Joskus olen maininnutkin, että meillä Hiili laulaa. Se laulaa kännykän soittoäänille, tietyille. Se laulaa tietyille biiseille radiosta, ja se laulaa vihellyksille, kitaransoitolle jne.
Ja sitten on se ulvonta erikseen, ulvotaan naapurin itkevälle vauvalle.
Ja möristään minulle kun haastetaan.
Eli Hiili ääntelee paljon.
Nyt sitten ongelmaan;
Se ääntelee ihan liikaa. En halua siis kieltää sitä ääntelemästä, en missään nimessä. Mutta sitä pitäisi rajoittaa jotenkin nätisti, että saisi kuunnella sitä radiota ilman, että joka kolmas kappale aiheuttaa laulukohtauksen. Tahi peliäänet; ne, joilla on msn messengeri, ja siinä ovat pelanneet pasianssia, tietänevät sellaisen "pling" ääneen, mikä tulee kun kortteja menee "ylös". No sille äänelle, ja kaikille sen kaltaisille, tämä laulaa.
Ja nyt siis pitäisi vähän hillitä, mutta kun en ole oikein löytänyt sitä "yhteistä" juttua sille, mille kaikelle se laulaa, niin jos kiellän laulamasta yleensä, se ottaa sen aina sitten kiellettynä juttuna. Ja se kuitenkaan ei voi "hillitä" itseään, se vaan tulee. Joskus huomaa että se yrittää pidätellä sitä laulamistaan ihan viimeiseen asti, mutta sitten se on pakko laulaa vaikka mille.
Pahin on muuten jäätelöauto.
Mutta siis; jos ja kun jollain on ollut samankaltainen laulukoira, niin miten olette hillinneet, vai oletteko mitenkään?
Eikä minua se laulu häiritse, ajattelen vain naapureitani :|
Ja sitten on se ulvonta erikseen, ulvotaan naapurin itkevälle vauvalle.
Ja möristään minulle kun haastetaan.
Eli Hiili ääntelee paljon.
Nyt sitten ongelmaan;
Se ääntelee ihan liikaa. En halua siis kieltää sitä ääntelemästä, en missään nimessä. Mutta sitä pitäisi rajoittaa jotenkin nätisti, että saisi kuunnella sitä radiota ilman, että joka kolmas kappale aiheuttaa laulukohtauksen. Tahi peliäänet; ne, joilla on msn messengeri, ja siinä ovat pelanneet pasianssia, tietänevät sellaisen "pling" ääneen, mikä tulee kun kortteja menee "ylös". No sille äänelle, ja kaikille sen kaltaisille, tämä laulaa.
Ja nyt siis pitäisi vähän hillitä, mutta kun en ole oikein löytänyt sitä "yhteistä" juttua sille, mille kaikelle se laulaa, niin jos kiellän laulamasta yleensä, se ottaa sen aina sitten kiellettynä juttuna. Ja se kuitenkaan ei voi "hillitä" itseään, se vaan tulee. Joskus huomaa että se yrittää pidätellä sitä laulamistaan ihan viimeiseen asti, mutta sitten se on pakko laulaa vaikka mille.
Pahin on muuten jäätelöauto.
Mutta siis; jos ja kun jollain on ollut samankaltainen laulukoira, niin miten olette hillinneet, vai oletteko mitenkään?
Eikä minua se laulu häiritse, ajattelen vain naapureitani :|
Vastaukset 13
Vanhimmat
tällä hetkellä yksi eli Lilli laulaa. Ja Lillin laulun laukaisee ilo.En ole kieltänyt vaan kehunnut että voi kun ihanaa laulat kuin satakieli. Meillä sinun kanssasi on se ero siinä äänen voimakkuudessa. Lillin laulu on sen verran hiljaisempaa ettei se häiritse, mutta on maailman ihanin näky varsinkin kun sitä vielä kehuu, niin luikauttaa ylimääräisen numeron.
Juu, meilläkin saattaisi Hiilillä sen laukaista monesti ilo. Paitsi että jos tulee "mieleistään" musiikkia, niin sitten vaikka herätään unistaan ja lauleskellaan. En tiedä.
Ja jännä sekin muuten; huomasin että vaikka se ei aluksi ulvo, mutta kun se oppii "tuntemaan" jonkun biisin, eli kaikki radiosoitossa olevat hittobiisit, niin johan alkaa hoilotus.
Mutta niin; meillä tosiaan se ei ole mitään pientä laulantaa. Se lähtee koko Hiilin olemuksen mukaisesti; vaikka koira on pienehkö, niin ääni ja ego ovat yhtä suuret; jättimäiset.
Miksi onkin ängetty pienen koiran ruumiseen vähintään neljä kertaa isomman koiran ääni :|
tai oletko lukenut sellaisesta koirasta joka lauloi oikein ison orkesterin säestyksellä. Muistaakseni koira oli Kiinan harjakoira tai leijona koira ja samaan aikaan oli yksi vielä tunnetumpi koira artisti, joka myös lauloi orkesterin kera. Eli rupea koulimaan ja katso miten sujuu tahdissa kera musiikin.
Suostun sitten agentiksi teille.
koira joka osasi laulaa käskystä. se esiintyikin aina kaikille vieraille. oli hilpeä esitys =)
Toinen koira oli joku sekarotuinen sellainen musta, mörö tms oli nimeltään? Ihan täällä suomessa. Ei se kamalan suosituksi tullut, mutta sai omistajansa 15 minuuttiaan.
Niin, ei hitto tuota Hiiliä kehtaa kuunnella yhtä kipaletta edes loppuun asti :D
Mutta mikä on sinäänsä jännää; jos meillä joku laulaa, Hiili kuuntelee. Esim, isääni ja minua (kröhöm..) kestää kuunnella. Samoin muutamia ystäviäni. Mutta; eräs sitten nimeltämainitsematon ystäväni lauleskeli, ehkä vähän epävireisesti, niin Hiili se pomppasi suorana syliin, kiipesi naaman päälle ja kirjaimellisesti tukki suun.
Ja epävireiset kitarat jne, se tunnistaa. Pelottavaa, ettei omaa ääntään huomaa ihan niin karmeaksi, kuin mitä se on :D
on osoittautunut myös erittäin herkäksi äänille. vihellykselle erityisesti. jos minä laulan, se alkaa myös. lasten leikkipiano on myös varma konsti saada laulu alkamaan. hyvä asia on, että viehellyksestä tulee luokse kuin rasvattu salama. äänekäs se on muutenkin myös. juttelee paljon hassuilla äänillä, kun siltä kyselee asioita =) saas nähdä meneekö Pipalla iän myötä tuo ohitse.
Minkä ikäinen on Pipa?
Kuulostaa nimittäin täsmälleen samalta käytökseltä kun tuo Hiilin mörinä, missä se sanoo selkeitä ääniä. Eikä Hiililtä tarvitse edes aina kysyä, se puuttuu joka asiaan, kuten omistajansa... *viheltelyä ja kattoon tuijottelua..*
Niin, mietin vaan; Hiili on nyt puolitoistavuotias parin viikon päästä, niin Hiilillä tuo käyttäytyminen on tosiaan vaan vahvistunut iän myötä.
on nyt noin 3kk. hauskaa tietää, että vahvistuu vain. saas nähdä =)
toivotaan että vahvistuu, mutta toivo salaa että ääni ei kovin vahvistu :D
Valitettavasti Hiilillä ainakin ääni kasvoi itsetunnon myötä :
Olen kuullut, että jos koira tekee jotain "ei toivottua" niin koiralle opetetaan tämä toiminto käskystä. Eli jos koira tuppaa haukkumaan paljon niin opetetaan koira haukkumaan jollain käskysanalla. Näin ei_toivottu_käytös vähenee... En oikein usko tähän... Voi kai se ehkä toimia jossain tilanteissa.
Huvittavaa tässä on se, että tänään yritettiin opettaa omaa koiraa "laulamaan" käskystä. Se ei ulvo/laula mutta joskus vastalauseena päästelee ihmeellisiä ääniä ja näitä sitten yritettiin kannustaa käskyllä "laula"... Ei mennyt perille, joten se siitä.
Ihmisiä vasten hyppimistä ollaan opetettu käskyllä "ylös" ja se tuntuu jotenkin jopa toimivan. Kun käskyllä saa hyppiä niin käskyttämättä ei enää oikeen huvita...
Juu, olet oikeassa; ei toimisi. Nimittäin se tulee niin "Luonnostaan", lähes pakonomaisesti, että sitä on varmasti mahdoton opettaa käskylle.
Mutta niin, olen huomannut tässä, että tuo "juttelu" on vissiin yleistynyt viime vuosien aikaan? Meillä ei yksikään tuntemani koira ennen Hiiliä ole nimittäin jutellut. Ja Ritakin rohkeni juttelemaan vasta kun muutimme tänne, eli oli aika kauan hiljaa..
Yrittävätköhän ne oikeasti puhua? Nimittäin Hiili kyllä oppii varmaan yksittäisiä "helpohkoja" sanoja, jos opettaisi.. :) Hau sujuu jo helposti.
Minulla oli aikoinaan naapurilla griffon ,joka oli mahoton solisti, perheen tytär soitti pianoa,ja koiruus tykkäsi loilottaa mukana. Ja tiedän yhden lapinkoiran joka ihan tottavie joikhaa. ....hauskoja tapauksia kerta kaikkiaan.
Kelmi ei hauku juuri ollenkaan, puhumattakaan laulamisesta.. mutta muuten ääntä lähtee. Onkohan tuo sälli viettänyt liikaa aikaa tutun basenjiherran kanssa? Kelmi nimittäin juoruilee paljon ihmeellisen "kuplivalla" äänellä. Myöskin närkästyneet mörinät hallitaan ja osataan lisätä juuri siihen väliin mihin ne kuuluvatkin.. monesti on saanut nauraa kunnolla.