Venekorttia ollaan taas miettimässä erilaisissa komiteoissa ja työryhmissä.
Saattaa olla, että täälläkin asiaa on kommentoitu, mutta en ole ollut lukemassa. Mitäs mieltä olette siitä, että veneilijöillä pitäisi olla autoilijoiden tapaan ajoon oikeuttava kortti/ lupa.
Saattaa olla, että täälläkin asiaa on kommentoitu, mutta en ole ollut lukemassa. Mitäs mieltä olette siitä, että veneilijöillä pitäisi olla autoilijoiden tapaan ajoon oikeuttava kortti/ lupa.
Vastaukset 32
Vanhimmat
Monille tumpeloille opetus voisi olla tarpeellista, joillakin taas on vesilläolo verissä, kukahan sitten päättäisi kuka joutuu venekouluun tai laitetaanko kaikki kärsimään?
Kyllä joku instanssi tämän vielä tekee pakolliseksi, nykyihminenhän ei tunnetusti opi mitään oma-aloitteisesti.
Auton ajamisen kanssa jotkut vaan sen taitavat paremmin, mutta kaikkien vaan on se kortti ajettava... Pikku korjaus...
Tai kaikki täyspäiset ainakin sen ajavat..
Olen samaa mieltä. Kun suomalaiset eivät itse halua parantaa osaamistaan tai käyttäytymistään vesillä, se hoidetaan pakkokeinojen kautta - ennemmin tai myöhemmin
Minun mielestäni olisi hyvä saada jonkinmoinen ajokortti veneillekin.
Meillä kotona on ollut purjevene, kun olin pieni. Se myytiin pois, kun olin alle kymmenen. Kuitenkin naapurin venettä on tultu lainailtua miltei joka kesä. Purjehdin kesäisin ja taidan merimiessolmut, purjeet, ankkurit, poijuhakat, paalusolmut, mitä mieleen pälkähtää.
Mutta on myös joskus niinkin, että joku nuorukainen, joka on täyttänyt 15, päättää jättää mopon ostamatta ja ostaakin veneen. 15 vuotta täyttäneenä hän voi siis ajaa venettä laillisesti. Hän hyppää veneeseensä ja lähtee ajamaan, kunnes tulee vastaan jokin kummallisen näköinen vihreä pylväs, joka mietityttää kuskia. Mitä tehdä? Ohittaa se? Kummalta puolelta?
Lisäksi varmaan monet ovat nähneet keskellä väylää ajamista ja ties mitä huligointia.
Minun mielestäni jonkinlainen ajokortti veneeseen olisi hieno asia. :)
Ei veneen ajamiseen tarvita 15-vuoden ikää. 15 hv kone jossakin leijassa menee jo iloisesti ja on laillista.
mitäs jos onkin asunut saaristossa ja päättääkin ostaa venee sijasta mopon?Tiellä ei olekkaan yhtään vihreetä, eikä punasta keppiä!!!Mistäs sitten ajetaan??kunhan ajetaan laidassa ja väistetään kauppa-autoja??Huono vertaus.. sori!Mutta sama asia..
Mopolla ajamiseen tarvitsee mopokortin.
tulee vääjäämättä mieleen, että "jotain tarttis tehrä!" Onhan tästä täälläkin jo peistä taitettu, mutta mikä on se oikea tapa saada jukurisuomalainen oppimaan ns. meritavoille (sekä järvi-). Olen keskustellut muutamien alalla olevien ja asiaa käsittelevien henkilöiden kanssa. Mikäli oikein olen ymmärtänyt, ei tällaista turvallisuuskorttia ainakaan aivan lähitulevaisuudessa säädetä. Niinpä jätän enemmän pohdinnan ainakin toistaiseksi.
Satamanpitäjät voisivat aloitta veneilytapojen kouluttamisen sillä että kylkikiinnituksestä perittäisiin kuusinkertainen maksu...
Tuosta kylkikiinnityksestä tuli oma hauska kokemus mieleen, kun isäni kanssa koulutettiin nuori veneilijä kiinnittämään veneensä oikein.
Tällä nuorella veneilijällä oli siis moottorivene, jonka hän oli kaupan laiturin päähän laittanut kylkikiinnityksellä kiinni. Vene vei koko laiturin eikä laituriin mahtunut keulakiinnityksillä muita veneitä.
Meillä oli, jos oikein muistan, kutakuinkin seitsemän metriä pitkä purjevene, jonka laitoimme kylkikiinnityksellä moottoriveneeseen kiinni. Nuori veneilijä oli vielä kaupassa, kun laitoimme lapun kiinni purjeveneemme aitaan. Lapussa luki: "Kiinnitä ensi kerralla veneesi pieneen laituriin keulakiinnityksellä ja jätä tilaa muillekin, niin ei käy näin".
Oli hepun ilme kyllä näkemisen veroinen, kun tuli takaisin moottoriveneellensä. :)
Ei se kortti mitenkään vaikuttaisi veneilyturvallisuuteen, ei tälläkään hetkellä ole sallittua liikkua veneellä ympäripäissään.Ja silti onnettomuusveneiden kipparit poikkeuksetta puhaltavat kahden ja kolmen väliiin, joskus ylikin...
Toki veneajokorttia säästäisi monelta aloittelevalta veneiliältä ison tukun oppirahoja, kun osuis ekakerrasta asti keppien oikealta puolelta.
Kun huviveneellä isohkolla tai pienellä liikutaan järvillä ja suojaisilla vesillä ei veneilykortia mielestäni tarvita. Tarvittaisiin kuitenkin se kansalaistieto että jokaisessa aluksessa on "päällikkö" joka vastaa aluksen kaikenlaisesta turvallisuudesta.Samoin tulisi kansalaistaitona muistaa että määrätyt vene varusteet ovat pakollisia, eri aluksella erilaiset.
Silloin kun veneellä matkataan kansainvälisille vesille ja Suomen alueveien ulkopuolelle voisi olla hyvä että jonkintasoinen veneilykortti vaadittaisiin. Kortin saamisen edellytyksenä voisi olla esim kansainvälisten säädösten kohtalainen tunteminen. Tässä on varottava lillukanvarsia ja detaleita.
Valtaosa onnettomuuksista sattuu kotivesillä ja tutuissa oloissa. Ei ulkomaille matkaajat kortista hyödy vaan lähiväylillä ja kotivesillä kulkijat. Tuo ajatus vieraista ja vaarallisista vesistä on täysin akateeminen juttu eikä sille löydy tilastoista mitään vahvistusta. Käytäntö on ihan sama kuin maantieliikenteessä: ulkomaille lähtevät ovat varmasti valistuneita ja muita paremmilla tiedoilla varustettuja. Venekorttia tarvitsevat kipeimmin nimenomaan ne, jotka ajavat lähiympäristössään puutteellisin taidoin ja olosuhteisiin nähden riittämättömillä välineillä.
Veneilykortin, tai miksikä sitä nyt halutaan kutsua, suhteen tulee viranomaisille muutama suuri ongelma.
Mikä instanssi kouluttaa, ottaa vastaan opinnäytteen ja myöntää Veneilykortin?
Viranomaisilla ei ole minkäänlaisia valmiuksia tällaiseen toimintaan.
Varsinkin aluksi koulutus- ja kuulustelutarve on valtava eikä siitä savotasta selvitä ilman suuria kustannuksia ja pitkää aikaa.
Toinen kysymys on, ketä veneilykortti tulisi koskemaan?
Esimerkiksi jokaista mökkivenettäkö jokaisella lammella/pienellä järvellä jossa on yli 20 hv:n perämoottori? Vai kaikkia perämoottorilla varustettuja veneitä? Entä pienet purjeveneet?
Kuka näitä kaikkia ehtii tarkkailemaan ja sitä korttia valvomaan? Venepoliisiko?
Veneseurat sekä kansalais- ja työväenopistot ovat yhdessä Suomen Navigaatioliiton kanssa kouluttaneet yli 100 000 veneilijää yli 50 vuoden aikana. Tämä määrä diplomeja on jaettu tutkinnon suorittaneille.
Myöskin ovat Navigaatioseurat ja veneseurat antaneet veenohjaajan koulutusta käytännössä.
Tähän toimintaan osallistuvat yleensä järjestäytyneet veneilijät.
Mikä olisi keino jolla saada osaamista ja tietämystä ns. muille veneilijöille?
Tilastollisesti suurin potentiaalinen joukko joille sattuu vakavia turmia vesillä, ovat juuri "ei järjestäytyneet" veneilijät, jotka nauttivat "jokamiehen veneilyoikeutta" ilman rajoituksia. Ja nauttivat vielä valitettavasti riittävästi alkoholiakin kun todella nauttimaan rupeavat, ja pääsevät tilastoihin. Tällaiselle toiminnalle en usko saatavan mitään tolkkua veneilykortillakaan.
"Tilastollisesti suurin potentiaalinen joukko joille sattuu vakavia turmia vesillä, ovat juuri "ei järjestäytyneet" veneilijät, jotka nauttivat "jokamiehen veneilyoikeutta" ilman rajoituksia. Ja nauttivat vielä valitettavasti riittävästi alkoholiakin kun todella nauttimaan rupeavat, ja pääsevät tilastoihin."
Ihan uteliaisuudesta kysyisin, että onko tällaiset tilastot oikeasti olemassa vai onko vain mutua?
Ja mistähän on keksitty tämä ero alkoholin nauttimisessa, vai tarkoitatko kenties näitä soutuveneestä kuseskelijoita?
Ns. järjestäytyneen veneilyn piiriin kuuluvia veneilijöitä (veneseurojen jäseniä) ei hukkumistilastoista edes vuosittain löydy. Tilastoissa puhutaan hukkuneista "veneilijöistä" yleisnimikkeenä.
Olet oikeassa siinä että noi soutuveneestä kuseskelijat ovat se suurin ongelmaryhmä. Onko sitten soutuveneessä perämoottori tai ei, on yhdentekevää.
Juuri tuohon joukkoon en usko järjestystä saatavan veneilykortilla.
Järjestäytyneitä veneilijöitä on todella helppo rangaista kun heidät löytää rekistereistä. Ja siinä on sitten ainoastaan rahastuksen maku, ei sillä merkittävästi turvallisuutta lisätä, kun nytkin onnettomuudet joissa esimerkiksi menetetään ihmishenkiä ovat onneksi tässä porukassa todella harvinainen poikkeus.
Tilastoja on olemassa mutta http://www.vesiturvallisuus.net/index.php?p=2&s=tiedotteet&disp=all
niistä ei selviä suoraan seuraan kuuluminen.
Tästä on epävirallista tilastoa veneilyseurojen kattoorganisaatioilla.
Noista 51:stä "vesiliikenteessä" hukkuneesta en nyt tiedä tarkkaan, mutta mikäli on yhtään veneseuran jäsentö, olisin yllättynyt.
Et siis ole nähnyt tilastoa, joka erottelee seuraan kuuluvat ja kuulumattomat? Eli kyseessä oli ihan vain oma kuvitelmasi siitä, miten asia on, eikä suinkaan tilastotieto.
No, todennäköisestihän on niin, että näistä viimevuonna vesiliikenteessä hukkuneista 51 ihmisestä (ja heidän veneistään) eivät ole kuuluneet seuraan. Suurin osa suomalaisten veneistä ovat seurojen ulkopuolella, joten olisihan se huolestuttavaa, jos seurojen jäseniä hukkuisi yhtä paljon kuin muita.
Oma uskomukseni on se, että samankaltaista veneilyä harrastavat seuraan kuuluvat ja kuulumattomat ovat ihan yhtä turvallisia tai vaarallisia veneilijöitä. Millä tavalla se seuran perälippu muka lisää turvallisuutta? Suurin osa seurojen jäsenistähän kuuluu seuraan vain venepaikan takia, tai siksi että se vain on tapana. Loppujen lopuksi harvassa ovat ne, jotka seurojen mahdolliseen koulutukseen osallistuvat. Tilastoja minulla ei tästä ole, mutta näin olen ymmärtänyt.
Et tarkoin lukenut mitä tarkoitin siksi toistan sen tässä uudelleen: Siis..
Kun huviveneellä isohkolla tai pienellä liikutaan järvillä ja suojaisilla vesillä ei veneilykorttia mielestäni tarvita. Tarvittaisiin kuitenkin se kansalaistieto että jokaisessa aluksessa on "päällikkö" joka vastaa aluksen kaikenlaisesta turvallisuudesta.Samoin tulisi kansalaistaitona muistaa että määrätyt venevarusteet ovat pakollisia, erilaisilla aluksilla erilaiset.
Silloin kun veneellä matkataan kansainvälisille vesille ja Suomen aluevesien ulkopuolelle voisi olla hyvä että jonkin tasoinen veneilykortti vaadittaisiin. Kortin saamisen edellytyksenä voisi olla esim kansainvälisten säädösten kohtalainen tunteminen. Tässä on varottava lillukanvarsia ja detaleita.
Suomessa on noin 700 000 venettä joista asuttavia matkaveneitä (purje+moottoriveneitä)on likimain 15-20 000 kpl. suurimman ryhmän muodostavat ns pienveneet. Näillä liikutaan yleensä useita kymmeniä kertoja/vene/kesä.Liikkuminen tapahtuu pääsääntöisesti suojaisilla vesillä. Valitettavasti hukkumistilastot iskevät tähän samaan(suurimpaan) ryhmään. Kun sieltä etsitään hukkujat huomataan että useimmissa tapauksissa mukana on alkoholi, muistaakseni n 75-80%. Näistä suurella osalla ei tietenkään ollut myöskään niitä kelluntavarusteita puettu päälle, ehkäpä niitä ei ollut koko aluksella. Kysymys täytyy olla huonosta asenteesta, tietämättömyydestä tai välinpitämättömyydestä.
Ehkäpä tulisi sittenkin ensin vaikuttaa asenteisiin. Juoppoja emme voi muuttaa, mutta mitä arvelet kouluikäisistä. Esimerkiksi pakollinen opetustapahtuma 1 tunti/vuosi vesiturvallisuudesta.Tämä saattaisi tuottaa tulosta 8-10 vuoden kuluttua. Samalla "kiristettäisiin" oikeudellista vastuuta vesillä liikkumisessa. Tämä aina kun onnettomuus tapahtuu - pienempikin ja aluksen päällikkö laitetaan vastuuseen jos välinpitämättömyyttä tai lain rikkomista on ollut.(tuntuuko hurjalta, vastaisin veneeseeni tulleista, että liivit löytyy kaikille ja itse olisin selvinpäin,en ota liika porukkaa veneeseeni, ja tunnen mm väistämisäännöt sekä hyvät merimiestavat jne) Siis vastuuni olisi aivan kuin liikkuisin jalan tai ajaisin polkupyörällä muun liikenteen seassa.
Vaihtoehto että poliisit tai jotkin muut vahdit olisivat joka lammella kytiksessä sakkolappuja jakamassa ei mielestäni kuulu suomalaisuuteen.
Miksi sitten aluevesien ulkopuolelle menijöillä pitäisi jokin todistettava veneilytietous -taito olla, onkin jo laajempi kokonaisuus.
Veneseurat ovat molemmissa tiedonjaoissa edullisia ja hyviä osoitteita asenteen tiedon taidon ja todistusten jakoon. Käsittääkseni niillä on siihen myös riittävä taito.
Keskustellaan:
Venekortti on juuri keskeinen keino, jolla tuo peräänkuuluttamasi tietoisuus vastuusta nousisi. Sen sijaan ajatus asenteiden muokkaamisesta tunnin koulutuksella on naiivi. Nythän porukka ajattelee, että ei se voi niin tärkeää olla kun kuka tahansa saa ajaa ja vaikka 0,9 promillen kännissä.
Tuossa yllä kirjoittaja tarkoitti oppituntia /lukuvuosi = peruskoulussa minimi 9 tuntia. Saattaisi olla hyvä idea!
Edellä esitettiin, ettei löydy systeemiä, joka kouluttaisi, hyväksyisi, valvoisi jne. Kyllä viranomaiset löytyvät nopeasti, kunhan vaan ensin haistaisivat rahan. Veneilijöitä on helppo rahastaa ja kyllä sitä tehdäänkin vähän joka mutkassa.
Maantieliikenteessä esiintyy kiinijääneitä rattijuoppoja n. 25000/v. Ei siihen kortilla tunnu olevan vaikutusta. Veneilyssä kannatan nykyisiä kolutus- ja valistuskeinoja, seurat, työväenopistot yms. tekevät hyvää työtä. Se katsastustoiminta on vapaaehtoista, itselleni se merkitsee, että joku ulkopuolinen on tarkastanut veneen, omissa tarkistuksissa voi hyvinkin unohtaa jotain.
Kohtalaisen varmaahan on se, että jos päättäjät suuressa viisaudessaan (??) venekorttipakon asettavat, tulee asetukseen jonkinlainen siirtymäaika, aivan samoin kuin oli esimerkiksi autokortin "pikku-e:n" kanssa: sen sai kaikki ajokortin omaavat, jotka sitä viitsivät tietyn siirymäajan puitteissa hakea. Jos et viitsinyt, joudut sen myöhemmin tarvitessasi suorittamaan autokoulussa.
Venekortin osalta voisin kuvitella todisteeksi taidoista riittävän oletetun siirtymäajan puitteissa esim. veneen rekisteritodistus (todistaa sinun olleen veneilijä X vuotta?), veneseuran tms. instanssin todistus, laivuritutkinnot (jotka tosin eivät todista käytännön veneilytaidoista yhtään mitään), kansainväliset kuljettajankirjat jne.
Ilman minkäänlaista siirtymäajan keventämää venekorttipakkoon siirtymistä en henkilökohtaisesti jaksa kuvitellakaan... seuraisi melkoinen kaaos veneilijöiden rynnätessä tutkintoja suorittamaan, oli sitten tutkinnoista huolehtiva viranomainen mikä hyvänsä.
Minusta tuo mahdollinen venekortti tulisi vaatia kaikilta samoilta, joilta vaaditaan veneilyliivit, eli kaikki moottorilla kulkevat veneet ja yli 5m. pitkät purjeveneet.
Kuka sitten valvoisi ?
Esimerkiksi. Poliisi, raja- ja merivartiosto, kalastuksen valvojat ja meripelastusseurat saattaisivat tulla kyseeseen.
Uskoisin, että pakollisella koulutuksella saataisiin veneekuljettajien arvostusta ylöspäin. Varmasti myös tieto ja asenne paranisivat erityisesti mökkiveneilijöiden keskuudessa. Kortti olisi siis todistus koulutuksesta.
Maatieliikenteessä esiintyy myös onnettomuuksia, mutta silti en sanoisi, että autokoulut olivat turhia.
Nyt veneily liitetään harrastamiseen ja vapaa-aikaan, vaikka niiden ohella se kuitenkin on kulkuneuvo, jonka kuljettamisessa tulee olla huolellinen ja tietää sen kuljettamiseen liittyviä perusasioita. Vapaaehtoinen koulutus on laadultaan hyvää, mutta niihin osallistuvat vain, jotka ovat kiinnostuneet veneilyn turvallisuusasioista. Venekortilla saataisiin suurin riskiryhmä miettimään asioita ja se varmasti parantaisi osaltaan turvallisuusasennetta ja vähentäisi hukkuneita.
Eikö sinusta ole kohtuutonta vaatia pienellä järvellä 3hp perämoottorilla mökille menevältä tutkinnon suorittamista. Edelleen olen sitä mieltä, että liikenteessä polkupyörällä ajaminen on paljon vaativampaa ja senkin saa tehdä ihan ilman mitään lupia.
Vesiliikenteessä hukkuneista suurin osa on liikkeellä juuri kuvaamallasi veneellä ja samoissa olosuhteissa...
Ja lukuisia jalankulkijoita kuolee vuosittain helsingin kaduilla. Perustetaanko kaupunkikävelytutkinto? Sitä paitsi suurin osa näistä soutuvenehukkujista lienevät vahvasti alkoholin vaikutuksen alaisina. Siihen ei venekortti varmaankaan auta.
Kerros meille muillekkin, mikä asia paranisi, jos olisi ns. "veneajokortti" ???
Mikä muuttuisi parempaan sillä, että byrokratiaa lisättäisi tässä asiassa??
asiaa puhut!
No tietenkin siihen että tuolla liikkuessa voisi luottaa siihen että edes vesiliikennesäännöt ovat selvät kaikille niinkuin autoliikenteessäkin on.
Minua ainakin ottaa päähän kun joutuu tekemään törmäysvaaran uhatessa täydellisen väistön vaikka toinen olisi väistämisvelvollinen. Siinä joutuu lisäksi pitämään toista silmällä jo hyvissä ajoin, ja ihmettelemään aikooko se väistää vai ei.
Ja voi sitä PERUStiedonmäärää jonka esim saaristolaivurikurssi sisältää, enpä olisi uskonut ennen kurssia.
Minä kannatan korttia konealuksille ja purjeveneille, jotka liikkuu isoilla järvillä (ehkäpä ne voisi luokitella myös liikennevilkkauden mukaan) ja merellä, soutuveneilijät olkoon ilman.
paljonko vene tai veneilykorttiajatusta kannattaa vatvoa.olet kaverin mökillä,jopa omalla,saunailta menee hyvin,promillet lähestyvät omaa ylärajaasi(vaihtelee muuten ihmisten kesken)joku ehdottaa veneretkeä kuutamosillalla.osaat uida,olet suorittanut perämiestutkinnon mutta nuo pienet kaljakärpäset sumentavat aivosi,lähdet ajelemaan moottorikelkalla,mopolla moottoripyörällä tai veneellä,luultavasti sinulla on tutkinto kaikkiin noihin,vahinko tapahtuu,olet ylittänyt itsesi,et ajatellut päiväaivoillasi,auttaako se kortti?
Fiktiossasi mitä todennäköisimmin käyttäisit "päiväaivojasi", mikäli näitä korttikursseja olet suoritellut. Niillä kuitenkin luodaan se aseenteellinen pohja, minkä perusteella niitä ratkaisuja sitten ylipäätään tehdään. Ja asiallistakin fakta-tietoa niillä kursseilla oppii, joten ikävät seuraamuksetkin ovat tiedossa. Todennäköisyys tehdä hölmöjä on silloin aivan varmasti pienempi kuin sellaisella, jolla näitä tietoja eikä asenteita edes ole.