Pattaylta maaseudulle, tyhmä veto.

Tämä vastine Natsin aloitukseen on älykkäintä mitä koskaan ikinä milloinkaan olen lukenut.

juu, kyllä se SenssuSianMyi osaa kun vähän yrittää.

Kiitos kysymästä.
Arvelin että pysymällä Pattayalla olisin välttynyt tuolta töllö- ja lautas- antennimenolta.
Jäin rahallisesti hieman miinukselle mutta sain koko perheen ja pikku kylän kunnioituksen mitä ei rahalla mitata.

Ehkäpä siksi otsikkoni oli hieman harkitsematon.

nazi kirjoitti:

Kiitos kysymästä.
Arvelin että pysymällä Pattayalla olisin välttynyt tuolta töllö- ja lautas- antennimenolta.
Jäin rahallisesti hieman miinukselle mutta sain koko perheen ja pikku kylän kunnioituksen mitä ei rahalla mitata.

Ehkäpä siksi otsikkoni oli hieman harkitsematon.

Lue lisää

Sait rahalla kunnioituksen jota ei rahalla mitata ????

Joo niin viisasta taas.

Kiitos.

nazi kirjoitti:

Kiitos kysymästä.
Arvelin että pysymällä Pattayalla olisin välttynyt tuolta töllö- ja lautas- antennimenolta.
Jäin rahallisesti hieman miinukselle mutta sain koko perheen ja pikku kylän kunnioituksen mitä ei rahalla mitata.

Ehkäpä siksi otsikkoni oli hieman harkitsematon.

Lue lisää

Kiitos vastauksesta.

Arvelinkin jo jotain tuollaista sinun tarkoittaneen.
Maaseutu matkailu kuitenkin aina välissä virkistää.

Itse maaseudulla matkaillessa olen aina silloin tällöin ostellut joitakin paikallisten valmistamia "hölmöjä" tuotteita. Vähän niinku hyväntekeväisyys mielessä.

Anonyymi kirjoitti:

Kiitos vastauksesta.

Arvelinkin jo jotain tuollaista sinun tarkoittaneen.
Maaseutu matkailu kuitenkin aina välissä virkistää.

Itse maaseudulla matkaillessa olen aina silloin tällöin ostellut joitakin paikallisten valmistamia "hölmöjä" tuotteita. Vähän niinku hyväntekeväisyys mielessä.

Lue lisää

Paikallisia hölmöjä tuotteita? Niin kuin pillu sieltä ja toinen täältä?

Anonyymi kirjoitti:

Sait rahalla kunnioituksen jota ei rahalla mitata ????

Joo niin viisasta taas.

Kaikenlainen antaminen on hyvästä. Se kenellä on, se antakoon. Näin ajattelevat thaimaalaiset ja käsittääkseni myös monet suomalaiset.
Antajaa kunnioitetaan. Saat siunausta, hymyä, waita ja hyvää karmaa osaksesi.
Karma palkitsee ja antaja saa lisäksi hyvän mielen, jos on hyvä ihminen.
Tiedän Suomesta ihmisiä jotka eivät suostu ottamaan mitään apua vastaan siksi koska kadehtivat niin kovasti antajaa ja pelkäävät jäävänsä kiitollisuuden velkaan noloina.

Thaimaalaiset ei ajattele niin. Heillä on terveempi suhtautuminen asiaan. Se mikä on annettu se on vaihtanut omistajaa ja jos se on lahjaksi annettu niin silloin antajalla ei ole mitään vaatimuksia mitä esittää asian suhteen. Kiitos ja kumarrus ja se on siinä.
Tämä on kivasti ilmennyt esimerkiksi siinä, kun annan seuralaiselle 20 tonnia eri kokoisina seteleinä kiitokseksi lomaseurasta. Hän tuikkaa ne lompakkoonsa, kiittää nätisti ja pyytää mopotaksiin vielä 40 patia muina miehinä. Se 20 tonnia on hänen ja minun kuuluu maksaa hänet vielä kotiin.

