Ajatuksista puhetta

Anonyymi

Jos ajatukset eivät olisi enempää kuin monimutkaisia signaaleja aivojen monimutkaisissa neuroniverkoissa, olisi kuviteltavissa, että ne voitaisiin siepata ja muuntaa puheeksi.

Tämän mahdollistava laite on nyt olemassa. Tekoälyyn perustuva tekniikka tuottaa ajatuksista tunnistettavaa puhetta.

12

131

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi
    • Anonyymi

      Eeemeli varoitteli jo 50 luvulla rillumarei viihdytäjänä että on ajateltava mitä puhuu muutoin saattaa puhua mitä ajattelee
      Wikipedia:
      Esko Olavi ”Eemeli” Toivonen (28. kesäkuuta 1920 Helsinki – 9. marraskuuta 1987 Helsinki) oli suomalainen näyttelijä, koomikko ja viihdyttäjä. Hänet tunnettiin vakavakasvoisena koomikkona ja ”Suomen Buster Keatonina”.[1]
      nääonnäitä

    • Anonyymi

      Ihan hyvä saavutus. Olivat saaneet sen verran hyvin yhteensovitettua neurokorrelaatteja kunkin koehenkilön luetellessa numeroita nollasta yhdeksään, että pystyivät aivodatasta generoimaan ääntä, josta tarkkaavainen kuuntelija pystyi useissa tapauksissa tunnistamaan jonkin numeron.

      Tämä tietenkin vaati suurta yhteensovittamista ja virittämistä kunkin koehenkilön kohdalla erikseen. Materialistit näyttävät hybriksessään usein täysin parantumattomasti kuvittelevan, että kone lukee aivoista ajatussisältöjä sellaisenaan. He kuvittelevat, että on olemassa tai vähintään mahdollista tehdä ajatuksenlukulaite, joka tarvitsee vain suunnata johonkin ennennäkemättömään kohteeseen, ja kone ilmoittaa viipymättä kaiuttimistaan, mitä kohde ajattelee.

      Mutta tosiasiassahan tässäkin kokeessa laitteisto valmennettiin kunkin koehenkilön kohdalla erikseen uuttamaan tilastollisia aivokorrelaatteja eri äänteille, jotka jokaisella koehenkilöllä ovat aivan erilaiset. Sellaisten ihmisten kohdalla, jotka eivät pysty puhumaan, sellaista harjoitusta ja yhteensovittamista ei voida tehdä. Näiden kokeiden tekijöistä Stephanie Riès sanoi: "Ilman ulkoista ääntä, johon aivotoimintaa verrataan, tietokoneelle voi olla vaikeaa erottaa edes sitä, milloin sisäinen puhe alkaa ja loppuu." Ja Gerwin Schalk sanoi: "On täysin epäselvää, miten sellaista voitaisiin tehdä mitenkään."

      Joten se siitä ajatustenluvusta aivotoimintaa lukemalla.

    • Kas, tämän vanhan aiheen ympärille näyttää ilmestyneen monta uutta tutkimuslaitosta.

      Kokonaisia selviä lauseitahan aivosignaaleista jo saadaan ulos niin kuin esimerkiksi tästä tuoreesta näytteestä voi jokainen itse kuunnella https://youtu.be/fUYVWzeBf1Q

      Mutta mistään Science Fiction -elokuvien laitteesta ei ole kysymys kuten edellä kommentoinut huumoriveikko ontuvine olkiukkoineen asiaa jo kommentoikin 😂

      Laitteen toimintaperiaate on lyhyesti kuvattuna seuraavanlainen. Aivojen puhekeskukseen istutettujen antureiden avulla luetaan neuronien signaalilikennettä, joka dekoodataan tekoälyä käyttäen puheäänteiksi. Lopputuloksena saadaan ulos enemmän tai vähemmän selvää puhetta, tapauksesta ja käytetystä tekoälysoftasta riippuen.

      • Anonyymi

        Tuossa on eräs esimerkki höynäytystä lähentelevästä tiedottamisesta. Suurelle yleisölle luodaan tuon kaltaisilla videoilla nimenomaan mielikuvaa siitä, että kohdehenkilön aivotoiminnasta luetaan selviä ajatuksia, joiden sisältöä ei etukäteen tiedetä, vain menemällä kohteen luo ja mittaamalla ne antureilla.

