa kuin ympäröivän ilmamassan lämpötilan. Muussa tapauksessa tuulilasi alkaa jäähtyä menettäessään lämpöä säteilyn kautta ja voi jäähtyä kylmemmäksi kuin mikä on ympäröivän ilman lämpötila.

Yläpuolella oleva katos säteilee lämpösäteilyä suuremmalla teholla kuin yläpuolinen taivas. Se estää tuulilasia jäähtymästä säteilylämmön vuoksi.

Lue lisää

No miksei se auton tuulilasi jäädy päivällä. Onhan se taivaan lämpösäteily silloinkin miinuksella.

Anonyymi kirjoitti:

Miksi yrität selostaa täyttä roskaa.

Kaikki aineet säteilevät IR-säteilyä, absorptioalue ei liity tähän.
Jos ilmakehän typpi ja happi eivät säteilisi lämpöä avaruuteen ja vain kasvihuonekaasut tekisivät sitä, niin niiden lisääntyminenhän viilentäisi maapalloa.

Mieti nyt hieman ja ota selkoa !

Lue lisää

Täällä oli muutama kuukausi sitten tyyppi, joka jankutti tuota samaa eli kuvitteli että happi ja typpi lähettäisivät ja absorboisivat pitkäaaltoista infrapunasäteilyä . Mikään asian selittäminen ei mennyt perille useamman ihmisen toistuvista yrityksistä huolimatta. Ei auttanut että esille kaivettiin netissä luettavissa oleva oppikirja ja kerrottiin mistä kohdasta siitä tieto löytyy.

Kasvihuoneilmiön kannalta merkitystä on sillä, miten ilmakehä reagoi maan pinnan ja merenpinnan lähettämään lämpösäteilyyn, joka siis on niiden lämpötilan vuoksi aallonpituudeltaan pitkäaaltoisen infrapunan alueella.

Avaa oppikirja ja selvitä itsellesi miksi kasvihuonekaasuja nimitetään kasvihuonekaasuiksi. Jatketaan sitten.

Anonyymi kirjoitti:

No miksei se auton tuulilasi jäädy päivällä. Onhan se taivaan lämpösäteily silloinkin miinuksella.

Tuulilasi voi avoimessa paikassa jäätyä plussan puolella olevassa lämpötilassa myös päivällä, jos autoon ei osu suora auringonvalo, taivas on kirkas ja päivä tuuleton.

Kirkkaan taivaan aiheuttamaa kylmenemistä on mitattu ja voi mitata helposti itsekin. Ota lämpöä eristävä styrox - laatikko ja vuoraa se sisäpuolelta yhdellä kerroksella kiiltävää alumiinifoliota. Laita folion päälle laatikon pohjalle valkea paperi. Aseta laatikko paikkaan jossa siihen ei osu suora auringonvalo mutta jossa sen avoin suu näkee mahdollisimman paljon avointa taivasta. Tee mittaus tuulettomalla säällä. Toinen paperiarkki laatikon ulkopuolelle maahan.

Mittaa laatikossa olevan paperin lämpötila kun laatikko on altistunut taivaan kylmyydelle esimerkiksi tunnin ajan. Mittaa myös laatikon ulkopuolella olevan paperin lämpötila. Vertaa ja hämmästy...

Paljonko siitä säteilystä nappaa se haihtumisesta tullut vesihöyry? Jääkö hiiliidioksidille enää mitään napattavaa.

Et taida lainkaan olla selvillä mistä puhut.
Lämpösäteily ei milloinkaan ole monokromaattista, hiilidioksidilla on kyky absorboida vain rajallista taajuutta, vieläpä hyvin rajallista, joten hieman järkeä tuohon loputtomaan alyttömyyksien arvailuun.

"Koko Maan pinnan säteilyenergia"

Mitä tuo tarkoittaa.

Sitten kuin se harva hiilidioksidi napaa sen lämmön niin alkaa matka ylöspäin kohden yläilmakehää joten se lämpö ei jää lämmittämään alailmakehää.
Alailmakehän pienestä lämpenemeisestä huolehtii voittopuolisesti vesihöyry joka lisääntyy ensin kun lämmitysvaihe syklissä on päällä.

