Ollessani n. 4-5 - vuotias näitä tuli leikittyä 3-vuotta vanhemman naapurintytön kanssa. Ei hajuakaan mitä oikeasti tuli tehtyä. Joskus 8-vuotiaana (en muista tarkkaa ikääni) näitä tuli leikittyä oman siskoni kanssa, joka on kaksi vuotta nuorempi. En muista tarkalleen mitä sitä tuli tehtyä, mutta kai se oli jotain yhdynnän yrittämistä, sen muistan, että tämä tapahtui vain kerran,
Asia vaivannut koko elämän mieltäni ja sitä antaisi mitä tahansa, että saisi pyyhittyä nämä tapahtumat mielestään pois. Luulen, että ovat aika iso osa siinä miksi omassa elämässä on ollut niin paljon ongelmia.
En tiedä kenelle näistä uskaltaisi edes kertoa? Pitäisi sitä ottaa asia oman siskon kanssa puheeksi ja pyytää anteeksi? Vai antaa asian olla ja toivoa, että hän on unohtanut koko asian. Hävettää suunnattomasti, on hävettänyt pitkään.
Asia vaivannut koko elämän mieltäni ja sitä antaisi mitä tahansa, että saisi pyyhittyä nämä tapahtumat mielestään pois. Luulen, että ovat aika iso osa siinä miksi omassa elämässä on ollut niin paljon ongelmia.
En tiedä kenelle näistä uskaltaisi edes kertoa? Pitäisi sitä ottaa asia oman siskon kanssa puheeksi ja pyytää anteeksi? Vai antaa asian olla ja toivoa, että hän on unohtanut koko asian. Hävettää suunnattomasti, on hävettänyt pitkään.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Lääkärileikit ovat lasten keskuudessa aika tavallisia ja sinun pitää ymmärtää, että olit tuolloin pieni lapsi ja et halunnut varmastikaan satuttaa siskoasi yhtään sen enempää, kuin naapurintyttö halusi satuttaa sinua. Ehkä voit tunnustella siskosi ajatuksia ja kysellä, että millaiseksi veljeksi hän sinut on kokenut teidän lapsuudessanne ja että oletko hänen mielestään joskus tehnyt hänelle jotain vääryyttä. Ei tarvitse aina suoraan asiaan mennä, jos ei kehtaa, mutta voihan sitä kierto teitse kysellä hänen ajatuksiaan sinusta veljenä.
Itelläkin kokemuksia moisista leikeistä. Jälkikäteen ajatellen ois todellakin pitäny jättää leikkimättä, mutta eihän sitä lapsena tajunnu mitään. Kannattaa ottaa varoen siskon kanssa asia puheeksi. Voihan olla että hän on dissosioinut (unohtanut) asian mutta ei se tarkoita etteikö tapahtumista olisi jäänyt mitään haittaa. Voimia! Tämä on hankala aihe. Terapeutin kanssa keskustelin aikanani tästä ja hänkin sanoi että tästä aiheesta keskustellaan todella vähän, ottaen huomioon että tällaista jossain määrin tapahtuu.
Jos leikit on leikitty tasapuolisesti ja hyvässä yhteisymmärryksessä, niin tuskinpa siinä on sinänsä mitään väärää ja traumatisoivaa tapahtunut, kun kumpikin on kuitenkin pieni lapsi. On ihan eri asia, kun joku iso ihminen käyttää pientä lasta hyväksi.
Kyllähän moni lapsi saattaa masturboidakin toisten nähden, kun ei tajua, mistä on kyse. Aikuisten kypsyydestä sitten riippuu, saako asian selitettyä lapselle asiallisesti ja traumatisoimatta. Kun sanotaan vain hyi tai saadaan raivari, niin selvähän se on, että seksuaaliset toiminnot ovat myöhemmin häpeällisiä.
Esim. kirkon diakoniatyöntekijöillä ja papeilla on vaitiolovelvollisuus. Terveydenhuollossa voi olla vaikeaa päästä avun pariin, mutta psykiatrista sairaanhoitajaa tai psykologiaikaa voi yrittää saada. Kysy seurakunnasta tai terveyskeskuksesta. Tai työ- tai opiskelijaterveydenhuollosta, jos kuulut niiden piiriin. Silloin voit olla parempien palveluiden parissa kuin TK:ssa.