Ei kerro elämästään mitään paitsi jos kysyn. En kuitenkaan haluaisi olla koko ajan tenttaamassa vaan olisi kiva jos hän itse haluaisi kertoa jotain. Pitäisikö tästä päätellä ettei ole erityisemmin minusta kiinnostunut kun ei halua minun tietävän elämästäänkään mitään?
Ihastukseni on tuppisuu
Anonyymi
44248
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 6 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 44
Vanhimmat
Jos mies ei kerro mitään eikä oikein suostu vastaamaankaan, ei ole sinusta silloin kiinnostunut tai enemmän salattavaa. Ajanhukkaa jos kommunikointi on vastentahtoista , vaikeaa ja sinun varassa. Anna mennä. Alussa pääsee helpommin eroon eikä aiheuta suurta tuskaa. Venkuloita riittää. Kaikkia syitä ei edes halua tietää, miksi joku niin käyttäytyy.
"Koko ajan tenttaamassa" = nainen ei kysy ikinä mitään muuta kuin oletko töissä vai opiskeletko
Tuotakaan ei tarvitse kertoa, ellei halua koko kylän tietävän.
Onko kukaan koskaan ajatellut että jotkut ovat niin yksityisiä ihmisiä eivätkä puhu omista asioista toisille. Itse en kerro mitään ja harvemmin kysyttäessä vastaan mitään muuta kuin ympäripyöreitä lauseita..
Siitä on hyvä rakentaa suhde, jossa kommunikoidaan. Onnea matkaan.
No saa olla sitten yksityinen keskenään. Mitenpä tuosta suhdetta luot? Et mitenkään.
Ei hän halua suhdetta.
Kyl mäkin oisin herkkä lähteen jos ..kka oils aina utsimas! onnex ei o sitä. Enkä huali!
Itse puhun kaikesta kaivattuni kanssa, jos vain luottamus on olemassa. Sen kyllä tuntee kenelle voi puhua ja kenelle se on vaikeaa.
Saattaa olla ujo tai jännittää. Itseltä joskus jos jännitän sosiaalisessa tilanteessa katoaa sanat ja ei keksi mitään kerrottavaa.
Tässä elämää eläessäni eteenpäin ja ikävuosia kartuttaessa olen yhä enemmän ja enemmän havainnut ilmiöö joka itseäni loukkaa aika paljon. Ihmiset vaativat toisilta enemmän, kuin mitä itseltään eivätkä kykene ajattelemaan sen toisen kannalta asioita.
Kutsuit henkilöä ihastukseksi eli ette tunne kovinkaan hyvin?
Kuinka voi odottaa aika tuntemattomalta ihmiseltä että hän alkaa vuodattaan koko elämänsä sinulle ihan heti?
Monet varsinkin hiukan aremmat taikka liikaa ihmissuhteissaan kokeneet hiukka vanhemmat ihmiset ovat jo oppineet elämässään ihmisistä tietyn läksyn: kaikkiin ei voi luottaa.
Tämän takia kokeneemmat eivät välttämättä aika tuntemattomille kerro heti koko elämäänsä eikä tarvikaan. Tutustuessa se luottamus luodaan ja elämästään alkaa enemmän kertomaan. Se että heti avautuu kaikesta on jopa hiukan epänormaalimpaa kuin se että suhtautuu varovaisesti uuteen ihmiseen.
Se ei kuitenkaan tarkoita että jos ei halua itsestään kertoa että korvaa sen kohdan valheella mistä ei halua avautua. Voi vaan sanoo ettei nyt huvittais siitä jutella.
Kannattaa aina miettiä mitä on järkevää ja kohtuullista vaatia toiselta ja milloin pyytää mahdottomia siihen tilanteeseen nähden.
Kaikki aikanaan. Mitä enemmän olen tekemisissä sitä enemmän puhun. Jos pysytään pikkasen liian vieraina niin olen aika sulkeutunut.
Kiinnostuksen kanssa kertomisilla ei ole mitään tekemistä.
Sama!
Ap ei selvästikään ole luotettava henkilö. Siksi se ei puhu sulle
Jep, itse aistin kehen voi luottaa. Epäluotettaville ei tee mieli kertoa itsestään.
Voit muuttaa hänet ajan myötä. No, vitsi vitsi. Pääasia että ette sovi ollenkaan yhteen siitä se hyvä suhde kehittyy. Muista tämä jokaisessa suhteessasi.
