On kaksi aivan identtistä purjevenettä, toisessa vain pidempi vesilinja.
Mistä tämä johtuu, että se kulkee kovempaa ?
Voisi kuvitella että koska siinä on myös isompi märkäpinta, että se menisi hitaammin !
Vai onko se niin, että uppouman ja märkäpinnan suhde on suunnilleen vakio.
Entäs kai tämä pätee myös uppoamarunkoisilla moottoriveneillä; kahdesta samanlaisesta
pidemmällä vesilinjalla varustettu kulkee kovempaa ?
Mistä tämä johtuu, että se kulkee kovempaa ?
Voisi kuvitella että koska siinä on myös isompi märkäpinta, että se menisi hitaammin !
Vai onko se niin, että uppouman ja märkäpinnan suhde on suunnilleen vakio.
Entäs kai tämä pätee myös uppoamarunkoisilla moottoriveneillä; kahdesta samanlaisesta
pidemmällä vesilinjalla varustettu kulkee kovempaa ?
Vastaukset 5
Vanhimmat
Aloita selvittämään kysymyksiäsi lukemalla esim. Principles of Yacht Design by Lars Larsson, Rolf Eliasson
Joo, taas on joku tosi "kippari" asialla, vaikka tähän kysymykseen voisi vastata tyhjentävästi yhdellä lauseella (toistuu alan lehdissä). Valitettavasti en pysty muistamaan sitä määritelmää, miksi nopeuden ja vesilinjan välillä on tämä suhde.
Max Wilhelmson kirjoittaa: "Runkonopeus on se nopeus jolloin uppoumarunkoisen veneen muodostaman aallon pituus on ylittänyt vesiviivan pituuden ja veneen kulkuvastus alkaa kasvamaan jyrkästi jolloin pienikin nopeuden lisääminen vaatisi huomattavasti enemmän tehoa tai muutoksia runkomuotoon (kuten esim. "liukuva" runkomuoto)."
Runkonopeus lasketaan solmuissa seuraavasti = 2,43 * vesilinjan neliöjuuri. (vesilinjan pituus annetaan _metreissä_) Esim. kun X-95:ssa on 8m vesilinja, niin runkonopeus on 6,87 kn.
Käsitän tämän niin, että vene kiihtyy niin kauan kuin runko on pidempi kuin sen aiheuttaman aallon pituus, joka siis riippuu nopeudesta.
Kyseessä oleva laskentatapa käsittääkseni toimii kohtalaisen heikoissa tuulissa, ja lakkaa pätemästä kun veneen saa surffaamaan aallolla esim kovassa myötätuulessa.
Veneen kulkuvastus riippuu monesta tekijästä. Tässä lista tärkeimmistä (ei järjestyksessä) purjeveneiden vastuksen parametreistä:
LWL
TotWetA
Displ
Beam
Tc
BWL
Cp
Zc
LCB
LCF
Cm
KeelSpan
KeelA
RudderSpan
RudderA
FinDisplF
Nämä kun sitten syöttää vastuslaskentaohjelmaan saa veneen kulkuvastuksen nopeuden funktiona. Vastus ei suinkaan (varsinkaan moderneilla veneillä) hyppää taivaisiin runkonopeuden kohdalla vaan alkaa kasvaa nopeammin jo ennen sitä.
Pelkistä esitetiedoista vastusta ei voi arvioida. Kokenut suunnittelija osaa kyllä arvioida edellämainitut parametrit valokuvista, jolloin päästään jo oikeaan suuruusluokkaan.
Jos veneillä on eri vesilinja ne eivät enää voi olla identtisiä. Jos veneeseen tehdään pystykeula, muuttuu puolet edellämainituista parametreistä.
En ymmärtänyt kuin ehkä puolet lyhenteistä, niin voisitko suomentaa ne niin vastauksestasi olisi puolet enemmän iloa...Olisi mielenkiintoista tietää...
Osa on kohtuu työläitä selittää. Tässä on muutama hienosti havannoillistettuna:
http://www.oneoceankayaks.com/smhydro/hydro.htm
Iso A viittaa pinta-alaan, Tc on syväys ilman eviä, Zc viittaa kölin tilavuuden syvyyteen, Span on jänne eli etäisyys kölin etureunasta takareunaan ja viimeinen on evien tilavuuden osuus uppoumasta.