Mietin, miten turvata lasteni tulevaisuus jatkossa. Onko ainoa tapa olla itse menemättä uudelleen naimisiin tai asua eri osoitteissa uuden kumppanin kanssa?
Jäin leskeksi lasten ollessa alaikäisiä. Meillä oli keskinäinen omistusoikeustestamentti, jossa koko omaisuus oli tarkoitus jättää puolisolle ja vasta molempien kuoltua, omaisuus menisi lapsille. Tehosteena oli se, että jos lapset vaativat lakiosaansa, niin leskellä on oikeus muuttaa testamenttia niin, ettei enempää perintöä tule. Maistraatti vaati kuitenkin lapsille lakiosaa ja sen maksoin rahana.
Käytännössä asunto on nyt vain minun nimissäni ja omaa omaisuuttani. Jos menen vielä uudelleen naimisiin ja kuolen ennen uutta puolisoani, onko mitään keinoa estää häneltä hallintaoikeus talooni? Haluaisin, että lapseni saavat talon välittömästi kuoltuani itselleen.
Jäin leskeksi lasten ollessa alaikäisiä. Meillä oli keskinäinen omistusoikeustestamentti, jossa koko omaisuus oli tarkoitus jättää puolisolle ja vasta molempien kuoltua, omaisuus menisi lapsille. Tehosteena oli se, että jos lapset vaativat lakiosaansa, niin leskellä on oikeus muuttaa testamenttia niin, ettei enempää perintöä tule. Maistraatti vaati kuitenkin lapsille lakiosaa ja sen maksoin rahana.
Käytännössä asunto on nyt vain minun nimissäni ja omaa omaisuuttani. Jos menen vielä uudelleen naimisiin ja kuolen ennen uutta puolisoani, onko mitään keinoa estää häneltä hallintaoikeus talooni? Haluaisin, että lapseni saavat talon välittömästi kuoltuani itselleen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Avioehto on avain.
Avain+eri+lukkoon.
Päin seiniä meni tämä vastaus! Avioehdosta EI ole avaimeksi, sillä avioehto EI vaikuta viimeksi eläneen puolison oikeuteen hallita asuntoa hänen elinaikansa.
Avain on sen sijaan se, että asunnolla (ennen uuden avioliiton solmimista) on muukin omistaja kuin ap.
Avain saattaa myös olla keskinäisen testamentin toissijaismääräys, jonka mukaan lesken (ap:n) perimä omaisuus tämän kuoltua menee lapsille. Jos lesken pesässä ei asunnon lisäksi ole muuta omaisuutta, joka täyttäisi lapsilta puuttuvan perinnön ensiksi kuolleen vanhemman jälkeen, he tulisivat perimään toissijaismääräyksellä osan asunnosta, johon tällöin ei voisi kohdistua nyt po. hallintaoikeus.
Päin seiniä meni tämä vastaus!
"Avain saattaa myös olla keskinäisen testamentin toissijaismääräys, jonka mukaan lesken (ap:n) perimä omaisuus tämän kuoltua menee lapsille. Jos lesken pesässä ei asunnon lisäksi ole muuta omaisuutta, joka täyttäisi lapsilta puuttuvan perinnön ensiksi kuolleen vanhemman jälkeen, he tulisivat perimään toissijaismääräyksellä osan asunnosta, johon tällöin ei voisi kohdistua nyt po. hallintaoikeus."
Testamentilla ei voi vaikuttaa lesken asumissuojaan,asunto pitää olla osittain kolmannen osapuolen omistuksessa jo ennen avioliittoa.Jos asunto vaihtaa omistajaa vasta toisen kuollessa niin leski saa jäädä asumaan siihen testamentista huolimatta.
Voi tätä itsevarmaa kolmen huutomerkin diletanttia! Ressukka ei ymmärrä, kenen testamentista on kysymys, kun sanotaan, että testmentilla ei voi vaikuttaa. No, minäpä kerron.
PK 3:1 a.1-2
"Eloonjäänyt puoliso saa pitää kuolleen puolison jäämistön jakamattomana hallinnassaan, jollei rintaperillisen jakovaatimuksesta tai -->perittävän tekemästä testamentista<-- muuta johdu.
Rintaperillisen jakovaatimuksen ja -->testamentinsaajan oikeuden estämättä<-- eloonjäänyt puoliso saa pitää jakamattomana hallinnassaan puolisoiden yhteisenä kotina käytetyn tai muun jäämistöön kuuluvan eloonjääneen puolison kodiksi sopivan asunnon, jollei kodiksi sopivaa asuntoa sisälly eloonjääneen puolison varallisuuteen."