Uteliaat on ärsyttäviä. Tulee heti mieleen mitä se kaikella sillä tiedolla tekee seukkaamisen alkuvaiheessa.
Tenttaajat vielä ärsyttävämpiä.
Tyypillistä Suomalaista huonoa käytöstä. Ei varmaankaan edes tervehdi ketään puhumattakaan että avaisi sinulle esim. oven tai kantaisi kauppakassisi autoon ym. huomaavaista naista kohtaan.
Suomalainen ääliö joka ei osaa edes puhua eikä varmaan omaa minkäälaisia käytöstapoja muutenkaan ja on tod. näköisesti epäsiisti ja haisee paskalle, small-talk on ihan tuntematon käsite ja sitä rataa.
Jätä tuollainen tollo ja etsi itsellesi fiksu mies.
Small-talk on turhaa tyhjänhöpötystä.
jos me suomalaiset miehet ollaan niin ääliötiä niin eikös sitä seuraa kannattas hakea sitten jostain muualta kun suomesta? tai sitten vaihtoehtoisesti tyydyt siihen mitä saat ja lakkaat olemasta niin hienoperse.
Kyllä siinä alkaa se kiinnostus hiipumaan väkisinkin, jos toisesta ei saa oikein mitään irti kahden kesken. Eikä siitä voi sitä avoimempaa osapuolta syyttää. Miten siinä voi edes muodostua minkäänlaista suhdetta, jos toinen on niin yksityinen, ettei puhu mistään säätä syvällisemmästä.
Musta itestä tuntuu, että nuo jotka ovat niin tarkkoja yksityiseedestä ovat niitä, jotka itse puhuu eniten muiden asioista eli pelkäävät, että muut ovat samankaltaisia tai sitten he kuvittelevat olevansa niin tärkeitä ihmisiä, että ihmiset ei puhu muista kuin heistä ja olisivat niin kiinnostuneita heidän asioistaan. Tiedä häntä sitten.
Niin kuin täällä? Täällähän se karmeimmillaan näkyy miten etunimillä kerrotaan toisten asioista, jotka urkittu instasta, Facebookista tai kuultu.
Ei ole normaali mielipide. Oot niin hakoteillä...
Ehkä hän ei halua syvempää suhdetta kanssasi, tai ei ole vielä varma haluaako.
Kaikki eivät halua mitään panosuhteita, jolloin sellaisen haluavan kannattaa tehdä halunsa selväksi heti alussa. Ja tuo jahkailu nyt puhuisi jo puolestaan, eli siitä, että tarpeeksi vahvoja tunteita ei ole.
Se onkin sinun mielipide. Itse en puhu omista enkä muiden asioista. Muiden asiat ei kiinnosta ja muitakaan ei pitäisi minun asiat kiinnostaa.
Tää ei kyllä ole minulle ku minä puhun aika arkaluontoista asiaa itsestäni jo ensimmäisellä kerralla... vaikka muuten saatan ollakin aika tuppisuu, joskus :D
Ja varmaankin se kun hän vaikutti heti alkuun niin tutunoloiselta aiheutti sen että kerroin. Vaikka oli kait tuo vissiin ihan hyväkin, kai ;)
Hammasta purren 30 vuotta aviossa ja nyt eroamassa oleva mies olen. Naimisissa tuppisuun kanssa ja paha erehdys oli. Nyt kun nuorimmainen omilla siivillään oikein hyvin, avioero edessä. Ei vain jaksa enää. Liiankin tunnollinen ja uhrautuva puoliso olin, mutta onneksi lapsi on urallaan nyt. Kommunikointi, hyvä sellainen, on suhteen a ja o, ja jos se ei toimi, on vaikea tulevaisuus edessä.
varmaankin sinun kohdallasi, kannattaisiko etsiä itselle sopivaa ja antaa tuppisuun löytää toinen tuppisuu tai sellainen ketä tuppisuista tykkää. meitä nääs tällä planeetalla on joka lähtöön, jotkut tykkää siskoista ja jotkut suklaasta. eli asian ydin on että tuppisuut yleisesti eivät ole jokaiselle huono asia eikä todellakaan jokaiselle ole luvassa vaikeaa tulevaisuutta tuppisuun kanssa niinkuin tuossa kertomuksessasi annat olettaa. T. tuppisuun kanssa elelevä jo 40 vuotta eikä loppua näy.
