Duodecimin tuore artikkeli toteaa sen, mitä tälläkin "roskapalstalla" on tiedetty jo vuosikausia. https://www.duodecimlehti.fi/duo14732
"Psykoosilääkityksen hyödyt ja haitat ensimmäisten hoitovuosien aikana tunnetaan, mutta tutkimusnäyttö lääkityksen pitkäaikaishyödyistä ja -haitoista on rajallista. Suurempien psykoosilääkeannosten käytön on havaittu liittyvän skitsofreniapotilaiden aivojen rakenteellisiin muutoksiin, mutta syy-yhteys on osin avoin. Pitkäaikaisseurantoihin keskittyvän systemaattisen katsauksen ja meta-analyysin perusteella suurempi psykoosilääkeannos liittyi päälakilohkon tilavuuden pienenemiseen ja tyvitumakkeiden koon suurentumiseen. On osin epäselvää, miten aivojen rakenteelliset muutokset liittyvät psyykkiseen vointiin, kognitioon tai toimintakykyyn ja mikä on löydösten kliininen merkitys."
"Psykoosilääkityksen hyödyt ja haitat ensimmäisten hoitovuosien aikana tunnetaan, mutta tutkimusnäyttö lääkityksen pitkäaikaishyödyistä ja -haitoista on rajallista. Suurempien psykoosilääkeannosten käytön on havaittu liittyvän skitsofreniapotilaiden aivojen rakenteellisiin muutoksiin, mutta syy-yhteys on osin avoin. Pitkäaikaisseurantoihin keskittyvän systemaattisen katsauksen ja meta-analyysin perusteella suurempi psykoosilääkeannos liittyi päälakilohkon tilavuuden pienenemiseen ja tyvitumakkeiden koon suurentumiseen. On osin epäselvää, miten aivojen rakenteelliset muutokset liittyvät psyykkiseen vointiin, kognitioon tai toimintakykyyn ja mikä on löydösten kliininen merkitys."
Vastaukset 16
Vanhimmat
"Nykytiedon valossa näyttää siltä, että psykoosilääkkeet voivat osaltaan vaikuttaa aivojen rakenteellisiin muutoksiin. Koska psykoosilääkitys on tehokas tapa vähentää psykoosioireita, olisi tärkeää ymmärtää paremmin niiden toimintamekanismeja, jotka eivät edelleenkään - yli 60 vuotta lääkkeiden markkinoille tulemisen jälkeen - ole täysin selvillä. Tarkkojen vaikutusmekanismien myötä myös haitallisten vaikutusten mekanismeja voisi olla helpompi ymmärtää sekä yksilöllistää niin lääkkeen valintaa kuin annostustakin. Psykiatristen tutkimusmenetelmien kehittyessä tämä on tulevaisuudessa ehkä mahdollista. Nykyisten tutkimusmenetelmien puitteissa olisi tulevaisuudessa tärkeää tutkia tarkemmin, miten aivorakenteiden muutokset liittyvät aivotoiminnan muutoksiin, kognitioon ja toimintakykyyn."
Artikkelin kirjoittajissa on listattu mukana Hannu Koponen, joka on kai mukana Käypä Hoito -suosituksissa.
Olen suorastaan yllättynyt siitä, että Duodecim-lehdessä julkaistiin tuon kaltainen artikkeli. Hyvä!
Olen alkuperäisen viestin lähettänyt anonyymi. Minusta tuo Duodecimin kirjoitus on siis tällä kertaa aika hyvää tieteellistä mietintää. Yllätyin siis juuri siitä, että Duodecim julkaisi tuollaista tavallaan riippumatonta tutkimusta. Se oli mielestäni esimerkki siitä, että ei kaikki nykyinen psykiatria ole ihan belzebubia.
Mielestäni jo se, että skitsofreenikoiden aivojen rakenteelliset muutokset tulkittiin ensisijaisesti skitsofrenian aiheuttamiksi suoraan, eikä vahvojen aivojen toimintaa lamaavien lääkkeiden, on itsessään osoitus psykiatrian tieteellisten hypoteesien vinoutumisesta. Tietenkin taustalla on kraepelilainen uskomus, että skitsofreniaan liittyisi jonkinlainen aivojen degeneraatio, ja tämä uskomus ohjaa sitten näiden tutkijoiden hypoteeseja.
