Miten olette löytäneet hyvän (tai huonon?) terapeutin? Miten päädyitte ratkaisuun? Mistä tiesitte tai tunsitte, että terapeutti oli / ei ollut teille sopiva?
On vaikea löytää hyvää tai sopivaa terapeuttia.
Tuntuu, että monet terapiantarjoajat tarvitsisivat itse jotain apua ihmisten kohtaamiseen. Loput eivät vain muuten tunnu sopivilta. Aina on jotain mikä vaivaa heti ensimmäisissä kohtaamisissa. Eikä se johdu vain tai lähinnä minusta, sen verran tunnen itseäni...
On vaikea löytää hyvää tai sopivaa terapeuttia.
Tuntuu, että monet terapiantarjoajat tarvitsisivat itse jotain apua ihmisten kohtaamiseen. Loput eivät vain muuten tunnu sopivilta. Aina on jotain mikä vaivaa heti ensimmäisissä kohtaamisissa. Eikä se johdu vain tai lähinnä minusta, sen verran tunnen itseäni...
Vastaukset 1
Vanhimmat
Kannattaa vaan hakea. Itse tapasin kai 7-8 eri terapeuttia ennen kuin löysin sopivan. Parilla heistä kävin useaan kertaan, koska heissä tuntui olevan jotain hyvää, vaikka alussa jo oli olo ettei se riitä. Eikä riittänytkään. Huomasin sen kun olimme tavanneet pitempään. Kela antoi onneksi vaihtaa. Nykyisen kanssa on terapiasuhde käynnissä, jo kolmatta vuotta.
Ennen nykyistä terapiaa olin ajoittain hoitokontakteissa julkisella puolella. Tässä on tullut tavattua jos jonkinlaista hoitoalan tyyppiä kun ottaa mukaan sairaalan hoitajatkin, kun olin pari kertaa lyhyen jakson avo-osastolla nuorena. Jos lasken kaikki psykiatrit, psykologit, hoitajat ja terapeutit jotka olen tavannut (monet vain kerran, lausuntojen tms takia) niin siitä tulee varmaan parikymmentä ainakin. Heistä jos miettii kuinka monta on sellaista jonka kanssa olisin voinut olla terapiassa niin että siitä olisi todellista apua, niin ehkä kolme. Yksi on nykyinen, sitten on yksi toinen jolle olisin halunnut aiemmin mutta hänellä ei ollut aikaa, ja sitten oli kauan sitten yksi sairaalan hoitaja. Näistä kolmesta vaan olen varma, en kenestäkään muusta.
Minulla on myös yksi pitkä epäonnistunut terapia jonka kävin vuosia sitten, ja varmasti yksi syy epäonnistumiseen oli ettemme ymmärtäneet toisiamme ihmisinä juuri lainkaan. En tajunnut, eikä kukaan tietenkään sanonut, että jos siltä tuntuu, tai jos on suuria erimielisyyksiä jo alussa, niin saa ja voi vaihtaa.
Terapia on nyt auttanut minua valtavan paljon. Suosittelen lämpimästi hakeutumaan. Terapeutit ovat kuitenkin ihmisiä, ja heilläkin on ongelmia, silloinkin kun ovat käyneet oman terapian. Kaikki eivät kai käykään kovin paljon jos ovat ns. ratkaisukeskeisiä, tai kogniitivisia terapeutteja. Minä huomasin niistä joiden kanssa ei sujunut, että heillä on joitakin, sanoisinko ikäviä tapoja suhtautua asiakkaaseen. Näin ikään kuin heidän ongelmansa jotenkin. Sen lisäksi että en kokenut että tulisimme riittävän hyvin toimeen, siis oltaisiin samalla aaltopituudella.
Luulen että nykyiselläkin terapeutillani on ongelmia, joskus havaitsen. Mutta se ei meidän välillä kuitenkaan estä. Hän on sellainen jonka kanssa voi puhua, ei pelkää kritiikkiä tms. Olen tullut siihen tulokseen että hän on hirveän ammattitaitaitoinen. Terapia on todella vaikeaa työtä.