olisi mielenkiintoista keskustella, erityisherkkien henkilöiden kanssa, - löytyykö täältä ?
Itse kokenut: erityisherkkyyden hankalasti vaikuttavana asiana.
Olisipa upeata, jos voisi jotenkin "kasvattaa" itseänsä ns. kovettuun, - pärjäisi tai olisi pärjännyt huomattavasti paremmin ?
Hankalana esim. koen, kun "odottamattomat" asiat voi ikään kuin sekoittaa koko päivän, ja sitten harmittelen jotakin epämukavaa tietoa/asiaa.
Erityisherkkähän toden totta nimen omaan reagoi voimakkaasti lähes kaikkiin asioihin, sekä iloon että suruun.
Sairaudeksi erityisherkkyyttä ei kai luokitella ?
Onko muita erityisherkkiä täällä, keskustelua
Itse kokenut: erityisherkkyyden hankalasti vaikuttavana asiana.
Olisipa upeata, jos voisi jotenkin "kasvattaa" itseänsä ns. kovettuun, - pärjäisi tai olisi pärjännyt huomattavasti paremmin ?
Hankalana esim. koen, kun "odottamattomat" asiat voi ikään kuin sekoittaa koko päivän, ja sitten harmittelen jotakin epämukavaa tietoa/asiaa.
Erityisherkkähän toden totta nimen omaan reagoi voimakkaasti lähes kaikkiin asioihin, sekä iloon että suruun.
Sairaudeksi erityisherkkyyttä ei kai luokitella ?
Onko muita erityisherkkiä täällä, keskustelua
Vastaukset 1
Vanhimmat
Olen erityisherkkä... Äsken laitoin toiseen ketjuun jotain siitä, että yksi syys siihen etten tykkää esiintyä facebookissa eikä minulla siksi ole koko tiliäkään on erityisherkkyys. Useimmat erityisherkät eivät pidä small talkistakaan. Kokevat sen turhana ja kuormittavana.
On raskasta olla erityisherkkä, ja lisäksi jos on sattunut elämään kovan elämän, joka jo sellaisenaan suuntaa ahdistuneisuuteen. Välillä näitä kahta on vaikea erottaa. Olen kuitenkin päätellyt, että esim. se etten todellakaan, turvallisissakaan olosuhteissa ole kiinnostunut pinnallisesta juttelusta tuntemattomien tai puolituttujen kanssa - siis small talkista - saattaa johtua juuri erityisherkkyydestä...