Kohta loppuu ja alkaa nolo salailu ja kyräily. Kysytään sitten uudestaan ja jaetaan nobeleita oikeille tieteilijöille ja peruutetaan mahdollinen Nobelin palkinto siltä ilamastoteiniltä(Luoja verjele siltä!)

Anonyymi kirjoitti:

Et taida lainkaan olla selvillä mistä puhut.
Lämpösäteily ei milloinkaan ole monokromaattista, hiilidioksidilla on kyky absorboida vain rajallista taajuutta, vieläpä hyvin rajallista, joten hieman järkeä tuohon loputtomaan alyttömyyksien arvailuun.

Lue lisää

Kasvihuonekaasun kattaman aallonpituuskaistan leveys riippuu sen pitoisuudesta ilmassa.

Piikin maksimin kohdalla absorptio on merkittävimmillä kasvihuonekaasuilla lähes saturoitunutta muutenkin mutta esimerkiksi 70% absorption kohdalta mitattaessa absorptiopiikki on aallonpituusalueella sitä leveämpi mitä enemmän kaasua on ilmakehään tohotettu.

Kun hiilidioksidin pitoisuuden lisääntyessä sen absorptiopiikin 70% absorption kohdalta mitattu leveys kasvaa niin sen kattama osuus maan- tai merenpinnan lähettämän pitkäaaltoisen lämpösäteilyn spektristä kasvaa eli lämpösäteilyä absorboituu enemmän.

Anonyymi kirjoitti:

Sitten kuin se harva hiilidioksidi napaa sen lämmön niin alkaa matka ylöspäin kohden yläilmakehää joten se lämpö ei jää lämmittämään alailmakehää.
Alailmakehän pienestä lämpenemeisestä huolehtii voittopuolisesti vesihöyry joka lisääntyy ensin kun lämmitysvaihe syklissä on päällä.

Kohta loppuu ja alkaa nolo salailu ja kyräily. Kysytään sitten uudestaan ja jaetaan nobeleita oikeille tieteilijöille ja peruutetaan mahdollinen Nobelin palkinto siltä ilamastoteiniltä(Luoja verjele siltä!)

Lue lisää

Lämpösäteilyn napannut hiilidioksidi ei siirry paikaltaan mihinkään kun se luovuttaa tuon energian ympäristöönsä molekyylien lämpöliikkeen kautta nanosekunnin kuluttua siitä kun sen sai.

Anonyymi kirjoitti:

Lämpösäteilyn napannut hiilidioksidi ei siirry paikaltaan mihinkään kun se luovuttaa tuon energian ympäristöönsä molekyylien lämpöliikkeen kautta nanosekunnin kuluttua siitä kun sen sai.

Lue lisää

Joka tapauksessa koko lämmennyt ilmamassa nousee ylöspäin luovuttaen lämmön yläilmakehään joka ei ole jostakin syystä lämmennyt????
Tästä koko jutussa on kysymys ja siitä kuinka fysiikassa kirjoitetaan hiilioksidin logaritmisestä vaikutuksesta joka tarkoittaa sitä kuinka määrän tuplaaminen ei tuplaa edes sitä pientä lämpövaikutusta jota sillä mahdollisesti on.

Anonyymi kirjoitti:

Lämpösäteilyn napannut hiilidioksidi ei siirry paikaltaan mihinkään kun se luovuttaa tuon energian ympäristöönsä molekyylien lämpöliikkeen kautta nanosekunnin kuluttua siitä kun sen sai.

Lue lisää

Sitten se pysyy paikallaan vai? Ei pidä paikkaansa vaan koko ilmamassa lämmenneenä nousee ylöspäin- alailmakehässä ei ole CO2 ella kovinkaan suurta merkitysta kun vesihöyry tekee työn.

Älä unta näe.

Anonyymi kirjoitti:

Älä unta näe.

Olisiko jossain jokin rahasto, joka rahoittaa nämä epävirallisten medioiden propagandan by Jonserers, jottei pääse syntymään mitään vastapoolia valtamedian pyhälle agendalle....