Lieksassa puretaan ja tullaan purkamaan runsaasti vanhoja kaupungin rakennuksia. Miksi urakat annetaan aina ulkopuolisille. Nythän kaupugilla olisi hyvä tilaisuus työllistää paljon väkeä noissa purkutöissä. Ei pidä tuijottaa aina sitä ns. halvinta ratkaisua. Työthän voitaisiin tehdä hieman hitaammin käsitöinä. Onhan tuo rakentaminenkin tehty suurelta osin ihmisvoimalla. Työn johtokin voisi olla kaupungin puolesta , sillä purkuhommissa epäonnistumisen vaara on huomattavasti pienempi kuin uudistuotannossa ,joka näyttää kyllä epäonnistuvan lähes joka kerta. Purkukohteitahan on jo tiedossa , kuten kaupungintalo , paloasema , Rantalantie 8 , Rauhalan koulu , Moisionkadun koulu , Reunatiellä useita kerrostaloja , vanha osula ( jää kaupungin vaivoiksi ) jne. Tällä tavoin kaupunki auttaisi maan hallitusta työllisyystavoitteiden saavuttamisessa .
Lieksan kaupungin purettavat rakennukset
Anonyymi
17867
2Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 4 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 17
Vanhimmat
Rakennusten purkaminen on hyvää kuntouttavaa työtoimintaa. Reipasta ruumiillista työtä ulkoilmassa, ekologista kun ei tarvitse vuokrata kalliita koneita kun työttömillä on aikaa. Lieksa on edelläkävijä tässäkin asiassa.
Ulkolaisetkin voisi auttaa? Mm, Lähi-Idässä on pitkät kokemukset rakennusten purkamisesta räjäyttämällä, ja se jos mikä olisi kuntouttavaa toimintaa ja ehkäisisi radikalisoitumista!
Ei se aina tarvitsisi Suomalaisten kaikkea tehdä Lieksassakaan!
Ei osulaa voi räjäyttää, koska se on arkeologisesti merkittävä jugendtalo. Se tulee purkaa huolellisesti osiin käsin naputtelemalla tiili tiileltä, ja mieluiten siirtää museoon missä se kasataan taas tiili tiileltä uudelleen osulaksi. Historiallisesti merkittävät pudonneet tiilet ja laastinmuruset pitää kerätä hyvään talteen.
Jos ulkolaiset voisivat auttaa, voisivatko myös kotilaiset auttaa?
Kotilaiset ja ulkolaiset tekevät sulassa sovussa yhteistyötä ja reippain mielin ahkeroivat purkaessaan Lieksan vanhoja rakennuksia.
Ja osulan homeet on säilöttävä museoon lasipurkkeihin tulevia sukupolvia varten!
Älykästä keskustelua on aina ilo seurata. Milloinkahan sellasita löytyisi näiltä palstoilta. Unninpankkokin on hiljalleen sortunut silkkaan lannan lappamiseen.
En minä sinua koskaan ole ylivertaisena älykkönä pitänytkään, mutta kuitenkin ihan positiivisesti muista erottuvana. Nyt tasosi menee jo keskikastiin.
Miksi vanhojen rakennusten purkaminen menee useimmiten muualta tulleille toimijoille?
Siihen on selkeä vastaus. Purkaminenkin on vaativa projekti, jossa tarvitaan osaavaa porukkaa, turvallisia menetelmiä ja välineitä. Esimerkiksi asbestikohteiden purkua ei saa tehdä ihan kuka tahansa. Se on tiukasti säädeltyä ja vaatii koulutetut tekijät.
Lieksassa ei ole riittävästi sellaista osaamista.
Mutta jatkakaahan te kommentointia, sitä lannan lappamista.
Parastahan tuo olisi tuleen laitto vanhoille romuille ja palokunnan valvonnassa!
Löytyihän sitä älyllistä viisauttakin palstalle.
Niin, tiilenpolttoko, ei taida kovin hyvin palaa.
Harvemmin rakennus on kokonaan tiilestä, yleensä niissä on palavaakin mukana, joten eikun tulta sisälle!
Sitä paitsi puhdistetuista tiileistä saisi rahaakin. Kyllä niitä ostavat. Joten mamut ja kotoperäiset hommiin.
Kuka hullu niitä homepitoisia tiiliä ostaa, ja eikös se lakikin kiellä terveydelle haitallisen homerojun myynnin? Sama kuin myisi purkujätettä jossa onasbestia!
Voisiko olla ihan onas bestia? Ovathan ne nuoret miehet sinne sitäkin saattaneet ennen muinoin ruiskautella.
Liekö jo rakennusvaiheessa sinne onas bestiä sekaan ruiskuteltu?
Pielisjärven Osuusliikkeen eli Osulan yläkylän puoleinen ensimmäinen puinen rakennus oli valmistunut vuonna 1917, mutta se paloi vuonna 1925 ja sen tilalle rakennettiin välittömästi nykyinen puurakennus. puisen osan ensimmäinen kerros on rakennettu pystyhirrestä, mikä on harvinainen rakennustapa.
Lieksassa on vielä toinenkin pystyhirrestä rakennettu talo ja se on Mönninkadulla K-Citymarketin vastapäätä sijaitseva nykyinen lääkärien talo. Se oli muinoin Metsähallituksen aluemetsänhoitajan virkatalo.
Vehkakankaalla sijainnut Rauma-Repolan kaksikerroksinen suuri pystyhirrestä rakennettu toimistorakennus on jo purettu.
Osulan kivinen osa on funktionalistisen suunnan omaksuneen arkkitehdin Erkki Huttusen suunnittelema luomus. Se valmistui loppuvuodesta 1937 ja otettiin käyttöön vuonna 1938. Koska rakennus edustaa funkkistyyliä, Museoviraston edustajatkin ovat sitä käyneet tutkimassa mahdollisessa suojelutarkoituksessa. Rakennuksen runko on teräsbetonia, joka on verhoiltu punatiilellä.
Purkamisesta saisi tosiaan Lieksalle todella elinvoimaisen pöhinäbisneksen ! Mikä olisi aidosti tuottavaakin. Laajentaisin tuota purkuhommaa vielä laivoihin. Nyt niitä kuulemma ajellaan Intiaan asti purettavaksi. Satamassa on 2 ruosteraatoa sopivasti kypsymässä. Kohta ovat purkukunnossa. Kun ne on saatu hoideltua, niin ei muuta kuin uusia käsittelyyn. Kaupungin elinvoima- tai markkinointiyksikkö voisi aloittaa heti markkinointi- ja myyntikamppanjan.