        Sitä näissä "tiedottamisissa" ei milloinkaan kerrota, että tosiasiassa koehenkilöille on annettu toistettavaksi jokin sana tai lause, jota tutkijat sitten toistuvasti ”lukevat” aivoista. Ei ole mikään ihme, että kyseinen ajatus sitten "löytyy" aivoista, kun se annettiin koehenkilölle ajateltavaksi ja toistettavaksi. Kysymys on lähinnä vain aivodatan tilastollisesta tiedonkeruusta ja koodauksesta äänteiksi.

        Selvää on, että tuollaisella ajatustenluvulla ei todellakaan saada uutta tietoa siitä, mitä koehenkilö ajatteli. Jos joku tiedetoimitusten "hyödyllinen idiootti" yhä kuvittelee, että tutkijat vain lukevat laitteillaan aivoista sujuvasti ajatuksia ja lauseita, niin tässä on todellinen reality checkin paikka.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Tuossa on eräs esimerkki höynäytystä lähentelevästä tiedottamisesta. Suurelle yleisölle luodaan tuon kaltaisilla videoilla nimenomaan mielikuvaa siitä, että kohdehenkilön aivotoiminnasta luetaan selviä ajatuksia, joiden sisältöä ei etukäteen tiedetä, vain menemällä kohteen luo ja mittaamalla ne antureilla.

        Sitä näissä "tiedottamisissa" ei milloinkaan kerrota, että tosiasiassa koehenkilöille on annettu toistettavaksi jokin sana tai lause, jota tutkijat sitten toistuvasti ”lukevat” aivoista. Ei ole mikään ihme, että kyseinen ajatus sitten "löytyy" aivoista, kun se annettiin koehenkilölle ajateltavaksi ja toistettavaksi. Kysymys on lähinnä vain aivodatan tilastollisesta tiedonkeruusta ja koodauksesta äänteiksi.

        Selvää on, että tuollaisella ajatustenluvulla ei todellakaan saada uutta tietoa siitä, mitä koehenkilö ajatteli. Jos joku tiedetoimitusten "hyödyllinen idiootti" yhä kuvittelee, että tutkijat vain lukevat laitteillaan aivoista sujuvasti ajatuksia ja lauseita, niin tässä on todellinen reality checkin paikka.

        Menikös siinä höynähtäessä jotenkin ohi mikä näitten tutkimusten kaikkinainen motiivi on? Tässähän ollaan kehittämässä apuneuvoa halvaantumisen, ALS:n tai muun vastaavan sairauden takia puhekykynsä menettäneille. Tällainen potilas voi vain ajatella mitä haluaa sanoa. Ajatellut lauseet sitten kuuluvat dekooderilaitteen kaiuttimen kautta. Onko se nyt sitten ajatusten lukua vai mitä niin sehän on tietysti määrittelykysymys.

        Entä haluaisitko vielä hauskuuttaa ikiomalla olkiukkoselityksellä sille, miksi ajattelemme lauseet esiintyvät aivoissa yksi yhteen aivosähkösignaaleina? Elleivät esiintyisi, ajateltuja lauseita ei olisi mahdollista dekoodata puheeksi.


      • Anonyymi
        tieteentuloksia kirjoitti:

        Menikös siinä höynähtäessä jotenkin ohi mikä näitten tutkimusten kaikkinainen motiivi on? Tässähän ollaan kehittämässä apuneuvoa halvaantumisen, ALS:n tai muun vastaavan sairauden takia puhekykynsä menettäneille. Tällainen potilas voi vain ajatella mitä haluaa sanoa. Ajatellut lauseet sitten kuuluvat dekooderilaitteen kaiuttimen kautta. Onko se nyt sitten ajatusten lukua vai mitä niin sehän on tietysti määrittelykysymys.

        Entä haluaisitko vielä hauskuuttaa ikiomalla olkiukkoselityksellä sille, miksi ajattelemme lauseet esiintyvät aivoissa yksi yhteen aivosähkösignaaleina? Elleivät esiintyisi, ajateltuja lauseita ei olisi mahdollista dekoodata puheeksi.

        Motiivi ei tässä ollut puheenaiheena, vaan esitetty väite "ajatustenluvusta". Näiden aivo-tietokonekäyttöliittymien motiivihan on hieno ja jalo, ja niitä on vuosikymmenten aikana rakenneltukin jo jonkin verran. Kaikissa niissä täytyy saada aikaan tietynlainen etukäteen kartoitettu tai määrätty aivovaste, jotta "kaiuttimista" tulisi tietty ääni ulos. Eräänä esimerkkinä sellaisesta rajapinnasta voisi olla laite, jossa kaiuttimista kuuluu "Kyllä", kun locked-in-syndoomapotilas pelaa mielessään tennistä, ja "Ei", kun sama potilas kävelee mielessään keittiön läpi.

        Tällaista mentaalisen tenniksenpeluun kaiutinversiota ei ole milloinkaan rakennettu, mutta näiltä halvaantuneilta ihmisiltä on tosielämässä kyselty asioita pyytämällä heitä kuvittelemaan tenniksenpeluuta, jos he haluavat vastata "Kyllä", ja keittiön läpi kävelyä, jos he haluavat vastata "Ei". Näin on tehty siksi, että näiden mentaalisten toimintojen aivovasteet ovat sen verran erilaisia, että ne pystytään helposti erottamaan toisistaan.

        Jos "ajatustenlukulaite" lukisi sujuvasti aivoista kyllä- ja ei-ajatukset sellaisenaan, niin tietenkään heitä ei olisi pyydetty suorittamaan minkäänlaisia korvaavia radikaaleja mentaalisia toimintoja.

        "Entä haluaisitko vielä hauskuuttaa ikiomalla olkiukkoselityksellä sille, miksi ajattelemme lauseet esiintyvät aivoissa yksi yhteen aivosähkösignaaleina? Elleivät esiintyisi, ajateltuja lauseita ei olisi mahdollista dekoodata puheeksi."

        Mutta ne eivät esiinny yksi-yhteen signaaleina. Jos esiintyisivät, niin mitään toistoa ei tarvitsisi tilastollista tiedonkeruuta varten, vaan kertanauhoitus riittäisi täydellisen automaatin tekemiseen. Tarvitsisi vain kytkeä laite päälle ja odottaa, että signaali toistuisi uudestaan, prikulleen samanlaisena ilman piirunkaan poikkeamaa.

        Lisäksi, vaikka dataa kerätään useiden toistojen avulla, ei tulos ole aina helposti ja sujuvasti toistettavissa näillä laitteilla. Käytännössä näissä aivo-tietokone -liittymissä käyttäjä joutuu usein yrittämään monia kertoja esimerkiksi klikatakeen hiirtä näytöllä oikean sähköpostin kohdalla, jne. Ja aiheutettu aivotapahtumahan on sovelluksesta riippuen usein jokin voimakas ja helposti luettava aivosignaali, jolla ei tarvitse olla mitään samankaltaisuusyhteyttä laitteen suorittamaan fysikaaliseen toimintoon, kuten tennisesimerkistä käy ilmi. Joten se siitä ajatusten lukemisesta sellaisenaan.

        Ja kun nyt kerran satutaan tuollaisten yksi-yhteen redusointiväitteiden parissa liikkumaan, niin otetaanpa Nature Communications -lehdessä julkaistu tutkimus heinäsirkoista, joka osoittaa, että heinäsirkkojen(kaan) hajuaistimukset eivät vastaa yksi yhteen aivotapahtumia. Jos vastaisivat, ne eivät tunnistaisi jotakin tuoksua toisten tuoksujen joukosta, koska aivotapahtumat ovat havaitusti erilaiset silloin, kun haju esiintyy yksinään ja silloin, kun mukana on muita hajuja. Eri neuronit tulittavat, ja silti heinäsirkka tunnistaa hajun.

        https://www.sciencedaily.com/releases/2018/08/180803103318.htm?utm_source=feedburner&utm_medium=feed&utm_campaign=Feed: sciencedaily/mind_brain/neuroscience (Neuroscience News -- ScienceDaily)

        'Historiallisesti, tieteilijät ovat esittäneet ... että tietyn neuroniryhmän täytyy tulittaa; ... Mutta tutkijaryhmän mukaan (School of Engineering & Applied Science, Washington University, St. Louis) nämä kuvaukset eivät vastaa vaihteluita, joita todellisessa maailmassa esiintyy. ... He kääntyivät heinäsirkkojen puoleen ... Vaikka tietyn hajun ja neuroniaktivaation välillä ei ollutkaan yksi-yhteen vastaavuutta, tutkijat pystyivät määrittämään, miten heinäsirkat pystyivät silti tunnistamaan hajun.'
        Tutkijoiden antama selitys hajun tunnistamiselle oli: heinäsirkat olivat joustavia tulkinnassaan. No mitä se tulkinnan joustavuus tarkoittaa neuraalisina tapahtumina, sitä ei tutkimuksessa kerrottu eikä ymmärrettävästä syystä tulla varmasti milloinkaan kertomaankaan.


