Aika ja etäisyys tekee tehtävänsä

En tunne enää samanlaista polttavaa ikävää kuin ennen. Huomaan myös miten välttelet minua. Et halua kulkea samoilla kulmilla ja viivyttelet vastauksissasi. En tiedä enää onko se normaalia hajamielisyyttäsi vai teetkö sen tarkoituksella.

Mutta vaikka en ikävöikään sinua enää yhtä palavasti, niin tunnen silti rakkautta. Jokin minussa kuitenkin särkyi viime vuonna ja luulen, etten voi enää rakastua ja rakastaa ketään samalla tavalla kuin mitä rakastin sinua. Se oli jotain niin suurta ja pakahduttavaa ja aitoa. Ei sellaista voi tulla enää vastaan. Mutta et halunnut rakkauttani.

Olen surullinen siitä miten kaikki meni.
8<50
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 8

Vanhimmat

Lähekkäin vietetty aika tekisi molemmista paljon ehjempiä. Uskon todella näin. Suuret tunteet heräisivät horroksestaan.

Äänestä
  • Tuo on totta. Se olisi myös iso askel eteenpäin. t. aloittaja

    Äänestä

  • Yhteydenotostasi se kaikki lähtee etenemään.

    Äänestä

Vuodessa jos unohtaa se oli pikku ihastus. Mitäs jos et roikkuisi ihastuksissa vaan menisit vaan eteenpäin.

Toiset rakastaa kaivaten päivittäin vielä 5 vuodenkin näkemättä olon jälkeen. Sinä ihastunut unohdat 12 kuukaudessa, joten aika hatarat oli tunteesi. Älä kutsu niitä rakkaudeksi.

Äänestä
  • Kivesi kopsahti väärään ihmiseen. Olen rakastanut häntä jo neljästä viiteen vuotta. t. aloittaja

    Äänestä

  • Niin, minäkin kaivattuani, enkä ole edes häntä nähnyt. mutta, silti rakastan häntä, aina kun saan mahdollisuuden kirjoitella hänen kanssaan.

    Äänestä

sama juttu täällä. Olen rakastanut erästä neljästä viiteen vuotta. Hänkään ei kuitenkaan halunnut rakkauttani. Toivo taitaa olla menetetty:(

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Anonyymi kirjoitti:

En tunne enää samanlaista polttavaa ikävää kuin ennen. Huomaan myös miten välttelet minua. Et halua kulkea samoilla kulmilla ja viivyttelet vastauksissasi. En tiedä enää onko se normaalia hajamielisyyttäsi vai teetkö sen tarkoituksella.

Mutta vaikka en ikävöikään sinua enää yhtä palavasti, niin tunnen silti rakkautta. Jokin minussa kuitenkin särkyi viime vuonna ja luulen, etten voi enää rakastua ja rakastaa ketään samalla tavalla kuin mitä rakastin sinua. Se oli jotain niin suurta ja pakahduttavaa ja aitoa. Ei sellaista voi tulla enää vastaan. Mutta et halunnut rakkauttani.

Olen surullinen siitä miten kaikki meni.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu