Pieni kuvaus nuoresta tytöstä, joka vahvasti uskoo Jumalaan ja uskoo Jeesuksen sovitustyöhön. Tyttö on hyvin kunnollinen, iloinen, ahkera ja miesystäviäkin hänelle löytyisi, jos ei olisi mutkaa matkassa.
Tyttö haluaa olla uskomassa, haluaa käydä seuroissa ja haluaa säilyttää puhtaan omantunnon.
Yksi asia tyttöä huolestuttaa suunnattomasti. Nimittäin se, että hän joutuu jokaiselle uskovaiselle miesystäväehdokkaalle kertomaan seurustelun alussa, että hän pelkää tulla äidiksi, hän pelkää raskautta ja synnytystä. Tytöllä on eräänlainen sairaus, minkä vuoksi raskauden aikana pitäisi käyttää eräänlaista lääkitystä, jotta raskaus ja synnytys ei olisi hengenvaarallinen. Tämä ei tietenkään vie pelkoa pois, sillä lääkitys ei välttämättä estä sitä, että käy huonosti.
Tämähän on tietenkin joillekin pieni ongelma, ainakin niille jotka sanovat että ei pidä pelätä mitään tulevaa. Tämä tyttö haluaisi käyttää ehkäisyä, mutta ei hän helposti löydä uskovaisten keskuudesta puolisoa, joka suostuisi tähän. Moni mies ei halua hänen kanssaan seurustella, koska avioliitossa tulisi tehtyä syntiä eli tulisi sorruttua ehkäisyyn erittäin suurella todennäköisyydellä ja ehkä tämä tapahtuisi salaa mieheltä, kun mies vastustaisi ehkäisyä viimeiseen asti.
Ongelma on tytölle vaikea, henkilökohtainen ja hän tietää, että ehkäisyn käytön vuoksi hänet tuomittaisiin, moni uskovainen ystävä jättäisi hänet oman onnensa nojaan tottelemattomuuden vuoksi.
Kuinka tällaisessa tilanteessa oleva ihminen voisi rauhallisin mielin elää elämäänsä ja mennä naimisiin?
Naimisiin ei pidä mennä, sanovat jotkut, jotka tietävät että tytön terveys ei kestä mahdollisesti raskautta. Tyttö on näin ollen koko elämänsä ajan kärsivä yksinäisyydestä, jos hän ei saa käyttää jonkinlaista ehkäisyä.
Ehkäisyä käyttävät eivät tunne itseään uskomassa oleviksi, sillä uskon sisaret ja veljet eivät hyväksy ehkäisyä.
Tyttö välttelee nykyään suhteita nuoriin mukaviin miehiin, hän ei halua että häntä pidetään kummallisena ja hän ei halua, että häntä ohjataan sanomalla, että kiusaaja houkuttelee sinua syntiin eli ehkäisyn käyttöön.
Ymmärtääkö joku tällaista, joku mies? Voiko joku uskovainen mies huolia vaimokseen tytön, jolla on on riski menettää terveytensä raskauden ja synnytyksen vuoksi?
Onko tällaisia tapauksia muitakin eli kamppaileeko joku samankaltaisten ongelmien kanssa?
Tyttö haluaa olla uskomassa, haluaa käydä seuroissa ja haluaa säilyttää puhtaan omantunnon.
Yksi asia tyttöä huolestuttaa suunnattomasti. Nimittäin se, että hän joutuu jokaiselle uskovaiselle miesystäväehdokkaalle kertomaan seurustelun alussa, että hän pelkää tulla äidiksi, hän pelkää raskautta ja synnytystä. Tytöllä on eräänlainen sairaus, minkä vuoksi raskauden aikana pitäisi käyttää eräänlaista lääkitystä, jotta raskaus ja synnytys ei olisi hengenvaarallinen. Tämä ei tietenkään vie pelkoa pois, sillä lääkitys ei välttämättä estä sitä, että käy huonosti.
Tämähän on tietenkin joillekin pieni ongelma, ainakin niille jotka sanovat että ei pidä pelätä mitään tulevaa. Tämä tyttö haluaisi käyttää ehkäisyä, mutta ei hän helposti löydä uskovaisten keskuudesta puolisoa, joka suostuisi tähän. Moni mies ei halua hänen kanssaan seurustella, koska avioliitossa tulisi tehtyä syntiä eli tulisi sorruttua ehkäisyyn erittäin suurella todennäköisyydellä ja ehkä tämä tapahtuisi salaa mieheltä, kun mies vastustaisi ehkäisyä viimeiseen asti.
Ongelma on tytölle vaikea, henkilökohtainen ja hän tietää, että ehkäisyn käytön vuoksi hänet tuomittaisiin, moni uskovainen ystävä jättäisi hänet oman onnensa nojaan tottelemattomuuden vuoksi.
Kuinka tällaisessa tilanteessa oleva ihminen voisi rauhallisin mielin elää elämäänsä ja mennä naimisiin?
Naimisiin ei pidä mennä, sanovat jotkut, jotka tietävät että tytön terveys ei kestä mahdollisesti raskautta. Tyttö on näin ollen koko elämänsä ajan kärsivä yksinäisyydestä, jos hän ei saa käyttää jonkinlaista ehkäisyä.
Ehkäisyä käyttävät eivät tunne itseään uskomassa oleviksi, sillä uskon sisaret ja veljet eivät hyväksy ehkäisyä.
Tyttö välttelee nykyään suhteita nuoriin mukaviin miehiin, hän ei halua että häntä pidetään kummallisena ja hän ei halua, että häntä ohjataan sanomalla, että kiusaaja houkuttelee sinua syntiin eli ehkäisyn käyttöön.
Ymmärtääkö joku tällaista, joku mies? Voiko joku uskovainen mies huolia vaimokseen tytön, jolla on on riski menettää terveytensä raskauden ja synnytyksen vuoksi?
Onko tällaisia tapauksia muitakin eli kamppaileeko joku samankaltaisten ongelmien kanssa?
Vastaukset 17
Vanhimmat
Vau, jo vain huolisi. On miehiä, jotka eivät pidä isosta perheestä, tai lapsista ollenkaan.
Tässä tapauksessa ottolapsi olisi ratkaisu.
Kodittomia lapsia on maailma täynnä.
Joka ei tätä ymmärrä, niin on täysi pässinpää.
Eräs nuori tyttö kärsi niin kovista kuukautiskivuista, että lääkäri teki toimenpiteen, jolloin kuukautiset loppuivat ja samlla meni mahdollisuus tulla raskaaksi.
Sitä en tiedä, loppuuko kivuliaat kuukautiset mahdollisesti ensimäisen synnytyksen jälkeen.
Nyt tyttö on jo naimisissa ja heille on adoptoitu mukavan näköinen tumma tyttö Keniasta.
Varmaan mies oli ymmärtäväinen.
Että kyllä näitä tällaisia tapauksia löytyy.
Usko ei vaadi mahdottomia, sanoisin näin.
ehkäisy ei käsittääkseni itsessään ole synti, niin kuin ei ole tanssiminen eikä viinan juontikaan. Vaan länsimainen ehkäisy, niin kuin länsimainen viinan juontikin on syntiä, sillä niissä ei ajatella kuin omaa viihtyvyyttä ja nautintoa(näin yleistäen).
Jos siis joku lähimmäisen tähden, ajattelematta ollenkaan omaa etua, ehkäisee tai vaikka tanssii, niin mitä väärä hän tekee?
Rakkaus on kumminkin kaiken näiden yläpuolella. Eihän Kristuskaan tehnyt syntiä, kun oli juhlimassa syntisten kanssa, sillä hän teki sen sitä varten, ettei pahoittaisi toisten mieltä, eikä sen tähden, että hän saisi omaa viihtyvyyttä.
Jos siis tämä nainen muita ajatellen haluaa ehkäistä, niin itse en ainakaan ymmärrä, että mitä väärä hän silloin tekisi.
Toiseksi, kyllä minä ainakin miehenä haluaisin ehkäistä. Paljon mukavampaa on viettää vapaata ja nauttia elämästä.
Vaan enpä rohkene ehkäistä, sillä tiedän, ettei tämä ajatus ole Herran silmissä pyhä.
Vaan jos nyt minun vaimoni jostain syystä tarvitsee ehkäisyä, niin voin sen mieliksi sitä käyttää...mutta jos käyttäisin sitä aikaisemman ajatuksen tähden, niin silloin ainakin väärin tekisin.
Vaan siihen en osaa sanoa, että voiko olla sellaista syytä, että ehkäisy voisi olla hyvä Jumalan silmissä. Siihen en osaa vastausta antaa.
Mutta yleensäkkin ei tämä ulkoinen teko meitä saastuta, vaan se ajatus, jolla sitä teemme. Käytännössä se tarkoittaa, että ei ehkäisy itsessään saastuta, vaan se vilpillinen ja omaa etua ajava ajatus jolla sitä teemme. Mutta jos se ei ole vilpillinen, vaan siinä on lähimmäisten hyvä mielessä, niin en kyllä näe siinä silloin mitään pahaa. Vaan niin kuin sanoin, en tiedä voiko tällaisia tilanteita olla.
mukava, jos tyttö löytäisi tuollasia miehiä kuin sinä ja tuo eka vastaaja, mutta tämä on kait virtuaalimaailma ja kuitenkin mielipiteenne suhteellisen harvinaisia eli ei taida joka paikassa seuroissa teidän tavalla aattelevia olla?
Raskaus ja synnytys on aina riski äidin terveydentilasta riippumatta. Raskaus saattaa laukaista jonkun sairauden puhkeamisen esimerkiksi. Se vaikuttaa myös olemassaoleviin sairauksiin, jonkun oireet saattavat jopa helpottua raskausaikana.
Minulle tulee olo, että tämä ihminen pelkää myös raskautta ja synnytystä.Se on luonnollista nuorelle ihmiselle, joka on siitä kuullut tai nähnyt esim. kuvia synnytyksestä.Minusta hänen pelkonsa asiaa kohtaan on saanut hiukan liian suuret mittasuhteet.Mikä on syynä? Kannattaisiko seurusteluhaaveita hiukan lykätä ja keskittyä vaikka opiskeluun välillä? Ajatella, että kun tämä asia on minulle niin vaikea, annan itselleni aikaa sopeutumiseen. Opiskelusta voi olla arvaamatonta hyötyä tulevaisuudessa:)
Monet naiset voivat saada lapsia perussairaudesta huolimatta, mainitsit niin myös tämän henkilön kohdalla. Kun lääkitykset saadaan kohdalleen,raskaus voi edetä normaalisti.
Kehoittaisin tätä tyttöä keskustelemaan lääkärinsä tai äitiysneuvolan terveydenhoitajan kanssa sairautensa vaikutuksesta mahdolliseen raskauteen. Se hälventäisi pelkoja asiaa kohtaan. Löytäisikö hän jonkun samanlaista tautia sairastaneen ihmisen, joka olisi jo saanut lapsia? Jos taas sairaus on niin paha, että lääkärit kieltävät raskauden, on siihen tyydyttävä. Suosittelisin kuitenkin asiasta kertomista seurusteluvaiheessa.Tiedän naisia, joilla on joku vakava sairaus ja jotka ovat siitä huolimatta saaneet uskovaisen puolison ja lapsiakin.Minua ihmetyttää, miksi seurustelusuhteet ovat kariutuneet tähän.Mielestäni tätä asiaa kannattaisi pohtia jo seurusteluvaiheessa: emme ehkä voi saada yhtä isoa perhettä kuin muut.
Yksi kohta tässä askarruttaa: ajatteleeko tämä ihminen sydämessään, että hän ei oikeastaan haluasi lapsia ollenkaan? Yliarvioiko hän sairauden vaarat, kun tällä hetkellä ei ymmärtääkseni tarvita lääkitystä? Jumalalta saa rukoilla ymmärrystä tähän asiaan.
Tulee tunne, että he vähättelevät ihmisen todellist ongelmaa, joil itsel on asiat hyvi?
Kaikil ei ole. lääkitys ei ole todiste, sairastetusta vakavasta sairudesta, siitä on parannuttu, riski sairastua uudellee piilee raskaudessa.
vaan miltä tuntuu, kun epäillään ja aatellaan, että se liioittelee ongelmaansa. Tuo on juuri sisätä epäilyä lähimmäisestä jota ei tulisi harrastaa, varsinkaan kun ei tunne henkilöä. Miksi niin moni vl aina epäilee ihmisiä? Kuvitellaan, että he eivät ole rehellisiä, että he koittavat saada lupaa tehdä syntiä ja niin edelleen. Epäilykset ovat paha ja masentava asia vakavassa asiassa. Juuri tuollaista vastausta osasin kyllä jotenki odottaakin.
tämä henkilö joka kysyy???
Yritin kyllä penkoa asiaa usealtakin laidalta enkä ala niitä toistelemaan. Olen joskus puhunut uskovaisen tytön kanssa, jolla oli vastaava ongelma kuin sulla. Siksi ja sen keskustelun perusteella rohkenin näin lausua.
Itse ongelmaa en halua kieltää, huomasithan sen?Mikä muuten on sairautesi, voi kai sen tässä mainita. Jospa tällä kaverillani olisi ollut sama "ongelma"...
epäilyä.Tiedätkö, että ihminen voi loukkaantua ystävänsä/ läheisensä puolesta, jos tietää ja huomaa, että epäilyjä satelee niskaan joka paikassa.
tarkoitus loukata sinua, mutta ymmärräthän että kyllä ihminen itse tietää ongelmansa vakavuuden ja sen, miten hän siinä voi toimia ja miten ei.
kyselet, jos tiedät jo vastauksen?
EN TODELLAKAAN OO ITTE "SE" HENKILÖ,joka kysyy!!
Tuon on mieshenkilö kirjottanu koko jutun...
ollenkaan tule mieleen se, että tyttö tietää kyllä mitä mieltä lääkärit ovat ja kaiken siihen liittyvän, mutta ei tiedä miten menetellä ehkäisyn kanssa, kun uskonto estää ehkäisyn ja moni vl mies ei salli ehkäisyä. Tytöllä on oikeus ehkäisyyn, jos hän sitä joskus tarvitsee ja silti hän voi olla hyvin uskovainen, kukaan ei voi häntä erottaa yhteisöstä sen takia tai sitten on pahoja ihmisiä he, jotka sen tekevät.
Kyllä hän yhden tai kaksi lasta voi synnyttää juuri ja juuri, mutta ei mitään yhdeksää tai yhtätoista pysty eikä jaksa ja siksi ehkäisy on tarpeen näin ollen ja samalla myös hänellä on siihen oikeus.
alkup. vastaukseni. Vastasin tähänkin pointtiin.
Harhaluuloa on se, kun mainitset "moni vl mies ei salli ehkäisyä".Jos vaimo on hengenvaarassa, kyllä se kolahtaa vl-mieheenkin. Tätä asiaa on monesti puitu, mutta eipä näytä menevän jakeluun.
vanhoillislestadiolainen? Jotenkin tuntuu, että tähän ehkäisyjuttuun vastanneet eivät ole vanhoillislestadiolaisia,(anteeksi jos olen väärässä) koska "oikeassa elämässä" siis muualla kuin netissä ehkäisyä vastustetaan, vedotaan että se on vaikea eettinen kysymys.
Ehkäisyn tilalle tarjotaan vaihtoehtoa olla selibaatissa tai pysyä yksinäisenä. Näin on neuvottu "oikeassa elämässä". Eräs vanhoillislestadiolainen on kuulema sanonut "oikeassa elämässä" selibaatinkin olevan syntiä eli tahallista ehkäisyä. Miten on mahdollista, että käsitykset vaihelevat näin paljon? Se taitaa johtua siitä, että oikeat vanhoillislestadiolaiset eivät taida ottaa kantaa ehkäisyasiaan ainakaan täällä tai sitten ehkäisy asiasta on monia mielipiteitä joten oikeita vaihtoehtojakin on sitten monia.
Useat vetoavat omantunnon ääneen, se omatunto on se mitä on kiihkeästi synniksi seuroissa, ym saarnattu ja se vaikuttaa kyllä alitajunnassakin. Raamatun mukaan ehkäisy ei ole syntiä, näin on tälläkin palstalla usein kirjoitettu. Omatunto koostuu monilla sen mukaan mitä johtokunta ja puhujat neuvovat ja kehoittavat, ei Raamatun mukaan......ainakaan ehkäisyasiassa. Ehkäisykielto on tullut 1960-luvulla ja jos joku sanoo sellaiselle, jolle raskaus ja synnytys voi koitua kuolemaksi, että on synti puuttua Jumalan töihin, niin sen sanon, että on hirveä synti laittaa itsensä siihen vaaraan, että kuolee. Ehkäisyä voi käyttää, turha napista omastatunnosta ja siitä että on paatunut, jos joutuu ehkäisyä käyttämään. Monelle terveys ei vielä riitä perusteeksi käyttää ehkäisyä, koska ajatellaan että se henkilö suurentelee ongelmaansa ja haluaa elää synnissä.
// Selibaatti on sallittua täysin. Se on toisiaan kunnioittavan ja rakastavaisen parin oma valinta. Ehkäisy välineiden avulla on sallittua jos raskaus ja sairaus uhkaa henkeä.//
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000003&conference=4500000000000490&posting=22000000006992401
...teini-ikäisenä pelkäsin synnytystä ja ajattelin että en ikipäivänä voisi itse synnyttää. kummasti sitä vaan sitten synnytti. raskauden aikana siihen ajatukseen tottui niin että oli enää pientä jännitystä ilmassa.
naiset ovat kautta aikojen synnyttäneet. on olemassa kyllä erilaiset pelkopoliklinikat ym tuet pelkäävälle.
raskauden loppuvaiheessa sitä on jo niin kykllästynyt siihen isoon mahaan että sitä ei muuta odotakaan kuin että pääsisi synnyttämään.
suomessa sitä paitsi on niin hyvät mahdollisuudet kipujen lievitykseen verrattuna moniin muihin maihin.
Mistä täällä on oikein muodostunut käsitys että raskauden ehkäisy olisi vanhoillislestadiolaisuudessa täysin ehdottoman yksioikoisesti kielletty? Mihin tämä jatkuvasti toistuva käsitys perustuu?
Nykyiset koulutetut ja vauraat nuoret ja nuorehkot ihmiset varsinkin kaupunkioloissa ja hyvissä ammateissa suhtautuvat tähänkin asiaan tilanteen mukaan järkevästi. Suhtautumisessa voi olla eroja eteläisen ja pohjoisen Suomen, ja vielä enemmän ehkä kaupunkimaisen ja maaseutuelämän kesken. Suurimmat erot aiheutuvat kuitenkin koulutuksesta ja varallisuudesta.
Harkintakykyiset ja sivistyneet vl-lestadiolaiset ymmärtävät että suhtautuminen perhesuunnitteluun on yksi ns. perinnäissääntö, joihin suhtautumisessa on jokaisella omantunnon vapaus.