mistä löytyisi rintamiestalon rakennekuvia?
Tiedänhän minä että ne on tehty klubiaskin kanteen ja vanhat kirvesmiehet ovat osanneet ilman kuviakin.
Luulisi kuitenkin että niitä joku olisi piirrellyt talteenkin. Nykyiselle rakennesuunnittelijakaartille niistä olisi hyötyä.
Tiedänhän minä että ne on tehty klubiaskin kanteen ja vanhat kirvesmiehet ovat osanneet ilman kuviakin.
Luulisi kuitenkin että niitä joku olisi piirrellyt talteenkin. Nykyiselle rakennesuunnittelijakaartille niistä olisi hyötyä.
Vastaukset 23
Vanhimmat
Kyllä niiden rakenteet aivan selvillä on, entä sitten ??
nykyinen nuorempi rakennesuunnittelijakaarti tietää varmuudella millainen runko siellä levyjen ja purujen seassa tarkalleen ottaen on? Tolpat 2"x4"-k600 tietää anoppinikin muttei se oikein riitä. Tälläkin alalla tieto hukkuu nuorempien käytöstä vanhempien suunnittelijoiden eläköityessä. Nuoremmat joutuvat sitten teettämään ylimääräistä purkutyötä kun haluavat olla varmoja että yläkerran väliseiniä purettaessa uusille kantaville palkeille ja tolpille löytyy kunnon tuet alta. Tällä alalla pelataan varman päälle.
rakennekuvia, kaikki osasi tehdä siihen aikaan talon ilman kuvia.
Ja osaa rakennesuunnittelijat niitä piirtää, vanhoissa oppikirjoissa on ollut ohjeita.
Ne olivat sen ajan tyyppitaloja, joihin sai valtionkonttorilta kuvat ja suunnitelmat. Tai sitten tuli talo elementteinä Ruotsista lahjoituksena.
"...kaikki osasi siihen aikaan tehdä talon ilman kuvia."
Miksi sitten rintamamiestalon tyyppipiirustukset ovat arkkitehdin laatimia? Et tainnut itse elää siihen aikaan ja luulet ja oletat enemmän kuin tiedät.
Sellaiset kuvat kun jostain saisi.
Seinien kantava rakenne oli kakkosneloset pystyssä 60cm välein (tai miten nyt sattui). Ulkopinnassa jäykistävä vinolaudoitus (mitä tahansa loskalautaa) ja sen päällä pystylauhoitus saumalistoin. Sisäpuolella tervapahvi ja laudoitus. Täytteenä sahanpuru.
Ei ihan k-arvot riitä.
Kakkosnelosten paikalle 50 x 200 -tolpat niin riittäisikö k-arvo?
Ihan mielenkiinnosta:
Tuo purun saanti voisi olla ongelma, esim. rintamamiestalon entisöintityylisessä korjauksessa.
Mikä on oikean purueristeen resepti?
Se ei saa olla liian karkeaa kutterinpurua (lastua), eikä mitä tahansa puusepänverstaan pölyä?
Mitä muuta????
Niitä taloja rakennettaessa ei paljon k-arvoista tiedetty, osattiin rakentaa terveen maalaisjärjen mukaan hyvä talo muutenkin. Tehtiin niistä aineksista kuin saatavilla oli ja sisällä eli sen jälkeen äsken päättyneestä sodasta huolimattaonnellinen perhe uunin lämmittämissä huoneissa, veikkaisin että paljon onnellisempi kuin nykynirppanokat jotka muuttavat pussi/pullotaloihin.
ajaisi asian nykyään paremmin? hengittävä ja kosteutta tasaava materiaali.