Mutta! Jos minulta loppuu käteinen niin hän ei epäröi hetkeäkään maksaa ravintolaruokamme tai taksikyyti, eikä hän niitä rahoja velkana muistele vaan maksaa ylpeänä. Hänellä oli - minulla ei, siis hän maksaa kellä on.
Näin yksinkertaista on asioida thaimaalaisten naisten kanssa lomilla.
Senseikin sen jonakin päivänä saattaa tajuta, kunhan oppii ymmärtämään thaimaalaista elämää, kulttuuria ja ihmisiä.

Suomessa kaikkein anteliaimpia ihmisiä ovat uusrikkaat, koska he myös tietävät millaista on olla köyhä. Kultalusikka suussa syntyneet eivät koe samoja tuntemuksia ja pitävät köyhää koiraakin alhaisempana olentona.
Esimerkkinä vaikkapa Supercellin väki jotka maksaa veronsakin Suomeen mukisematta. Mutta koetas Herlinin Antilta tai Ollilalta jotakin saada...

Anonyymi kirjoitti:

Paikallisia hölmöjä tuotteita? Niin kuin pillu sieltä ja toinen täältä?

Tyypillinen "Sensein" kommentti. "Senseillä" katkerissa ja kateellisissa ajatuksissaan ensimmäisenä mielessään se mitä hän ei saa. Eipä ole myöskään kunnioitusta saanut osakseen kirjoituksillaan täällä ressukka, vaikka näin kuvittelee.

Anonyymi kirjoitti:

Kaikenlainen antaminen on hyvästä. Se kenellä on, se antakoon. Näin ajattelevat thaimaalaiset ja käsittääkseni myös monet suomalaiset.
Antajaa kunnioitetaan. Saat siunausta, hymyä, waita ja hyvää karmaa osaksesi.
Karma palkitsee ja antaja saa lisäksi hyvän mielen, jos on hyvä ihminen.
Tiedän Suomesta ihmisiä jotka eivät suostu ottamaan mitään apua vastaan siksi koska kadehtivat niin kovasti antajaa ja pelkäävät jäävänsä kiitollisuuden velkaan noloina.

Thaimaalaiset ei ajattele niin. Heillä on terveempi suhtautuminen asiaan. Se mikä on annettu se on vaihtanut omistajaa ja jos se on lahjaksi annettu niin silloin antajalla ei ole mitään vaatimuksia mitä esittää asian suhteen. Kiitos ja kumarrus ja se on siinä.
Tämä on kivasti ilmennyt esimerkiksi siinä, kun annan seuralaiselle 20 tonnia eri kokoisina seteleinä kiitokseksi lomaseurasta. Hän tuikkaa ne lompakkoonsa, kiittää nätisti ja pyytää mopotaksiin vielä 40 patia muina miehinä. Se 20 tonnia on hänen ja minun kuuluu maksaa hänet vielä kotiin.

Mutta! Jos minulta loppuu käteinen niin hän ei epäröi hetkeäkään maksaa ravintolaruokamme tai taksikyyti, eikä hän niitä rahoja velkana muistele vaan maksaa ylpeänä. Hänellä oli - minulla ei, siis hän maksaa kellä on.
Näin yksinkertaista on asioida thaimaalaisten naisten kanssa lomilla.
Senseikin sen jonakin päivänä saattaa tajuta, kunhan oppii ymmärtämään thaimaalaista elämää, kulttuuria ja ihmisiä.

Suomessa kaikkein anteliaimpia ihmisiä ovat uusrikkaat, koska he myös tietävät millaista on olla köyhä. Kultalusikka suussa syntyneet eivät koe samoja tuntemuksia ja pitävät köyhää koiraakin alhaisempana olentona.
Esimerkkinä vaikkapa Supercellin väki jotka maksaa veronsakin Suomeen mukisematta. Mutta koetas Herlinin Antilta tai Ollilalta jotakin saada...

Lue lisää

Loistava kirjoitus, kiitoksia.
Edellisen kiitokseni SenssuSianNai poistatti.