    • Anonyymi

      Olen yksinkertainen tyyppi ja enkä tajua miten aloitus liittyy aiheeseen, 'Mitä kuoleman jälkeen'?
      Eikö näille jutuille ole oma palstansa?

      • Mutta kovastihan tuota on kommentoitu. Olisiko tuo juju siinä, että ovatko ajatuksemme aivotoiminnan tuotetta vaiko toisinpäin? Jos ajattelu jatkuisi kuoleman jälkeen niin silloin aivotoiminnan pitäisi johtua ajattelusta. Ja jos aivoja ei tarvittaisi ajatteluun niin miksi ne ovat olemassa?


      • Anonyymi
        tieteentuloksia kirjoitti:

        Mutta kovastihan tuota on kommentoitu. Olisiko tuo juju siinä, että ovatko ajatuksemme aivotoiminnan tuotetta vaiko toisinpäin? Jos ajattelu jatkuisi kuoleman jälkeen niin silloin aivotoiminnan pitäisi johtua ajattelusta. Ja jos aivoja ei tarvittaisi ajatteluun niin miksi ne ovat olemassa?

        No aivoja voidaan tarvita ajattelun, muistin ja tietoisuuden tuottamisen sijasta muun muassa asioiden unohtamiseen, kognition vähenemiseen ja informaation poissuodattamiseen niin, että jäljelle jää lähinnä vain organismin elossa säilymiseen ja lisääntymiseen liittyvä informaatio, näin alkajaiksi.


    • Anonyymi

      Ajatustenlukua kuoleman hetkellä piiiiiiiiiiiiiiip sanoi laite.

      • Anonyymi

        Siinäpä se onkin, että vaikka laite sanoo piiiiiiiiiiiiiiiiip, niin subjekti tekee havaintoja katonrajasta. Sitä ei piiiiiiiiiiiiiiiiiipistä lueta.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Riitta-Liisa ja Toni Roponen: Ero! Riitta-Liisa Roponen kertoo asiasta Instagramissa.

      Riitta-Liisa ja Toni Roponen eroavat. Riitta-Liisa Roponen kertoo asiasta Instagramissa. – Talvi on ollut elämäni synk
      Maailman menoa
      86
      3358
    2. Sinä vain tulit elämääni

      Ja joku tarkoitus sillä on ollut. Näyttämään mitä olen ja kuinka arvokas voisin olla. Se muutti ja käänsi elämäni suunna
      Ikävä
      92
      1899
    3. Tiesitkö mies

      Kuinka paljon mulla oli tunteita sua kohtaan? Jos et tiennyt,olisiko tietäminen vaikuttanut tapahtumiin? Ihmettelen kyll
      Ikävä
      87
      1733
    4. Nuorempi mies

      Olen tänään ajatellut sua paljon, miten toimittaisiin makuuhuoneessa jne! 😏🔥
      Ikävä
      144
      1591
    5. Millaisia ajatuksia on kaivatusta ja tilanteestanne tänään?

      Kerro omista mietteistäsi tai lähetä terveisiä. Ehkä hän lukee ja lähettää sinulle takaisin omia mietteitään.
      Ikävä
      65
      1458
    6. Miksi teillä meni...

      ...välit poikki kaivattusi kanssa?
      Ikävä
      162
      1443
    7. Mies, mitä minun pitäisi tehdä

      Niin, mitä naisen siis pitäisi tehdä, että lähestyisit ja tekisit aloitteen? Mikä on riittävä kiinnostuksen osoitus juur
      Ikävä
      95
      1384
    8. Toivottavasti et mussukka elättele toiveita meikäläisen suhteen

      Tiedän mitä olet touhunnut joten aivan turha haaveilla mistään enää 👍
      Ikävä
      167
      1361
    9. Jos siis saamme

      Sen keskusteluyhteyden niin olisitko jo sinäkin rehellinen ❤️🙏 ne jää meidän välisiksi kaikki. Tarvitsemme toisiamme, j
      Ikävä
      100
      1314
    10. Onko sinulla

      Joku nyt huonosti? :(
      Ikävä
      86
      1267
    Aihe