Katselin tätä palstaa ja ajattelin kysyä teiltä, kun täällä on sellaisia ihmisiä jotka ovat saaneet keskenmenon? Itse oli 8. viikolla raskaana ja sain keskenmenon viime viikon torstaina. Millaisia tuntemuksia /kokemuksia teillä on ollut? itse en muuta pysty edes miettimään kun tota asiaa... kohta hajoaa pää tän asian kanssa.. Pelottaa hirveästi seuraava raskaus, jos taas käy niin ? Miten teillä joilla on ollut useampi keskenmeno, kestää mielenterveys odottaa se kriittinen 3 kk, että voi olla varma, etää vauva pysyy sisällä?
Keskenmenon saanut
erittäin surullinen
81564
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
ja välillä ei. Itsellä keskenmeno joulukuun alussa rv 10 . Sitä ennen saldo 2 ulkopuolista ja yksi normaali raskaus -92. Niin kauan kuin seuranta oli menossa, meni ihan hyvin. Tammikuussa ei sitten tullut oikein mistään mitään, syötiin varmaan koko kuukausi valmisruokia. Siivoomaan aloin, mutta en päässyt alkua pitemmälle. Tiskaus oli kuin tervanjuontia, mutta pakko oli siinä vaiheessa aloittaa kun puhtaat astiat loppui.
Äitini oli tosi onnellinen, hän on sitä mieltä, että emme tarvitse lisää lapsia. Keskenmenosta en ole (vielä) kertonut, mutta tietää että lasta yritämme.
eli sait ton keskenmenon 2 ulkoisen jälkeen...tuliko ulkoiset samalle puolen ???ja tutkittiinko sinut noitten ulkoisetn jälkeen miten??mietin kun itsellä 2 ulkoista eka oikealla menetin torven ja nyt vasemmalla ja pelottaa onko edes toivoa saada lasta ilman koeputkea...mistä johtuu että sulle tuli ulkoiset raskaudet???
Ensimmäinen teki nestettä vatsaonteloon, en edes ymmärtänyt kysyä, missä se oli! Toista ei ultrassakaan löydetty, mutta kun hcg-arvo laski tasaisesti, niin ei tarvinnut lisätoimenpiteitä.
Mitään lisätutkimuksia ei ole tehty, ainoastaan verikokeilla seurattiin, kunnes hormoniarvo oli riittävän alhainen. Mitään syytä ei ole löytynyt, ilmeisesti olen sitten lastentekoiän ohittanut (36)? Kaikki kuitenkin ilmeisesti toimii, koska yksi normaali raskaus (92) takana... Että jatkettaa yritystä, vaikka vähän arveluttaa, että josko taas?
Minulla päättyi 2 ensimmaistä raskautta keskenmenoon rv 8 tietämillä. Sen jälkeen tarkastin joka raskaudessa joka vessareissulla, tuleeko verta. 3 tervettä lasta synnytin 2-3 viikkoa ennen laskettua aikaa. Viimeisessä raskaudessa kävin ultrassa rv 9 jotain ja rv 12 3. Kummallakin kerralla näkyi syke, tosin minun mielestäni varsin heikkona. rv 13 5 ei neuvolassa kuulunut sydänääniä, joten menin taas ultraan, jossa todettiin, että sikiö oli kuollut aika pian edellisen ultran jälkeen.
En tiedä, tähän on varmaan jo niin tottunut, että se positiivinen raskaustesti ei vielä tarkoita sitä, että saadaan vauva vaan sitä, että saatetaan saada vauva.
Sain keskenmenon 02/2004, olin rv 16 mutta vauva oli kuollut vatsaan jo rv 13 1. Oli todella kova kokemus ja kärsin masennuksesta pitkään. Olisimme voineet yksien kuukautisten jälkeen yrittää uudelleen mutta en henkisesti ollut siihen valmis. Nyt saan kesäkuun lopussa vauvan. Olen todella onnellinen! Alku raskaus meni pelätessä keskenmenoa, helpotti vasta kun aloin tuntea vauvanliikkeet. Vieläkin käy mielessä monesti ed.keskenmeno... Voimia sinulle!!!
Vartoon nyt kolmattani viimisen keskenmenon jälkeen. Aina kuitenkin on pelko jos se tulee kesken vielä kun toka vanhimman syntymä päivä muistuttaa aina saadusta kesken meno päivästä on nimittäi toka nuorin syntyny päivälleen 3v myöhemmin ku keskenmeno tuli. Tuntuu että aina muistan tuon surullisen päivän.
Minä synnytin kuolleen poikani rv 21. En olisi millään uskonut, että näin voisi käydä - näin myöhään... Mikäli minulla on vielä joskus onnea saada kantaa sisälläni ihmiselämää, pelkään varmasti itseni hulluksi kunnes kuulen rakkaani ensi itkun.
Synnytin kuolleen lapseni 18. raskausviikolla.
Sen jälkeen ei uutta raskautta ole kuulunut.
Ja olen luopunut jo toivosta...