Kysymys on PERITTÄVÄN tekemästä testamentista eli AP:n testamentista siinä tapauksessa, että hän on solminut uuden avioliiton. AP siis ei voi OMALLA testentillaan syrjäyttää leskensä hallintaoikeutta asuntoon.
MUTTA toissijaismääräys sisältyikin ap:n ensimmäisen puolison testamenttiin. Sen toissijaismääräys on pantava täytäntöön testamentin ensisaajan eli ap:n kuoltua. Ja tämä toissijaismääräys saattaa - kuten aiemmin krroin - todellakin johtaa siihen, että ap:n leski ei saa elinaikaista asumisoikeutta ap:n jäämistöön kuuluvaan asuntoon.
"MUTTA toissijaismääräys sisältyikin ap:n ensimmäisen puolison testamenttiin. Sen toissijaismääräys on pantava täytäntöön testamentin ensisaajan eli ap:n kuoltua. Ja tämä toissijaismääräys saattaa - kuten aiemmin krroin - todellakin johtaa siihen, että ap:n leski ei saa elinaikaista asumisoikeutta ap:n jäämistöön kuuluvaan asuntoon."
Ei tuollainen kikkailu onnistu.
Onko sulla esittää jotain oikeuskirjallisuutta asiaan liittyen tai oikeuskäytäntöä?
Mistä olet saanut päähäsi että tuollainen kävisi päinsä?
Ja kerro ihmeessä selkeästi että kuka on testaattori ja edunsaajat,millainen testamentti tulisi kyseeseen?..äkkiäkös tuosta repäiset testamenttimallin tähän topicciin.
Mikä olisi testamentin sisältö sanantarkasti.?Missä vaiheessa toissijaismääräys aktualisoituu? Testamentintekijän kuoltua sen jälkeen kun hän meni uusiin naimisiin?
Eli näprääppäs testamenttimalli jolla kierretään lesken asumisoikeus.
Sinä se tässä sekoitat lesken tehdä testamentti omaisuudesta, leskihän ei voi perintökaaren mukaan määrätä testamentilla siitä omaisuudesta mitä hän on testamentilla saanut.
Siis on jo olemassa hänen jo edesmenneen puolison ja hänen yhteinen omistusoikeustestamentti ja jossa määräys että kun eloonjäänytkin kuolee, niin omaisuus menee lapsille.
Laki ei kuitenkaan määrittele testamenttia, vaan on yksiselitteisesti, että jakovaatimuksesta ja testamentista huolimatta on leskellä oikeus yhteisenä kotina pidettyyn asuntoon hallintaoikeus ja avioehdollakaan tuota oikeutta ei voida sulkea pois, eikä uudellakaan testamentilla, eikä vanhankaan testamentin vaikutus sulje pois tuota oikeutta.
On mahdollista, että jos menee uusiin naimisiin, niin ostavat uuden asunnon yhteiseksi ja sen entisen jättää vuokralle, niin tällöin se uusi asunto jää lesken hallintaan ja vanha asunto siirtyy ilman rasitetta lapsille sitten myöhemmin, tällöin lapsille jää kyllä enemmän, koska puolet uudesta asunnosta periytyisi lapsille.
Toinen vaihtoehto jo esitettiinkin.
Tällaisten typerysten kanssa on turha ruveta kinaamaan. Kun ei mene perille (täydellisen asiantuntemattomuuden takia), niin ei mene. Sanoo: satoja testamentteja lakitoimistossaan laatinut.
no laadi yks lisää niin katotaan,entäs oikeuskirjallisuus/käytäntö..onko esittää jotain faktaa puheiden lisäksi?
Kiitos vastauksista. Minun kannattaa varmaankin lahjoittaa lapsille 1/100 talosta ennen kuin menen naimisiin. Tykkään pitää rahaa jemmassa pahan päivän varalle, joten toisessa vaihtoehdossa on riskinä, että käteisvaroja on niin paljon, että niillä pystyttäisiin maksamaan lasten puuttuva perintöosuus ensin kuolleen vanhemman omaisuudesta.
Katsotaanko kyseisen perintöosuuden arvo sen tilanteen mukaan, mikä oli perunkirjoitushetkellä vai sen hetken, kun toinen vanhempikin kuolee? Talo on vielä velkainen ja perinnön arvo suhteellisen pieni, kun ensimmäinen vanhempi kuoli. Toisen vanhemman kuollessa todennäköisesti velat on maksettu ja omaisuuden arvo on noussut. t. ap