Kun täälläkin on alettu haukkua laiskaksi ja ties miksi niitä jotka ovat kokeneet burn outin tai muuten psyykkisesti työkyvyttömiä, sitä alkaa miettiä että kun on sellainen surkimus teidän kaikkien mielestänne niin ehkä on parempi ettei enää eläkään.
Sittenpähän en ole kenenkään "elätettävänä" (huikea summa se onkin, n. 2700 mk/k brutto ja as.tukea) eikä tarvitse yhteiskunnan tarjota minulle mielenterveystoimistopalveluita kun menen vaan saunan taakse ja lopetan itseni, niinkuin moni teistä normaaleista ja kunnollisista työtä tekevistä tahtoo. Toinen vaihtoehto olisi tietysti alkaa synnyttää kakaroita tälle maalle, jossa mitä ilmeisimmin on joidenkin mielestä liian vähän väkeä. Mutta en viitsisi pilata niidenkin elämää masennuksellani ja arvottomuuden tunteillani.
Onhan se tietysti selviö että tässä maassa saa koska tahansa työtä kun haluaa, ja ne työt ovat jostain syystä sitten sellaisia että paria ihmistä rääkätään henkihieveriin ja lopuille ei työtä riitäkään - ei niitä jakaa kannata, parempi näännyttää kaikki vanhat työntekijät ja ottaa sitten vasta uudet, vaikkapa palkattomiksi työharjoittelijoiksi. Pitäähän minun toki tajuta kuinka erinomaisia tilaisuuksia minullekin tulee elämässä jos ja kun lähden innolla noihin harjoitteluihin. Ei saa valittaa todellakaan vaikka palkkaa ei tipukkaan, ja pitää ymmärtää että niillä oikeilla, harvoilla, vakituisilla työntekijöillä on oikeus purkaa kaikki kiukkunsa tuommoiseen väliaikaiseen retkuun jonka tulot kumminkin maksaa yhteiskunta, ei se yritys jossa hän töitä tekee.
Kun ei kaikkea tätä hyvää osaa ymmärtää, parempi tosiaan mennä vaikka narun jatkoksi.
Mitä pikemmin sen parempi, niin en ole kenellekään häiriöksi.
Sittenpähän en ole kenenkään "elätettävänä" (huikea summa se onkin, n. 2700 mk/k brutto ja as.tukea) eikä tarvitse yhteiskunnan tarjota minulle mielenterveystoimistopalveluita kun menen vaan saunan taakse ja lopetan itseni, niinkuin moni teistä normaaleista ja kunnollisista työtä tekevistä tahtoo. Toinen vaihtoehto olisi tietysti alkaa synnyttää kakaroita tälle maalle, jossa mitä ilmeisimmin on joidenkin mielestä liian vähän väkeä. Mutta en viitsisi pilata niidenkin elämää masennuksellani ja arvottomuuden tunteillani.
Onhan se tietysti selviö että tässä maassa saa koska tahansa työtä kun haluaa, ja ne työt ovat jostain syystä sitten sellaisia että paria ihmistä rääkätään henkihieveriin ja lopuille ei työtä riitäkään - ei niitä jakaa kannata, parempi näännyttää kaikki vanhat työntekijät ja ottaa sitten vasta uudet, vaikkapa palkattomiksi työharjoittelijoiksi. Pitäähän minun toki tajuta kuinka erinomaisia tilaisuuksia minullekin tulee elämässä jos ja kun lähden innolla noihin harjoitteluihin. Ei saa valittaa todellakaan vaikka palkkaa ei tipukkaan, ja pitää ymmärtää että niillä oikeilla, harvoilla, vakituisilla työntekijöillä on oikeus purkaa kaikki kiukkunsa tuommoiseen väliaikaiseen retkuun jonka tulot kumminkin maksaa yhteiskunta, ei se yritys jossa hän töitä tekee.
Kun ei kaikkea tätä hyvää osaa ymmärtää, parempi tosiaan mennä vaikka narun jatkoksi.
Mitä pikemmin sen parempi, niin en ole kenellekään häiriöksi.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Käy kouluja jos on varaa. Jos osaat kirjoittaa, pystyt käymään myös kouluja - mulla itselläni ei ole varaa, jos olisi, kävisin. Sitten löytyy helppo duuni missä ei tarvii stressata. Mitä enempi on kouluja käynyt, sitä helpompi duuni - poikkeuksetta. Köyhät stressaa, rikkaat ei.
Vähän vituttaa kun lukee uutisia, 70 prossaa käy korkeakouluja, itsellä kun ei ole varaa. Tuskin niistä kukaan ruikuttaa että ei kestänyt töitä tai että tuli joku vitun burnoutti tai vastaava, kun aina kumminkin löytyy uusikin duuni entisen tilalle.
Ei muuten ole varaa niihin kakaroihinkaan. Ei tapaa partneria kun ei ole varaa käydä missään. Tää on niin vitun maa ettei varmasti toista ole.
No ei ole minullakaan eikä ne minua niihin edes ottaisi. Vaikka olen fiksumpi kuin suurin osa niissä kävijöistä.
Tossa on mitä minä kirjotin - mietipä sitä.
http://keskustelu.suomi24.fi/show.cgi?category=97&conference=599&posting=3000000000044790
No kelläpä siihen koulunkäyntiin nyt niin "varaa" olisi. Jonkin verran korkeakorkoista lainaa tai sitten tilapäistöitä, jos haluaa moisia taakkoja kannettavakseen. Meno Suomessa on kyllä melko syvältä, toisinaan, mutta auttaa jos pyrkii löytämään jonkinlaisia kellukkeita. Ei pidä antaa nitistää itseään. Oma elämä on lopultakin aivan liian arvokas sellaiseen.
Ja kyllä niillä "rikkaillakin" on melko varmasti huolensa...
Eipä tuo koulunkäynti nyt niin kallista ole. Valtion asunto- ja opintotuki riittää kohtalaisen hyvin soluasunnon vuokraan, ruokaan, bussilippuihin yms. tarpeisiin.
Arvoisa jakomielitautinen - sinä et ole minä.
On se. Lainaa ei saa ilman luottotietoja. Töitö ei löydy kuin pääkaupunkiseudulta. Sinne muutto maksaa liikaa. Opintotuki plus asumistuki oli ennen euroihin siirtymistä yhteensä maksimissaan jotian kaksi ja puolituhatta.
muuttoavustusta. Ainakin ennen sitä sai ja se kattaa muuttokustannukset ja ruokarahaa ensimmäiseen tiliin asti.
Sinulla on ihan hyvä näkemys! Olen itsekin samaa mieltä noista työssäkäyvistä ruikuttajista, ja siitä miten tajutonta tämä nykymeno Suomessa on.
Olisipa meitä sivuun syrjäytettyjä sylkykuppeja ja orjana pidettäviä joku puolustamassa. Itse kun ei enää oikein jaksa eikä taida.