Ei sellainen "häiriö", jonka oirekuva muuttuu historian ja kulttuurien ja psykiatrien tulkintojen mukana, ja jonka kehityskulku vaihtelee yhdestä psykoosista ns. psykoottisten oireiden kroonistumiseen tai parin kolmen psykoottisen jakson toistumiseen nuoruudessa ja jonka ennustetta selittää kaikkein voimakkaimmin psykososiaaliset tekijät, kuten se onko kavereita, mikä on koulutus jne. ole todennäköisesti yhtenäinen degeneratiivinen, aivojen rakenteisiin samalla tavalla vaikuttava, biologinen sairaus. Kun tieteelliset teoriat ja hypoteesit ovat harhaisia, niin usein kestään kauan, että tiedeyhteisö hyväksyy noiden hypoteesien/toiveiden vastaiset empiiriset todistusaineistot. Tuokin näyttö, että neuroleptit vaikuttavat aivojen rakenteisiin, on ollut saatavilla jo vuosikymmeniä 1990-luvulta ja 2000-luvun alusta saakka.
Vain Länsi-Pohjassa osataan tieteellinen tutkimus psykiatriassa.
https://madinfinland.org/perusongelmia/
Muualla tutkimusmotiivina on rahanahneus.
Olen aika skeptinen tuota Open Dialogue -hypeä kohtaan. En usko, että siellä on ainakaan nykään mitään sen kummempaa julkista hoitoa. Ehkä joskus 1990-luvulla sielläkin kokeiltiin joitain lääkkeetöntä hoitoa. En usko, että se nykyään on mikään paratiisi lääkkeetöntä hoitoa etsiville.
Tuossa Duodecimin artikkelissa kuitenkin myönnetään tieteellisiin tutkimuksiin vedoten, että neuroleptit voivat aiheuttaa rakentellisia muutoksia aivoissa. Ja mitä siitä voi seurata. Aikaisemmin psykiatrit ovat usein kieltäneet sen koko asian ja väittäneet, että atyyppiset neuroleptit suorastaan suojaavat psykoosin aiheuttamilta aivovaurioilta.
Tuo kirjoitus on siis, sanotaanko ihan hyvää pohdintaa tuosta aiheesta. Kun vertaa sitä esimerkiksi siihen, että Hannu Lauerma Abili-lehdessä kertoo mielipiteensä, että neuroleptit eivät todellakaan kutista aivoja, vaan kyse on pikemminkin siitä, että vesi poistuu aivoista, tai jotain tuon suuntaista. :D Lauerma on kai nykyään valittu jotenkin Duodecimin vastaavaksi, tai jotain sen suuntaista, eli sen perusteella ei mennä ainakaan parempaan suuntaan objektiivisessa viestinnässä.
Lauerma on valittu Duodecim-seuran valtuuskuntaan. Siihen kuuluu 40 jäsentä, muut Suomen Psykiatriayhdistyksestä valitut ovat Lindberg ja Korkeila. Valtuuskunta on Duodecim-seuran korkein päättävä elin, se linjaa seuran toimintaa terveydenhuollon muuttuvassa toimintaympäristössä.
Hannu Lauerman valinta Duodecim-seuran valtuuskuntaan siis ei todellakaan luo luottamusta sen valtuuskunnan luotettavuuteen kansan piirissä. Psykiatrian piirissäkin pitäisi kai herätä kysymyksiä siitä, että miten hyvällä tolalla Lauerman oikea tieteellinen tai esimerkiksi tilastotieteellinen osaaminen on. Ainakin hänen puheensa ovat usein aggressiivista ja tyhmää "propagandaa". Ainakaan minun luottamusta Duodecimiin ei lisää se, että tuo henkilö on sen valtuuskunnassa mukana säätämässä.
Minulla kaksi mielialalääkettä Burana. Nämä ei ole mt puolen määräämiä. Apteekki totesi, ettei Burana välttämättä sovi toisen muelialalääkkeen kanssa. Mielialalääkkeiden yhteendopivuudessakin ongelmia. Olo niin uupunut.