kivilinnoissaan. Eipä tiedetty paremmastakaan. Olisi mielenkiintoista tietää missä vaiheessa olisi ja tulisi olemaan ilmasto, jos kaikki vaan ajattelisivat että mitä se kenellekään kuuluu miten taloni teen. Tai hölmöläiset jotka eivät ymmärrä kuin ajatusta että kyllä ennen osattiin ja kaikki oli paremmin, pääsisivät toistamaan jo tehtyjä virheitä. Kyllä noita vanhoja mammoja ja pappoja kun kuuntelee, kovin ovat tyytyväisiä nykyisiin olosuhteisiin. Vähemmistöön on jäänyt sellainen "pysähtyneisyyden" aikaa ja entisaikoja ihannoiva nostalia-nälkäinen ryhmä, jotka eivät oikein osaa ratkaista eikä päättää mitään. Etsivät vain syitä milloin muoveista, globalisaatioista ja ties mistä, pääasia on ettei tarvitse peiliin katsoa ja ajatella omilla aivoillaan ja ennen kaikkea ottaa vastuuta päätöksistään. On siis turvallisempaa pitäytyä hokemassa "tehdään niinkuin ennenkin", vastuu on silloin niillä "ennenkin" tehneillä.
Olen samaa mieltä.
suunniteltiin arkkitehtityönä ja piirustuksia julkaistiin mm senaikaisissa RT-korteissa.
Kirjastossa näin pikku kirjan rintamamiestaloista. Siinä oli useampi muunnos rintamamiestaloista, pientä ja suurempaa. Pohjakuvia ja muuta. Kovasti tutun tuntuisia...
Taisivat olla kokoelma RT-kortteja?
Onhan noita pari kirjaakin aiheesta, toinen on loppunut painos, toinen taitaa olla ihan uusi.
Totta, sodan jälkeen haettiin maan parhaat suunnittelijat suunnittelemaan jälleenrakennustyyppitaloja. Mukana oli ainakin Aalto ja Ervi.
Ja ekologisiahan ne talot oli ja on. Kaikki mitä puusta saatiin irti käytettiin hyväksi. kakkosneloset, laudat, vajaakanttiset laudat, rimat, listat ja lopuksi sahanpurukin.
kunnissa, lupaan riitti julkisivut ja leikkaus ja hormipiirros. Ja asemapiirros, hyvin yksinkertainen, korkoja ei tainnut olla.
Timpurit osasi tehdä, liekö vastaavia mestareitakaan vaadittu.
http://www.jyvaskyla.fi/rakennus/oh-4050omakoti.html
ja yksi taisi olla: www.rintamatalo.net tai rintamamiestalo.net
RT-kortteja vuosilta 1943-1960 löytyy Rakennustietosäätiön Historia-rompulta.
Näissä korteissa on esitetty varsin tarkkaan
useiden tyyppitalojen kuvia, myös rakennekuvat.
Varsinkin tämä viesti vaikuttaa lupaavalta.
http://koti.phnet.fi/rinnh/rakennusoppi/
Ja onhan noita vielä nähtävänä.
Purettuina, särjettyinä, korjattuina, hylättyinä, polttetuina, laajennettuina, ja mitä lie..
On joskus oltu nöösipoikana mukana rakentamisessa. (kiilakivien heitto)
Ja isäukon apuna korjaamisessa.
Nyt nätyinä vaikuttaa siltä, että tuo vesitiiviin kellarin teko ollut vaikeaa! Olisko puoletkaan onnistuneita?
Ja usko rikastumiseen oli luja, kun "jokamökkiin" piti tehdä autotalli ja senmyötä vettänielevä luiska kellarriin!
monenlaista. Myös Tietäjätekijä laittoi hyvän linkin.
Kiitoksia.
jotain löytyy osoitteesta
http://www.mikkeli.fi/fi/liitteet/02_palvelut/06_kaavoitus/pdf/emola/22-33.pdf
ja sielläkin on mainittu rintisten raamattu eli Helena Kantola ja Eino Niskala:
Perusparannuksen mallisuunnitelmia
jota löytyy hyvin varustetuista kirjastoista. antaa vinkkejä siihen, mitä sopii ja erityisesti siihen mitä ei sovi tehdä :-)
museoviraston sivuillakin on jälleenrakennuskaudesta jotain...
apropo, tuosta eristyksestä: pellavaeristeet kannattaa aina mainita selluvillan rinnalla, ja ainakaan märkäpuhallusta en suosittele vanhassa talossa...
kutterinlastun yksi hyvä puoli verrattuna sahanpuruun on, että se ei painu yhtä paljon. aikanaan yleistä oli myös mix puolet kutteri-puolet puru.