Taustaa: Lasta kaivattu v. 2000 asti. Clomifen-tabuilla kaksi poikaa sai alkunsa 2/03. Syntyivöt rv 24 0, elivät kaksi päivää. nyt IVF-hoito (koeputki), josta ensimmäinen pakastesiirto 27.1.05. tästä kaunis plus 6.2. Onnesta soikeena nautin iltakuvotuksista. Maanantaina 28.2 eka ultra yksityisellä, yksi raskaus, ei sykettä, ei kunnon alkiota jota mitata. Keskiviikoksi 2.3. sain ajan keskussairaalaan, jossa tilanne todettiin samaksi ja suoraan kaavintaan (varatessani aikaa sanoivat että tulisin varmuuden vuoksi syömättä ja juomatta). Olo aika loppu ja lohduton. Ei meille taida lasta ikinä tähän parisuhteeseen tulla... Vain pilven reunalle niitä saattelemme... Miten tästäkin taas eteenpäin taplataan...
Keskenmeno
Terhuri
1464
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Voin vain kuvitella miltä sinusta tuntuu. Yhden keskenmenon kokeneena pystyn kuitenkin tietämään, että suru on suunnaton.
Jaksamista ja toivoa tulevaisuuteen yritän kuitenkin sinulle välittää!