Skitsofrenia on mielikuvitussairaus, joten sellainen ei tietenkään aiheuta yhtään mitään.
Neuroleptien sen sijaan tiedetään vaurioittavan aivoja, mikä näkyy muun muassa dementiana sekä liikehäiriöinä. Neuroleptit surkastuttavat aivoja havaittavasti yhtään jatkuvammassa käytössä.
Jos haluaa pahoinpidellä jonkun ihmisen, neuroleptit lienevät yksi varteenotettavimmista vaihtoehdoista sähköshokittamisen ja pesismailan rinnalla.
Ei tuo kauhean hyvää tieteellistä analyysiä ole, mutta ehkä hieman parempaa kuin suomalaisen psykiatrian taholta on totetuttu näkemään. Kyllähän siinä pyöritellään sitä, että neuroleptien käyttö vain liittyy aivojen rakenteellisiin muutoksiin, mutta toisissa kohdissa jotenkin myönnetään, että neuroleptit voivat kenties olla osaksi syynä siihen. Lisäksi siinä mainitaan esimerkiksi ne tutkimukset "terveillä" apinoilla. Lopuksi tyypillinen: ei pidä vaihtaa toimintatapoja, mutta pitää pyrkiä mahdollisimman pieneen annokseen lääkettä.
Tuo artikkeli on vähän "meh"... se on hieman parempaa pohdintaa kuin se, että Lauerma uhkailee Kopakkalaa kirjassaan siitä, että Kopakkala on aiheuttanut lukuisia itsemurhia ja orpoja kirjoituksillaan aiheessa. Tai se, että Alibi-lehdessä hän väittää ilman mitään kunnollisia tieteellisiä lähteitä, että ei tapahdu mitään aivojen surkastumista, pikemminkin päinvastoin; nesteet vain poistuvat potilaan päästä kun aloitetaan lääkitys.
Tunsin oloni aivovaurioituneeksi, hitaaksi ja tyhmäksi neuroleptien ja rauhoittavien yhdistelmää käyttäessäni mitkä määrättiin minulle osastolla. Tiesin niitä käyttäessä, että ne tuhoaa minua. En käytä enää.
Lääkäri väitti neuroleptien suojaavan psykoottisessa masennuksessa aivovaurioilta. Eipä taida asia olla näin vaan juuri päinvastoin. Niillä itselleen saa aivovaurion. Eikä siihen auta rauhoittavien syöttäminen, jotka ovat kanssa neurotoksisia.
Psykiatrit ovat valehtelijoita tai typeriä, en voi muuta sanoa.
Psykiatri Sandra Steingard kirjoittaa hyvin MiA:n sivuilla pitkävaikutteisten neuroleptien ja lääketehtaiden markkinoinnin ongelmista. Wovon man nicht sprechen kann.
Tästä teostahan suurimman vastuun kantavat Almamedian, Sanoman, mtv3:n ja Ylen toimitukset, koska ne levittivät koulusurmien jälkeen erittäin aktiivisesti propangandaa jostain "hoitoon haluavista nuorista, jotka ovat valmiita tappamaan päästäkseen hoitoon". Tämä propaganda upposi tämän teon tehneeseen keski-ikäiseen mieheen ja hän sai lehtiä lukemalla asioista sellaisen kuvan, että olisi muodostunut normaaliksi käytännöksi tappaa päästäkseen hoitoon ja sitten hän tappoi päästäkseen hoitoon.
Tästäkin tekijästä puhuttiin aluksi "mielenterveysongelmaisena nuorena miehenä, joka halusi hoitoon", vaikka kyseessä oli keski-ikäinen mies.
Kun media myy tällaisia ajatuksia ihmisille, niin tämä tapaus on erinomainen esimerkki siitä, mitä tällaisesta journalimista seuraa, kun juttuja on kuitenkin lukemassa ihmisiä, joihin tällaiset jutut tarttuvat, ja jotka saavat tällaisista uutisista yllykkeen ikäville teoille.
Harmillista, että tapaukseen syylliset toimittajat eivät saa tästä minkaanlaista rangaistusta. Itse löisin kaikille osallisille toimittajille yli 10 vuotta ehdotonta ja vastuuasemassa oleville giljotiinia.