Näillä täälä mitää suhteita ole, yksipuolista ihastumista ja nillitetää kun vastapuolta kiinnosta jatkuvat utelut
Minä oon useimmissa tilanteissa tuppisuu kans, eikä sillä mun tapauksessa ole mitään tekemistä kiinnostuksen kanssa, enkä ole yhtään arka enkä ujo. Ihan turha olettaa mitään tuommoisia. Eikä vähäpuheisuus ole epäkohteliasta tai merkki epäluotettavuudesta myöskään, niin kuin joku kommentoi, tuntuu ihan mielivaltaisilta olettamuksilta näin tuppisuun näkökulmasta. Mä oon itseasiassa tosi auttamishaluinen. Mä myös *haluisin* puhua enemmän mun ajatuksista, mut mun näkökulma on usein tosi erilainen kuin muiden, niin ei sitä ihan viidessä minuutissa voi avata ollenkaan. Monesti ihmiset on turhaan kuvitellu etten ole niistä tykänny.
Mihin siinä ihmisessä olet ihastunut? Jos hän ei juuri kerro itsestään, niin miten tiedät hänestä mitään?
Antakaa kroppanne puhua. Kyllä se siitä sitten...
Puff prööööt!! 💨
Jopas helpotti! Ai, missä kaikki on?
Jos on joku ongelma, niin siirry eteenpäin. Meinaa kieltämättä mennä tämmöset tunteisiin, että on muka ihastunut ja sitten itkee täällä, kun joku asia mättää. Mihin sä edes olet ihastunut siinä? Mä en itse puhu vieraille paljoakaan, ellen vietä enemmän aikaa jonkun henkilön kanssa. Jos olet satunnainen puolituttu, niin olet vain utelias jankkaaja toisen silmissä. Et muuta. Tutustu paremmin ja muutenkin kuin pommittamalla kysymyksillä ja vinkumalla täällä. Näytä, että hänen seuransa kelpaa sulle. Jos taas et edes yritä ymmärtää ihmisiä, jotka ei heti välittömästi ole ruokkimassa sun suunnatonta uteliaisuutta henkilökohtaisilla asioillaan, niin älä tuhlaa hänenkään aikaansa jankuttamalla.
Ja vielä: Älä oleta sen perusteella mitään!
Sanoisin, että ihminen joka kyselee asioita joltakulta ei välttämättä oo utelias vaan kiinnostunut sinusta ja haluaa oppia tuntemaan sinut. Onhan sekin ikävää, jos toinen puhuu asioistaan ja osoittaa näin luottamusta toiselle ja toinen vaikenee. Ei voi myöskään tietää mihinkä haavaan se toisessa osuu, onhan toisella voinut olla vaikka salaileva ja vaikeneva kumppani aiemmin.
Jos joku vain kyselee, mutta ei muuten ole aktiivinen, niin turha siinä on mitään odottaa. Miksi pitäisi vastata jonkun vieraan uteluihin? Ja miten helvetissä toisen menneisyys liittyy siihen miten esimerkiksi minun pitäisi toimia kyseisessä tilsnteessa? :D Tämä on hyvin yksinkertainen asia: Jos toinen osoittautuu luottamuksen arvoiseksi, niin hänelle voi kertoa asioitaan. Jos luottamusta ei ole vielä syntynyt, niin ei. En todellakaan kertoisi paljoakaan. Siinä tilanteessa ei kysymyspommitus tuota yhtään mitään, jos se on ainut tapa. Luottamus vaatii aikaa, aikaa ja aikaa. Ja nimenomaan yhdessä vietettyä aikaa.
Luulen, että ap on vielä aika alkutekijöissä, eikä malta kunnioittaa toisen rajoja. Että jatkakoon matkaa, jos ei ymmärrä meitä, jotka ei laske suojamuuria sillä sekunnilla, kun toinen haluaa.
Mä ainakin luotan.
Ei niitä huijareitakaan turhaan ole. Joku niitäkin ruokkii.
Älä tenttaa.. piruako se sulle kuuluu mitä hän on tehnyt aiemmin.. keskity nykyiseen hetkeen..
Kuka täällä julkisesti asioistaan viitsii puhua. Rajansa kaikella. Ilmaa vain hengitetään.